Välähdyksiä vuodelta 2013

Vuonna 2013:

Ompelin itselleni juhlapuvun.

Tein artesaanityön ja valmistuin vaatetusalan artesaaniksi.

Osallistuin Tour de Fleeceen.

Toinen isoäitini täytti 80 vuotta ja neuloin mummulle lahjaksi pitsihuivin.

Osallistuin Lihattomaan Lokakuuhun (joka muutamaa poikkeusta lukuunottamatta onnistui oikein hyvin), ja totesin, ettei minusta ole ihan kasvissyöjäksi.

Kävin Laukaan Saraakalliolla katselemassa ikivanhoja kalliomaalauksia.

Reissukauppailin ja -kehräsin useampaankin otteeseen. Tässä ollaan matkalla syksyiseen kehruutapaamiseen ihan Tampereella.

Neuloin sukkia. Ja vähän muutakin.

Toki myös värjäsin esim. villaa, lankaa, varpaitani ja sormiani.

Vietin yön Villavyyhdissä muiden neulojien kanssa. Paluumatka Tampereelle autolla kesti puoli seitsemästä puoli yhteentoista, sillä kuskikin oli vähän väsynyt ja keli erittäin mielenkiintoinen.

Sain mieheltä syntymäpäivälahjaksi kerijälaitteen, ja sillä on sitten kakuteltu urakallakin.

Maistelin ensimmäistä kertaa Blossaa ja samalla tulin myyneeksi jokusen lankavyyhdin ja villaletin Kuitupitoisissa kokoontumisajoissa.

...ja sillä välin mies hajotti vahingossa tietokoneeni näytön (ja kävi ostamassa kiltisti uuden koneen). Tulipa ensimmäistä kertaa käytettyä hyväksi kotivakuutusta ja saatua hiukan korvausta sieltäkin.

Hajotin vanhan kehruutuolini (joka oli jostain ehkä 60-luvulta) ja ostin tilalle uuden. Musta ei ehkä ollut paras mahdollinen valinta, sillä Pessi päätti, että uusi kehruutuoli on Täydellinen Valtaistuin Maailman Parhaalle Kissalle.

Neuloin villasukat eräälle papalle erääseen helsinkiläiseen vanhainkotiin.

Kävin toista kertaa Tikki, takki, silmä, pisto -käsityötarvikemarkkinoilla ja sorruin vähän. Ihan vähän vaan. Kummasti meni kyllä koko budjetti.

Matkustin Helsinkiin asti löytämään vihdoinkin tarpeeksi värikkäät retroverhot olohuoneeseen. Verhot löytyivät - Kampin Anttilan poistopisteestä. :D Pessi yritti taas omia ne.

Osallistuin Kaheleissa Yule-vaihtoon ja sain aivan mahtavan paketin. <3

Opettelin tekemään itse sushia. Nam.

Lisäksi kävin toki kädentaitomessuilla (vaikka tänä vuonna en enää saanutkaan ilmaislippua, nyyh), hain töitä niitä saamatta, hankin toisen rukin, otin toisen ja kolmannen tatuointini, ihastuin yhä enemmän Doctor Who:hun ja tartuin enemmän hetkiin kuin edellisinä vuosina. Kävin yhdellä CMX:n keikalla, löysin uudelleen Seminaarinmäen Mieslaulajat ja kävin kahdella Semmareiden keikalla, ostin musiikkia, kirjoja, vaatteita ja kankaita. Haaveilin mm. isommasta asunnosta, töistä, omasta yrityksestä tai edes työhuoneesta, David Tenn...noh, eiköhän tässä ollut jo. :D

Brass, steam & poetry

Muistattehan tämän "teevadin" vielä? Keskitalven mittaan sen ympärille rakentui juhlapuku:

Sieltä se hameen alta pilkistää, se teellä värjätty alushame. Melkoinen homma muuten oli se, siinä oli viitisen metriä kangasta, mikä oli vähän liikaa meidän kylpyhuoneemme kapasiteetille. Ja loppujen lopuksi päädyin sitten kaventamaan alushametta.

Alushameen, joka on siis valkoista lakanakangasta, lisäksi suunnittelin ja toteutin asuun taftihameen, jonka vyötärökaitale on korotettu ja tuettu (mietin jopa korsettia, mutta jätin tällä kertaa tekemättä) sekä intianpuuvillaisen paidan.

Mekon inspiraatio tuli steampunkista, olin haaveillut jo pitkään steampunk-juhlapuvusta, vaikka en oikeastaan edes tiennyt, mihin tilaisuuteen. Tätä asua tehdessä mietin, että se voisi sopia runokeikoilleni, mutta en kuitenkaan ole pitänyt tätä kesän keikoillani, se tuntuu vähän liian... juhlavalta. Mutta ehkä sille löytyy vielä käyttöä. :)

Olkaimet menevät takaa ristiin. Rakastan. <3

 

Napit on hankittu eräästä vakionappikaupastani, Lyanwoodilta Etsystä. Tilasin itse asiassa muistaakseni kolme settiä metallisia nappeja, joista valitsin kaikkein koristeellisimmat tähän.

Linnunrata ja kuinka se saavutettiin

Pari kuukautta sitten todellakin kävin pokkaamassa todistuksen ja ruusun. Melkoisen räkätaudin jälkimainingeissa, mutta juuri valmistunut pitsihuivi harteillani (oli kyllä aavistuksen liikaa se huivi, mutta siitäkin lisää joskus toiste).

Pitsihuivi (tosin eri) oli myös osa artesaanityötä, jonka olin saanut noin kuukausi ennen valmistumista valmiiksi. Sain asiakkaaltani heti luvan julkaista kuvat, mutta jälleen on bloggaamisessa kestänyt...

Artesaanityöhön kuului siis asiakastyönä asukokonaisuuden suunnittelu, kaavoitus ja ompelu (kaikkine prototyyppeineen). Asiakkaani oli hyvin persoonallinen pukeutuja, joten oli todella hauskaa suunnitella ja toteuttaa hänelle puku hänen poikansa ylioppilasjuhliin.

Edessä olevan epäsymmetrisen organzakaitaleen vuoksi tämä mekko alkoi kutsua itseään nimellä Linnunrata. Varsinainen miehustakangas oli maltillista ryppytaftia, myrskypilven petroolinvärin lomasta hohtaa tietyssä valossa siniviolettia.

Mekon asusteeksi neuloin Boo Knitsin Rainshine-huivin. Asiakkaani valitsi mallin, mutta ihastuin oitis Boo Knitsin ohjeisiin ja tälläkin hetkellä kesken on kaksi hänen malliaan... Lankana tässä huivissa oli käsinvärjäämäni Wetterhoffin Silvia (500m/50g) ja lankaa kului uskomattomat 31g.

Huiviin tuli tosin lisäpainoksi arviolta parikymmentä grammaa helmiä, sateenkaaren sävyissä hohtavia kirkkaita siemenhelmiä. Olin aiemmin vain kerran kokeillut yhteen pitsihuiviin helmien neulomista, mutta rakastuin tähänkin.

Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen lopputulokseen, ja myös asiakkaani piti valmiista työstä paljon. Joitain asioita tekisin nyt toisin, mutta sitähän elämä on, oppimista. :)

melko varma joka askel on

Viimeisiä viedään koulun suhteen. Muutama päivä vapaata artesaanityön kirjoittamiseen ennen viimeistä ompelunäyttöä koulussa. Tänään on agendassa ollut mm. tällaista.

Pessi tuli vahtimaan, että varmasti luen. Taisi olla tylsää puuhaa. :)

 

Välillä herättelen sukkamojoa henkiin kauniiden värien avustuksella. Louhittaren Väinämöistä; toisesta sukkaprojektista jäänyt Oliivi-jämä sekä violettipinkki Eiku.

fancy some tea on your skirt?

Joskus on Visio, joka vaatisi tiettyä väriä tai materiaalia, mutta retket kangaskauppoihin eivät tuota tuloksia. Tämä käy useimmiten kouluprojektien kanssa.

Joskus on kangas, joka kertoo heti, miksi se haluaa tulla. Yleensä tapahtuu silloin, kun ihan vaan ohikulkumatkalla tai kaverin seuraksi lähtee kangaskauppaan ajatuksena, että eipä sieltä varmaan mitään tartu mukaan. Juu ei, yleensä nämä retket ovat olleet lompakolle tuhoisimpia...

Ja toisinaan käy niin hyvä tuuri, että tulee Valtava Visio, ja kuin sattumankaupalla siihen löytää Juuri Oikeat materiaalit. Ensimmäisestä paikasta, josta etsii materiaalia. (Tosin tällä kertaa se sattui olemaan valtava kangastukku.)

Viimeksi mainitusta ei vielä sen enempää muuten, mutta tulossa on siis juhlapuku kouluprojektina. Mutta tässä mielenkiintoisessa projektissa olen mm. ommellut puhtaanvalkoisesta lakanakankaasta alushameen - ja sitten sotkenut sen teellä. Tarkoituksella.

Prahan päiväkirja, osa 5: Sitä sun tätä ja kaikenlaista unohtunutta

Vähän yleiskatsausta matkaan. Oli tosiaan erittäin muistorikas ja upea matka. Lähtisin koska vain (no, en ehkä pahimpaan kesähelleaikaan) uudestaan Prahaan. Ainakin, jos joku muu tälläkin kertaa maksaisi matkat ja majoituksen. :D

Asuimme kuuden hengen asunnossa, jossa oli kaksi makuuhuonetta. Kylpyhuone oli mukava, keittiö ihan ok, muuten kämppä oli aika pieruinen ja vanha. Mutta kyllä siinä kolme viikkoa jaksoi viettää - saimme tosin erinäisistä syistä hiukan alennusta vuokraan lopulta.

Talokin oli aika vanha. Meidän kämppämme sijaitsi kakkoskerroksessa; tässä kuva, joka on otettu vastapäätä asunnon ovea. Harmillisesti oli aivan liikaa vastavaloa ja aivan liian vähän tilaa ottaa kunnon kuvaa, tämä oli nimittäin Hieno.

Paljon jäi näkemättä, paljon myös oli sellaista, mitä ei tullut kuvattua. Vietimme luultavasti kymmeniä tunteja pyörien keskustassa, koluten kauppakeskuksia, bongaten ruokapaikkoja, museoita, matkamuistomyymälöitä, ketjuliikkeitä...

Yksi mahtava kokemus oli Mucha-museo, jonne menimme kolmisin T:n ja S:n kanssa. Rakastan Muchan taidetta ja art nouveau yleensäkin ottaen iskee minuun. Kun olin kiertänyt lähes joka sopukan (dokumenttivideota en jäänyt katsomaan) museosta, iskin sitten museokauppaan, josta ostin taidetta seinille, tuliaisia ja kortteja. Kuu ja kolme tähteä odottavat nyt vielä rullalla kehystämistä ja makuuhuoneen seinälle asettelua.

Koska olen materialisti, raahasin sieltä mukaani melkein kymmenen kiloa tavaraa.

Heti ensimmäisenä päivänä löysimme (tosin opastettuna) pienen taiteilijatarvikeliikkeen, osta ostin kuvassa näkyvien siveltimien ja vesivärien lisäksi pienen vesivärilehtiön ja isomman luonnoslehtiön. Myöhemmin löysin Palladiumin isosta kirjakaupasta superhalpoja musteita sekä parit pastelliliidut...

Ostin Q&A:sta hiukan koruja, kun alkoi oma koruttomuus loppuaikana vähän ahdistaa. Ja koruille toki Muchan kuurasia.

Lisäksi mukaan tarttui mm. levyjä, kirjoja, vaatteita, tuliaisia ja uusi mp3-soitin.

Mukana oli myös neuleita. Yhtään neulelankaa en ostanut(!!!), mutta olin varautunut. Lopulta neuloin vain yhdet sukat valmiiksi (odottavat päättelykeijua jossain Matkanjälkeisessä Jemmassa), aloitin kämmekkäitä, ja muutaman kerroksen Fifi III -huivia:

Olen värjännyt langan itse, se on pitsivahvuista 100% merinoa. Pyöreää, mun makuuni. :) Huivi on kyllä edennyt reissun jälkeen ihan kohtalaisesti, kun aloin jo muistaa kaaviota ulkoa.

Tässä nämä Prahan kertomukset. Seuraavaksi Jotain Ihan Muuta.

Prahan päiväkirja, osa 4: Kävely ympäri Prahaa II

Vielä viimeisellä viikolla teimme keskellä viikkoa pienen retken. Tällä kertaa lähdimme aamusta ja palasimme jo puolenpäivän jälkeen takaisin koulun kulmille. Viimeisen retken kohteena oli Prahan linnan alue, mutta ennen sitä oli paljon muuta...

Kuten Kaarlen silta (Charles Bridge).

Poikkesimme kulkemaan sillan ali, Kampan saaren läpi (tai ohi, en ole aivan varma, kun pidettiin niin kovaa kiirettä).

Kaiteissa oli rakkauslukkoja. :)

Kampasta kävelimme sitten Petřínin kukkulan juurelle. Nousimme ylös kukkulalle hassulla ratikkahissillä. Joka maksettiinkin ratikkalipulla.

"Tsekin Eiffel-torni." Valitettavasti emme ehtineet tutustua tarkemmin, enkä päässyt myöskään kokeilemaan peililabyrinttia, koska Kiire. Hmph! :P

Tulimme toki kävellen alas ja reitti oli kyllä kaunis.

Sitten puoliravia kohti Prahan linnaa. Muutaman kuvan ehdin räpsiä.

Ja lopulta Vituksen katedraaliin, jossa oli väkeä kuin pipoa ja jotenkin ankea turistifiilis. Saimme sentään yksityiskierroksen kryptassa, jossa sijaitsee kuninkaiden hauta.