lennä sä thaikkuihin niin mä ajan autolla jooko?

ekotteluhaaste kiertää lukemissani blogeissa. bleuen aloitukseen jo itse jeesustelinkin mutta unohdin siitä mm. plusmiinus-koiran, asumismuodon ahtauksineen (5-henkinen perhe 75 neliössä, repikää siitä!) ja varmasti jotain muutakin. muiden postauksia luin (kommentoi en juurikaan, koska känny) ja jostain syystä ajatukseni siirtyivät taas sinne metatasolle. lähinnä miettimään sitä, notta yleisen mielipiteen näkökulmasta ekosikailuna pidettäviä toimintatapojaan (yksityisautoilu, kaukolomalennot, väljä asuminen, lemmikit, kuluttaminen jne) puolustaessaan monet niinmutsitmäenleivät. eli: mä kyl ostan paljon uusia vaatteita niin mut sit mä en lennä. mä kyl lennän usein thaikkuihin niin mut sit mä en käytä kertavaippoja. mä kyl yksityisautoilen niin mut sit mä en muuten kyl kuluta juurikaan mitään. got the point?

mä olen samaa mieltä ku leluteekin emilia viitatessaan ilmastovanhempiin, jotta jokaisen pieni panos on tärkeä mut ei sillä maailmaa pelasteta. olen lisäksi sitä mieltä, ettei kukaan, joka ylipäänsä näitä omalla kohdallaan miettii, luultavasti ole ekosyöppö. mutta on niitä, jotka eivät mieti ollenkaan, koska ei kiinnosta. yleensä se on esim. suomessa tietty ikäluokka.

mut miettikääpä jenkkejä. tai kiinalaista teollisuutta. tulee tosi paha mieli.

ihan paska mammablogi

olen päättänyt julistaa blogini ihan paskaksi mammablogiksi. jaa miksikä? no kattokaapa, nää mun horinat ei hirveesti koskettele mitään lapsiperheen arkisia juttuja. tääl ei oo ratasvertailuja, vaikka ostimme (sikahalvat ja käytetyt eli ihan leimit) tuplarattaat. tääl ei oo rättipohdintoja että millaiset syysulkovaatteet blaabati blaa vaikka just eilen ostin veijolle uudet rukkaset (prismasta ruokakauppareissulla, kriteereinä sopiva koko ja väri joten ihan leimit). tääl ei oo naamallisia eikä nykyään naamattomiakaan kuvia mukeloista. tääl ei oo juttua esikoisen huoneen metamorfoosista teinihuoneeksi eikä mun näppäristä ratkaisuista, joilla yhden lapsen hoitopöytä kätevöityi kahden vaippaikäisen kamat kattavaksi. ei oo juttuja pottahommista, ei osa-aikaisesta tarhailusta, ei pohdintoja äitiyden merkityksestä, ei arjen kuvauksia.

miksi ei ole? no emmä vaan tiedä. ei mua kiinnosta kirjoittaa sellaisista. vaikka lukisinkin muista blogeista noista aiheista (no täytyy myöntää, että ratas- ja vaateasiat eivät suuremmin hotsita).

jotta pääsisitte kurkkaamaan mun pään sisään, avaan teille joitakin mielessäni pyärineitä kysymyksiä viime päiviltä:

- miks monet äidit työntävät rattaita hartiat kyyryssä ja etukenossa kuin ikuisessa polveen ulottuvassa lumisohjossa?
- kuka saatanan vittupääelmo paskattaa koiran kadulle niin että rattaiden renkaat paskaantuvat? vedän turpaan jos nään! terv nimim suihkutin renkaat pyörävarastolla kiukusta puhisten
- koskahan mä oon viimeks pessy naaman?
- onko "pakko" äänestää jos kaikki ehdokkaat ovat ihan aunuksesta? ts. tuleeko joku megaerkki pauhaamaan mulle, etten saa valittaa tään kunnan asioista missään seuraavaan ziljoonaan vuoteen, kun en käyttänyt vittu kansalaisvelvollisuuttani?

ps. julki-imetin tänään tebarilla, kun käin ostamassa sieltä metukkaa. syy metukanostoon oli, että koira oli eilen onnistunut mystisesti saamaan tassuihinsa 300gr metukkapaketin. ja syömään kaiken.

lastenvaatekiimailusta

uusimmassa meidän perse -lehdessä oli juttu merkkilastenvaateharrastuksesta, wandiskielellä lastenvaatekiimailusta. mulla kun ei ole tapana ruotia ihmisiä vaan ilmiöitä, siteeraan tähän haastateltua asiantuntijaa:

"Lasten ja vaatteiden asemaa identiteetin rakentamisen välineenä tutkineen filosofian tohtori Annamari Vänskän mielestä meneillään on lastenvaatebuumi, joka alkoi voimistua 1900-luvun lopussa. Huippuhetkeä eletään nyt. --- Lapsen vaatteet eivät kuitenkaan ole vain lapsen vaatteita. Vaatteiden perusteella tehdään tulkintoja lapsen sukupuolesta ja perheen sosiaalisesta statuksesta. Kasvava lapsi on monen mielestä oiva mahdollisuus osoittaa, että vanhemmilla on varaa tuhlata lapseen."

mähän sain esikoiseni noin kymmenen vuotta sitten. väyspuukkia ei oltu keksitty mutta meillä oli tiivis mammaryhmä ja luonnollisesti ramppasin renkaat ruvella jos missäkin jeesuskerhossa tai muskarissa (aluksi kalliossa, sittemmin lähiössä). eikä koskaan, ikinä, missään puhuttu lastenvaatemerkeistä - paitsi lähiönaapuruston kaksi kotirouvaa kerran hiekkalaatikolla reimatecin haalareista että "sehän maksaa vain yhden ruokakauppareissun verran". jos jonkun muksulla oli jotain kivaa päällä, sitä toki kommentoitiin tai kysyttiin, mistä olet löytänyt noin hyvän haalarin tms. mutta lasten pukeminen ei ollut se juttu.

mihin tämä maailma on menossa, kysyy ilmiselvästi ajastaan jälkeenjäänyt, vanha ja pihi viiteryhmätön äiti.

natsimutsien kauhu

siis minä. kukaan näitä jonniinjoutavia jaarituksia lukenut ei lie välttynyt havaitsemasta, että en ole mikään kurikuningatar. en edes usko kovan kurin kasvattavan kunnon kansalaisia, päinvastoin. isomman lapsen kaveripiiriä seuratessani olen myös huomannut, ettei ankara karkkipäivämeininki johda juurikaan muuhun kuin ahmimishäiriöön ja makean syömiseen salaa. liialla vahtaamisella kehitetään sosiopaatteja ja ulostettaan säilöviä anaalifriikkejä 4D-dokumenttien matskuksi.

meillä ON perussäännöt: koulu pitää hoitaa kunnolla, toisia ei saa lyödä tai muuten pahoinpidellä, ei haukkua (paitsi koira), tavaroita ei saa viedä kädestä, mitään ei saa tahallaan rikkoa tai sotkea jne., ei saa valehdella. yms. perusmoraalia siis. ja tiiättekste, se on toiminut! mutta meillä ei ole pakko syödä pöydän ääressä tai lautasta tyhjäksi eikä edes maistaa, jos liikaa epäilyttää (esikoinen maistaa silti lähes kaikkea eikä ole kovin nirso paitsi kouluruokien suhteen - ja voiko häntä siitä syyttää, jos koulussa tarjotaan esmes raakaa broilerikiusausta?), vahingoista ei suututa, ei ole pakko peseytyä päivittäin (paitsi pestä hampaat, ja kädet pestään aina sisälle tullessa ja vessakäynnin jälkeen yms. mutta koululainen se meillä se vierailijoitakin vahtiva käsienpesunatsi on.. lisäksi kariesbakteeritartuntaa vältetään), ei tartte pukeutua äidin valitsemiin vaatteisiin, ei sitä sun tätä. karkkipäivää ei tosiaan ole vaan joskus kauppareissulla koululainen saa valita jotain hyvää, jos haluaa (usein haluaa eksoottisia hedelmiä!) ja sokerinatsien kauhuksi kuopuskin on vedellyt jopa puuroaan vaniljasokerilla maustettuna, kun ei muu versio viikon paastoamisen jälkeen maistunut. limppareita meillä ei muuten vaan osteta paitsi edellä mainittuna "jotain hyväänä".

mun lapset kasvaa kuin minä ja siskosein. eikä meistä ole toistaiseksi tullut rikollisia, ellei maisterius ole pian rikos. tai ne kaks taitaa kohta vääntää väitöskirjaa, mie en jaksa moiseen ryhtyä kun oon niin laiska, tyhmä ja saamaton :D

keitä ne oikein on, ootteks te ne?

alla olevaan shoppailutuska-aiheeseen liittyen olen pohtinut seuraavaa:

meidän lähikauppamme on tollanen vaatimattoman jättimäinen ostoskeskus, jossa on jos mitäkin kauppaa ja kahvilaa ja ravintelia ja kampaamoa (mutta ei esim. ginaa tai yhtään tatuointipuljua!). useimmiten käyn/käydään vain ruokakaupassa ja kahvikaupassa, joskus apteekissa. shoppailuparatiisi on siis käden ulottuvilla mutta mä olen niitä nuhjuisen näköisiä lähiöperheenäitejä, jotka käyvät puolen viikon ruokaostokset tahraisessa collegehaalarissa ilman meikkiä. etenkin viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä kauppakeskuksen käytävillä tulee vastaan perhekuntia, joilla on vaatteet ja fiilikset viimoisen päälle ja saattavat tulla kauempaakin. vaikka kauniaisista.

kysymykseni kuuluukin, että onko todellakin sellaisia perheitä, jotka ikäänkuin harrastavat ostareilla käymistä? silleen että laitataan siistimpää päälle, iskälle kauluspaitaa ja äidille korkkarit ja lähdetään tsillailemaan kauppoihin, murkinoidaan ravintolassa ja käydään kahvilla jossain kivassa ketjukahvilassa? siis kyllähän mäkin käyn välillä esikoisen kanssa ns. huljailemassa tuolla, että käydään jossain kirja-, peli- tai lelukaupassa (esikoinen VIHAA vaatekauppoja, joten niissä ei käydä) ja sit tempaistaan smuutsiet tai jätskit mutta oon tasan yhtä nuhjuinen kuin tässä kotisohvalla vapaapäivinä istuessani olen. ja kyllästyminen iskee viimeistään siinä tunnin kohdalla.

ooksä? vai sä? vai tiedätsä kuka on? häh?

veska

en tänä aamuna töihin palattuani peräti neljän vapaapäivän jälkeen millään muistanut, mitä hommia minulla on kesken, joten päätin mieleen palauttamiseksi siivota työpöytää. jos vaikka olisi löytynyt joitain Tärkeitä Papereita, joiden DL olis ollut tyyliin viikko sitten. no, ei ihan niin kiireisiä ollut sedmentoitunut pöytää kuorruttaneeseen täyhkään.

samaan syssyyn intouduin myös putsaamaan käsilaukun, joten ohessa ah niin klassikko "käsilaukkuni sisältö" -postaus:

- liiton ilmaiskalenteri, johon en tee merkintöjä vaan jonka välissä säilytän ns. tärkeitä papereita (siksi kalenteri on "kiinni" kuminauhalla. vaihdan kalenterin joka vuosi uuteen (siitä huolimatta, ettei siinä ole merkintöjä)
- lompakko, jossa ei ole kolikkotaskua ja joka pursuaa säännöllisestä siivoamisesta huolimatta kuitteja (siksi sekin on kiinni kuminauhalla)
- käyntikorttikotelo, josta pitäisi siirtää saadut kortit sellaiseen kansioon
- vauvabody, koko 80cm, ollut ainakin kuukauden matkalla päiväkotiin varavaatteeksi (taitaa olla jo liian pieni)
- apteekin muovipussi, josta ko. body on karannut
- hanskat mustaa tekonahkaa, takakireät
- firman käsilaukkukoukku, jota en ole käyttänyt kertaakaan
- pinkki taskulamppu
- rahaa 3x 50c
- handsfree-kuulokkeet, kas kun eivät olleet tuhannen mutkalla
- kännykän laturi
- aurinkolasit + kotelo
- korupussukka (jos unohtuu aamulla laittaa esmes korvikset tai kääty)
- kapea huivi, lento/hotelliemäntätyyliä (asustelisä, ks. yllä)
- pieni pussukka, jossa on mm. ompelustarvikkeita ja parasetamolia
- 3x terveysside (ja mihinkähän minä noita olen muka tänä vuonna tarvinnut?)
- rennietä (ostin just kun mietin hengästymisen aiheutuvan närästyksestä, mut nää aiheuttaa mulle närästystä!)
- 2x kurkkutabletteja
- 2 kpl ns. korruptiomakeisia (mariannekopioita jonkun firman kääreessä)
- 1 pinssi, jossa oranssi, irvistävä naama (?)
- esikoisen askartelema avaimenperä (hama-helmistä, hohtaa pimeässä!)
- 2 tyynyn purkkapakkaus
- 2 kuminauhaa
- 2 kynää (kuulakärki ja tussi)
- patterikonvertterikuori (??? - taitaa olla ns. taaperolisä)
- nenäsumutetta
- 2 käytettyä taksikorttia kuitteineen
- muruja, hiekkaa ja nöyhtää
- ruttuisia nenäliinoja
- hiusharja (jota en käytä koskaan)

ps. olisin laittanut tähän kuvan veskasta (Lumin vintagehenkistä mallistoa parin vuoden takaa, mustaa kiiltonahkaa joten ihan hirrrrveen porrrrrrrrno!) mut blökker ei salli.

ps2. inventaario tuotti heti tuloksen: multa puuttuu veskasta puhtaat nästyykit ja post-itit!