Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämänkaava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämänkaava. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Oma Sisin

Haluaisitko sinäkin omistaa palasen Sisintä? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus!!

Sisin komeilee kangaskasseissa (40x40cm, ommeltu pohja, 14€/kpl+postikulut). Jos kiinnostuit, tee tilauksesi laittamalla spostia (designer@piiamyller.fi).





Yritän tässä elämän tuoksinnan keskellä päästä pitkästä aikaa kirjoittamisen makuun niin kynän ja paperin kuin liimapuikonkin kanssa. Maistelen erilaisia teemoja.. Katsotaan syntyykö mitään esittelelmisen arvoista.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Sulamispisteen saavuttaminen

Sulamispisteen saavuttaminen ilman korkeita lämpötiloja
vaatii tuskallisen paljon turhaa työtä,
(p)onnettomia taisteluja ja
ahneelle antautumista.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Olen sama kuva rapistuneissa raameissa

kevään tyttö tuntee tuskan ja
     taitaa kasvun

paljain jaloin side silmillä
     haparoi vastaantulevia päin
     menee iholle ja sen alle
     koska seurankipeys satuttaa eniten
     eikä siihen ole muuta lääkettä kuin
koskeminen
   
ajoittainen tilannetajuttomuus aiheuttaa kuritonta komiikkaa
     jota yliempatia komppaa
syntyy tarinoita ja tunteita
     jotka vaativat jakamista
koska omien harteiden painorajoitus tulee nopeasti vastaan

olen taas vuoden vanhempi
     viisaudesta puhuttakoon ensi vuonna

olen sama kuva rapistuneissa raameissa


On taas se aika vuodesta. Vuosi sitten tämä päivä synnytti tuollaisen.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Läpikuultava tunnustus

katse vuoden parin takaa
tuttu tuijotus ja tunnistus
kuin läpikuultava tunnustus:
     olen unohtanut mutta muistan kyllä

torstai 7. helmikuuta 2013

Varjosi on kadonnut

Leikin varjosi kanssa hippaa
Pistät sen kiusallasi hidastelemaan
     jotta pääsen aivan kintereille
Mutta siinä samassa hyväuskoisuuden hetkessä
kun ojennan kirkuvan käsivarteni

     hipaistakseni tummaa pinnattomuutta

teet väistöliikkeen ja
kiihdytät taas

Varjo katoaa

Pyörähdän ympäri ja etsin oikean suunnan
Suljen      kiihtyneet, kiintyneet      silmäni ja
säntään varjosi perään kaipuusta kiljahdellen

Pulssi pysäyttää minut ja
     tajuan juosseeni kilpaa itseni kanssa

Varjosi on kadonnut

lauantai 2. helmikuuta 2013

Rajattomat iloitsijat

Sanelen säännöt sitten kun niitä ei enää kaivata. Huomenna, myöhemmin, ehtiihän tässä. Toimitaan nyt kosketuksen turvin. Ei piitata piinaavasta painostuksesta jota säännöllinen elämä yrittää tuputtaa rikkonaisille. Mielitekojen suttuisan epäsäännöllinen maine sopii rajattomille iloitsijoille joille tunne on elämä ja enemmänkin.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Kaihola

rakensin rujon linnani kaiholaan
petasin narisevan petini pölyiseen
            nurkkaan
josta näkisin yön kauhutunteina
                          kosteiden silmien läpi
koko elämäni, maallisen vallattomuuskuntani
                      ja kaikki yksinäisyyteni ympyrät 

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

perjantai 7. joulukuuta 2012

Rajattomien paljastusten aamu

Ystäväni jaksavat yhä hämmästellä, kuinka suuntavaistoton ihminen voi pahimmillaan olla. Nauravat, että onnistun eksymään oman kotini seinien sisälläkin. Inhoan mikroaaltouunin oven sulkemisääntä. Siksi jätän sen auki. Keitän liian vähän tai liian paljon kahvia. En koskaan sopivasti. Maito on aina lopussa, vaikka ostan sitä koko ajan. Juonko minä sen kaiken? Luuni ovat varmasti rautaa. Vuosien harjoittelu ei ole tuottanut tulosta ja olen edelleen huono nukkumisessa. Herään ennen kukkokuoroja, eikä maitokaan raskauta lämmöllään luomiani kiinni. Alaselkäni on liian suora. Puolisuoraselkäisyys on kohtaloni. Haluan miellyttää muita ja olla hyvä, jotta minullekin oltaisiin. Kuitenkin liian usein sanon turhan suorat sanat. Kuvittelen olevani impulsiivinen, mutta suunnitelmallisuus vie voiton. Vastakohdat kiehtovat minua. Multitasking on toinen nimeni ja levoton on luonteeni. Pelkään tekeväni virheitä, enkä pidä päätösten tekemisestä. Sysään sen muille aina kun mahdollista. Silti koen olevani jääräpää, jonka on tehtävä asiat oman päänsä mukaan. Olen ristiriitainen ja minulla on pinttyneitä tapoja. Pelkään, etten saa palkkiota työstäni. Panostan aina ja kaikkeen, mutta mitä minulle jää; unettomia öitä ja uupumusta, hetken luomishurmiot ja tyhjät taskut. Pidän siitä, että minua tarvitaan. En haluaisi olla turha. Olen ujo rääväsuu, joka heittäytyy puolivahingossa tuttavalliseksi liian aikaisin. Heitän nauraessa pääni takakenoon ja leukani naksuu ikävästi. Nauran itselleni, koska itkeminen on pidemmän päälle vaivalloista. Luominen on pakkomielteistäni pahin. Joskus salaisina hajoamishetkinä toivon pääseväni siitä eroon. Sitten tajuan, etten tunnistaisi itseäni ilma sitä. En ole vielä päättänyt kumpaa seuraisin; päätä vai sydäntä. Hypin laidalta toiselle, kun en tiedä pysyäkö kaidalla tiellä. Kultaista keskitietä en ole löytänyt kantapäiden kopseesta huolimatta tai ehkä juuri siitä johtuen. Pelkään paljastavani liikaa tai liian vähän. En tiedä, missä rajat kulkevat. En ehkä välitä. Etsin punakynän ja määritän ne itse. Huomenna. Tänään nautin rajattomuudesta.

tiistai 20. marraskuuta 2012

Elämä näkyy kasvoilla

Olet juonne muutoin sileällä otsallani,
harakanvarvas kauniiden silmieni nurkissa.
Lätkin karkoittavia voiteita,
hämään meikkiarsenaalilla,
mutta siinä sinä vain olet.

Elämä näkyy näillä kasvoilla.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Olen yön omaisuutta

olen yön omaisuutta
huhuilen käskystä kuurolle kuulle
ja suutelen ohi kiitäviä tähtiä
mutta kieltä en käytä - liian vähän aikaa, liian paljon suudeltavaa

yön pakkomielijohteista tulee omiani
koska pakottava empatia sykkii tarpeettoman vahvaa elinvoimaa


keskiviikko 31. lokakuuta 2012

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Suru löysi siveltimen

maalaan teille maiseman
     joka roihuaa mielettömissä väreissä

suru löysi siveltimen jo nuorena

näette loputtomia ympyröitä
arkista rapistumista rappeutumista raivostumista
yläreuna täynnä uskonnottoman tunnustuksia
alakulmassa narsistin päätepysäkki; peilihalli ja kristalleja
paljon paljastavaa pintaa, sisäistä ihailua
keskellä irvokas aalto

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

.

aamu peili pyörre myrsky kiire ahdinko autuus hetki helpotus hartiasärky stressi levottomuus tuskallinen tunnollisuus kauneus puutuminen puuttuminen nautinnollisuus maali sotku kalenteri suunnittelu suunnitelmallisuus spontaani urputus minä minä minä syöksyvä uupumus upea urbaani kiire kiire kiire odottamaton odotus uhkea sorminäppäryys luonne vamma särky liike liikkumattomuus reisi pohjelihas venyttää venyä vanuttaa vanuttuva vauhko harha harhainen liiallisuus huominen harhakuva mielikuva ennakoiva pelko päivä maalaaminen luominen luopuminen itsetunto minä minä minä minä katoaminen ajattomuus katoava ammottava tyhjjä täysi äärimmäinen palauttaminen palautuminen ikävystyminen kaipuu ajatus harmaa hiljaisuus käsi kädet kiusaus matka masennus mairittelu paljous paremmuus painostus painostava pinottava purku kerro tarina uhkua puhkua pakertaa vaikertaa sinä sinuttelu vaikerrus ulos älä ylös sisään sivulle takaisin peruuttaa peruuntua jättää uhmata ilmaista ahmaista heikottaa hermostua heikko harmi hiostaa rikkinäinen puhjennut tv aivot korvanlehti tuoksu kosketus hipaisu lipaisu lämpö lempi suoni sininen naksahdus ilta syksy syysilta helppo korjata minä minä minä minä minä minä minä


lauantai 29. syyskuuta 2012

Vaaksan verran vahvempi

nujerra minut vielä kun voit
huomenna olen vaaksan verran vahvempi
et pysty päihittämään kunhan olen koko nainen

tänään nielen nujerruksen nikottelematta
nyökkään hyväksyvästi kohteliaalle kohtalolle

    ja antaudun tunteelle

torstai 20. syyskuuta 2012

Kiire kääntää niskat nurin

kiire kiristää ja kääntää niskat nurin
pulssi ottaa mallia sadan metrin sprintistä
huohottava hyperventilaatio valloittaa kiljuvat keuhkot
     miksei pysähtynyt pimeys jo koita?

auta minua sammuttamaan tuo vihlova valo
     joka häikäisee suljettujen silmieni takana