uusimmassa meidän perse -lehdessä oli juttu merkkilastenvaateharrastuksesta, wandiskielellä lastenvaatekiimailusta. mulla kun ei ole tapana ruotia ihmisiä vaan ilmiöitä, siteeraan tähän haastateltua asiantuntijaa:
"Lasten ja vaatteiden asemaa identiteetin rakentamisen välineenä tutkineen filosofian tohtori Annamari Vänskän mielestä meneillään on lastenvaatebuumi, joka alkoi voimistua 1900-luvun lopussa. Huippuhetkeä eletään nyt. --- Lapsen vaatteet eivät kuitenkaan ole vain lapsen vaatteita. Vaatteiden perusteella tehdään tulkintoja lapsen sukupuolesta ja perheen sosiaalisesta statuksesta. Kasvava lapsi on monen mielestä oiva mahdollisuus osoittaa, että vanhemmilla on varaa tuhlata lapseen."
mähän sain esikoiseni noin kymmenen vuotta sitten. väyspuukkia ei oltu keksitty mutta meillä oli tiivis mammaryhmä ja luonnollisesti ramppasin renkaat ruvella jos missäkin jeesuskerhossa tai muskarissa (aluksi kalliossa, sittemmin lähiössä). eikä koskaan, ikinä, missään puhuttu lastenvaatemerkeistä - paitsi lähiönaapuruston kaksi kotirouvaa kerran hiekkalaatikolla reimatecin haalareista että "sehän maksaa vain yhden ruokakauppareissun verran". jos jonkun muksulla oli jotain kivaa päällä, sitä toki kommentoitiin tai kysyttiin, mistä olet löytänyt noin hyvän haalarin tms. mutta lasten pukeminen ei ollut se juttu.
mihin tämä maailma on menossa, kysyy ilmiselvästi ajastaan jälkeenjäänyt, vanha ja pihi viiteryhmätön äiti.
Minä suhaan perhekerhot ja muskarit mutta yhdessäkään ei ole _koskaan_ puhuttu lastenvaatteista, mitä ihmettelen. Nukkumiset, ruoka- pottajutut, raskaudet, synnytykset ynm. on kyllä ruodittu läpi. En minä sitä vaatehöpöttelyä varsinaisesti kaipaa, kun en osaa koskaan sanoa mitään, mutta kuhan ihmettelen nyt kun tämän postauksen luin :D
VastaaPoistano hyvä :D ehkä tuo toiminta keskittyy sitten enemmän nettiin eli joihinkin facebook-ryhmiin ja lastenvaateblogeihin. vaikka lehden jutussa oli mainittu hiekkalaatikolla (olikohanse) kommentoitavan haalarimerkkiä. ehkä kyse on silloin saman aihepiirin harrastajista irl.
Poistamä kun joudun aina kattomaan oman muksun haalarista, mitä merkkiä se on jos joku kysyy :D (lassie, prismasta, viime keväänä, 74cm, menee vielä hyvin tään syksyn)
Mulle itselleni selvisi vasta noin viikko takaperin, että mikä hitto se me&i oikein on. Ja meinasin lentää p*rseelleni, kun sen jälkeen selvisi mitä ne vaatteet maksavat. Huhuuh, jos lapsen pukeminen päästä varpaisiin maksaa satasen, niin huh,olen syntynyt väärään maahan tai aikakauteen. Mä kun ylpeilen sillä, miten halvalla olen minkäkin vaatekappaleen löytänyt. "Kato, kasa puolipotkareita ja pari bodya, oli vaan 3e!"
VastaaPoistaMulle tosin vakuuteltiin, että noilla vaatteilla on hyvä jälleenmyyntiarvo ja blaa blaa, mutta musta on kätevämpää maksaa yksittäisestä vaatekappaleesta 50snt ja olla miettimättä sitä, saanko sen myöhemmin myytyä vai en. PLUS voin ostaa niitä vaatteita paljon enemmän noilla hinnoilla:D Et täällä kans yks pihi päivää.
(Niin ja lapsi varmaan jossain nuoruutensa vaiheessa oppii vaatimaan laatua tai ainakin jotain ylihinnoiteltuja muotivillityksiä, siihen asti aion pihistellä)
mulle on kanssa vasta viime kuukausien aikana ilmennyt sellainen sanasto kuin tuo me&i, pop ja öööh mitähän ne muut oli. lehden jutun kuvista opin, että tuo ensiksi mainittu on kaikenlaista kuviohommelia ja ton meidän kauppakeskuksen pop-liikettä ohittaessani olen havainnut kyseessä olevan pääasiassa raidat. nää kaikki tiedot ovat blogeja seuratessa selvinneet.
Poistalaadustahan mulla ei oo hajuakaan kun noita ei ole taloudessa rätin rättiä ollut - taaperolla on ollut käytössään äitiyspakkauksen, perusketjuliikkeiden ja markettien kamaa valtaosin seköndhändinä isoveikan ja serkkujen perua. mutta mitä olen blogikommentointia seurannut, niin merkkivaatteiden perustrikoossa laatuvaihtelut taitavat olla suuriakin. haalareissa ero kai voi olla suurempikin mutta edullisemminkin saa hyvää, ainakin omalla kokemuksella. esikoisen paras tarhahaalari ikinä maksoi 25e henkan alesta ja on nyt kolmannella käyttäjä-äijällä. kerran ostin alesta yhden legon (onkohan se joku yesterday news?) haalarin ja siihen piti jalkaremmitkin ite ommella. ei ollut edes lumipusseja.
lehtijutussa mainittiin myös merkkivaatteiden olevan monien mielestä "kotiäidin osakkeita", kun joidenkin kappaleiden hinnat voivat moninkertaistua aikojen saatossa. mutta vaikka mulla ei kummoista sijoituspäätä olekaan, en usko että sijoitus/tuotos -suhteessa omiaan saa koskaan pois.
Mä kuule tänään kuuntelin puistossa, kun yksi äiti siellä kertoi menevänsä me&i rättikutsuille ostamaan jonkun torkkupeiton, kun siitä saa parin vuoden päästä ainakin tuplahinnan. Se oli huutonetistä katsonut, kun akat huutaa jostain ovh 40€ peitosta toistasataa, koska se peitto on heille vaan niin tärkeä ja ainutlaatuinen. Joissakin spessukuoseissa hinta voi nousta pariin sataan. Jotenkin vähän säälittää toi touhu. Mutta ihan ok tuotto, jos asiaa haluaa niin ajatella.
Poistano ei herramunjee. ennemmin ostaisin sillä neljälläkympillä vaikka nokiaa. mistä voi tietää, että miiändai on parin vuoden päästä edes in, tai se tietty peitto. kyl mää ymmärtäisin, että joku ostais tollasen peiton koska se tykkää siitä ja sillä on sille käyttöä mut että sijoitusmielessä.
Poistavälillä hävettää olla nainen.
Tuota...
VastaaPoistaMun mielestä lastenvaatehifistely on surullista ja sairasta, niinkuin kaikki muukin sellainen toiminta, jossa omaa egoa pönkitetään jonkun sivullisen avulla. Joojoo, eihän se lapsi siitä välttämättä kärsi, jos sen hommana on vaan pitää jotain hullun kalliita haalareita päivästä toiseen ihan vaan jotta muut kadehtis sen vanhempia. Mutta sen äidin kannalta on surullista, että se etsii omaan aikuiseen elämäänsä sisältöä, itsevarmuutta ja tapaa ilmaista itseään LASTENVAATTEILLA ja sen miettimisellä, mitä muut oman lapsen vaatteista ajattelee. Kamoon!
tuli mieleen se vitsi, että kun muuttolinnut lensivät itä- ja länsisuomalaisen yli, niin eka ajatteli, että mitähän nuokin linnut minusta ajattelee ja toka, että onkohan nuo linnut homoja :D
Poistajotenkin kuvittelisin, että jos homman juju on siinä, että joku nyt vaan on tykästynyt tietynmerkkisiin vaatteisiin ja ostaa niitä muksuilleen sen mukaan, kun on varaa niin eipä siinä mitään. mutta jos se menee överiksi, että ne vaatteet eivät ole pelkästään enää funktionaalisia ja oman mieltymyksen mukaisia lapsen suojaamisvermeitä vaan tuota kuvauksesi mukaista, niin se on kyllä surullista.
sit mietin tuota sosiaalisen statuksen kuviota. en tiedä, oliko sattumaa vai tarkoitushakuista, että jutussa olleet kaksi äitiä olivat puolisoineen ilmeisesti suht pienituloista väkeä. että sijoittavatko pienituloisemmat enemmän merkkilastenvaatteisiin kuin varakkaammat, provosoivasti "köyhät ne vaatteilla koreilee"? ja jos, niin millä varoin, jos yhden vaatekerran hinta voi olla satkun. pikavipeillä vai nettipokerilla, joiden riskiryhmässä on kuulemma enenevä määrä kotiäitejä ;D
no, joku voi vastaavasti pitää mua hulluna, kun olen ottanut kaikille lapsille hoitokuluvakuutukset.
Repesin tolle lintuläpälle :DD Mun suku on lännestä ja miehen idästä ja TOI ON NIIN TOTTA ETTÄ KUAAALEN.
PoistaJoo, hyvin summattu! Oikeastaan kaikkien muidenkin tosi arvokkaiden (etenkin käyttö-)tavaroiden ostaminen on mun mielestä ihan jokaisen oma asia, kunhan sille ostamiselle on jokin muu syy kuin se, että pääsee leveilemään sillä, miten kallista kamaa on taas ostanut. Suomessa tosin ehkä myös on vähän niin, että paremman tavaran ostamista vältellään, ettei vaan annettaisi sellaista kuvaa, että halutaan prameilla.
niinpä :D terv. nimim. idän ihme
Poistaja jos on ostanut, niin sitten pitää olla ku siinä mainoksessa vaatimattomasti "tommonen puutarhajyrä"
Sitä mainostakin oon muuten aina nauranut ihan hulluna, ihan loistavaa suomalaiskansallista itseironiaa. Ne Suomalainen lottovoittaja -mainokset on kanssa loistavia. Joku ostaa huoltsikalta isomman kahvin ja kiinnijääneen näköisenä vilkuilee, huomasiko kukaan :D
Poistajep, joidenkin mainostoimistojen pätkät ovat toudellakin usein parempia kuin ohjelmat, joiden välillä niitä esitetään. sellaisia superlyhytelokuvia.
Poista\o/ Täällä on niin mun viiteryhmä! Kerran jouduin pakotettuna naapurin lastenvaatekutsuille, sain juuri pidettyä suuni kiinni kun päästiin esittelyssä hintoihin saakka. En todellakaan ostanut mitään, kaikki muut kahmivat listan täydeltä, en ymmärrä. Oi sitä onnen päivää kun löydän kirppikseltä kasan vaatteita muutamalla eurolla. Voin ostaa toisenkin kasan ja silti en oo maksanu yhtä paljon kuin yhdestä säälittävästä merkkituotepaidasta joka kulahtaa ekassa pesussa.
VastaaPoistahinta voi taata laadun tai sitten välttis ei. mutta ainakin tuo ruokalapusta kieltäytyvä taapero sotkee ryysynsä niin tehokkaasti, että parempi kun noi kaikki bodyt ja paidat ovat jo useamman käyttäjän nähneitä. eipä harmita - eikä toisaalta tarvitse rajoittaa lapsen luovuutta piirtää paitaansa tussilla, kun paidan arvon ei tartte säilyä jälleenmyyntiä varten :P
PoistaOsui ja upposi! :)
VastaaPoistadänggju!
PoistaLuin otsikon ensin että "Lastenvaatekimallusta" ja ajattelin, että no nyt se Wandabekin on innostunut lastenvaatteista! Mutta ei sentään :D
VastaaPoistaniin, jos mä tosiaan saan tytön niin ihan vittuillakseni ostan henkkiksen hörhelörekit tyhjiksi! mitään vitun raitaa ja palloa! helinäkeijut ja helloukitit tänne!
Poistavoi hyvä luoja että naurattaa, asiaa!
PoistaMuuten, eräs asia mistä oon nimenomaan pojan äitiydessä ollut iloinen, on juurikin toi hello kitty. Mä vältyn siltä roinalta!
VastaaPoistamä olen asennoitunut siten, että viimeinkin saan kahden pojan jälkeen ostaa kaikkea ällösöpöä :D sit saan kuitenkin jonkun butch-tytön...
PoistaLuin tän jutun yön pimeinä tunteina kun en saanut nukuttua ja tulin hyvälle tuulelle.
VastaaPoistaMä oon ostanut suuren osan vaatteista kirppareilta ja käytettynä muutoin ja jonkun pienen prosenttiosuuden uutena. (Kengissä suosin uutta.) Enkä todellakaan halua maksaa merkistä tai jälleenmyyntiarvosta. Kyllä kai meidänkin perhevalmennusryhmän jäsenistä moni hankki jonkun POPin ... fleeceasian, joka maksoi tyyliin satasen, ja on varmasti erinomainen yhden kevään investointi mahtavine jälleenmyyntiarvoineen, mutta itse varmaan antaisin itselleni turpaan jos moiseen sortuisin. Jälleenmyyntiarvokin kun tarkoittaa, että ne kledjut pitäis muistaa myydä.
jee, on parasta jos saa hyvätuulistettua :)
Poistamä totesin kasattuani muutaman vuoden kirpparille vietävää (ei lasten-, koska ne ovat käytössä) vaatetta, että onneks tänne avattiin spr:n kontti. sinne voin kipata kaikki hyväkuntoiset kamat, ei tartte alkaa myymään :D
ja toikin on ihan perseestä toi jälleenmyyntiarvo-homma. koko kierrätyksen ja kirpputorin idea on ihan fucked, jos satasen ostoksesta uudelleen myytynä pyydetään 70egee. tavara pitäisi vaan saada halvalla toiselle käyttöön, eikä että nytpä teen tässä voittoa. vai oonko jotain ymmärtänyt väärin. ite kanssa suosin kirpputoreja, ja edullisia hintoja. ryöstöä maksaa jostain kulahtaneista, nukkaisista popin leggareista 6e uroa kun sillä saa jo uudet legginsit melkein.
Poistamutjoo, se juttu oli jotenkin karmiva. ja muutenkin mitä näitä jotain lastenvaateblogeja oon seurannu ni HUHHUH.. no jokainen tekee miten haluaa ja syytää rahaansa mihin tykkää.. mutta näiden monien satojen eurojen ostosten /kk jälkeen kyllä pistää miettimään, että mitä mies tuumaa.. vai onko mies vaan sit niin paljon pois kotonta, että naisten pitää saada sitten tuhlata ja saada siitä se tyydytys... meillä mies ei ainekaan tykkäisi hyvää, jos hänen ansiot pistäisin haisemaan ylimääräisiin lastenvaatteisiin
se jälleenmyyntiarvo on varmaan enemmän sellainen asia, jolla huikentelevaisia ostoksia perustellaan itselle "koska näissä on niin hyvä jälleenmyyntiarvokin". jossain aidosti laadukkaissa haalareissa sen vielä ymmärtää, että jos ostaa haalarin törkeestä alesta ja käyttää kauden ja myy sit eteenpäin, mut en kyllä ikinä ilkiäis laittaa korkeampaa hintaa kuin olen itse maksanut.
Poistaniin se voi olla tuo syynä tosiaan. ja huutonet on esim pullollaan laput-kiinni-haalareita, jotka on vaikka liian isoja tms omalle lapselle. eli varmaan ne on ostettu tosi halvalla jostain ja laitettu voitolla myyntiin.. yhhh, kierrän kaukaa tällaset.
Poistahei ja btw, toivottavasti et minun tekstiä ottanut vmäisenä.. vaikka uutena kommentoinkin
no en todellakaan, sulla on just asiallinen kommentointi!
Poistaniin ja nillitys on jostain syysta aina anonyymia. tonne verskin ja onian blogeihin tällä erää viittasin.
Poistaniinhän se taitaa olla. mutta, asiaan palataan taas! hauskaa viikonloppua
PoistaTäällä kanssa yksi antikiimailija. Sen verran olen tosin minäkin hörhähtänyt, että onhan se ihan kiva pukea poju johonkin (omasta mielestä) söpöön bodyyn tai haalariin (vrt. raskausaikana aattelin, että täysin sama, missä ryysyissä kulkee, kun kakkii/pissii/puklaa se ne kuitenkin), mutta mitään _harrastajaa_ musta ei saa. En vakoile merkkejä, uusia mallistoja tai kuvaa vauvaa erilaisissa asukokonaisuuksissa. Paljon on kamaa kierrätettynä sukulaisilta ja kirppikseltä.
VastaaPoistaniin, eihän se, ettei harrasta kalliita merkkivaatteita, tarkoita että muksu pitäisi pukea kulahtaneisiin 80-luvun kollareihin. kyl mäki tykkään laittaa säy-säy ylä- ja alaosaa ja välillä hauskoja kuvioita mutta en mä ois valmis etsimään niitä into piukassa, saati maksamaan niistä mitä tahansa. kun vaatteitahan ne vaan kuitenkin on. funktio: vähäkarvaisen nisäkkäänpoikasen suojaaminen ympäristöolosuhteilta.
PoistaMä olen se vaatekiimailija, stautksennostattaja ja kaikki muut pahat. Mutta mulle onkin miehenä kore kuin venäläinen homo-riikinkukko ja itsekin olen aika kova ostelemaan, että ihmehän se olis jos lapset säästyisi vanhempien ostohulluudelta.
VastaaPoistaTykkään kylläkin vain kahdesta merkistä, en käy millään Me&I-kutsuilla tai Partylite-esittelyillä, vaan ostan kaupasta tai kirppiksiltä käytettynä sen mitä nuo lapset tarvii (tai tarvii mun mielestä)! Ja en kuvaile asukokonaisuuksia ainakaan tosissani, en itseni päällä tai lasten.
Niin ja en tosiaan kutsuisi itseäni "lastenvaateharrastajaksi", voi pyhä isä sentään!
Poistaniin mut sä oot sentään jokseenkin normaali kiimailija :D ja pohdit itekin välillä sitä, mikä on homman pointti. en mä lue sua tuohon hullukastiin vaan tohon "joku nyt vaan on tykästynyt tietynmerkkisiin vaatteisiin ja ostaa niitä muksuilleen sen mukaan, kun on varaa niin eipä siinä mitään" -kategoriaan. mut jos meet niin hulluks niihin poppeihis että rupeet parittamaan riikinkukko-miettistä ja myyt sisäelimiäs, että saat massia, niin mä tuun sinne turkuun vaikka kävellen ja vedän sua pataan :D
PoistaEhkä onni ettei oo rahaa harrastaa lastenvaatteita. Ihan tarpeeksi vituttaa jo kiertää kirpparia joka toinen päivä et saa seuraavaa kokoa vaatekaappiin ihmismäisiin hintoihin. Että pitäisi sitten kiertää jotain lastenvaatekutsuja, ja vaatekauppoja kaupungissa asti. Ei kiitos.
VastaaPoistaJa pieni piipittävä "mutku muillakin lapsilla on yli kolmenkymmenen euron siilihaalarit hiljennetään avaamalla lompakko.
Isoon yleiskoneeseen (käytettyyn) sijoitin rahaa kahden me&i asukokonaisuuden verran. Luotan että se poikii sen rahan takaisin moninkertaisena. Samaa ei voi sanoa bolognesetahraisista haalarihousuista. :D
lastenvaatekutsut kuulostavat pelottavilta. mut en oo koskaan ollu tupperware/partylite/seksivehje -kutsuillakaan. enkä menis. hyi, sehän on sosiaalinen tapahtuma :D
Poistaei tullut kommentoitua, mutta oon onnellinen sun yleiskoneesta! terv nimim paakelseja odotellessa, koskas teet etelän reissun?
Kunhan sovitaan niin tuun kyllä. :D Mie ja Tee junaillaan mielellään, lokakuussa olis syysloman tynkää kahteenkin otteeseen?
Poistano missä kohtaa vaan synnytysvarauksella :D (la lokakuun alussa), kun ollaan puolin ja toisin terveinä.
PoistaKäsittämätöntä miten nopeasti muiden raskaudet menevät. Oma oli varmasti pitkä kuin nälkävuosi. :D Mutta joo, lokakuun kolme ensimmäistä päivää on vapaata, eli jos olet kasassa ja kaikki ollaan terveitä, voitais tehdä visiitti. :)
PoistaVauva-lehdessä oli taannoin joku lastenvaunuvertailu, jossa omat asiantuntevat kommenttinsa pääsi kertomaan äiti, joka harrasti lastenvaunujen ostamista ja vanhojen eteenpäin myymistä. Sillä oli ollut siis varmaan 15 vaunut jo, ja vanhempi lapsi ei kolmea vuottakaan. En muista tarkkaa vaunujen lukumäärää, mutta laskin silloin että sen naisen on täytynyt hankkia uudet vaunut kerran kahdessa tai kolmessa kuukaudessa. Tollanen on ihan vitun hullua.
VastaaPoistaKiinnostaisi tietää, että a) mitä sen naisen puoliso ajattelee, b) mitä vittua se nainen oikein ajattelee, c) eikö lapsiperheessä olisi tärkeämpiäkin rahareikiä kuin hankkia uudet lastenvaunut muutaman kuukauden välein. Mutta hei, ei muiden ihmisten lastenvaunupröystäily oo multa pois joten antaa palaa! :D
hahaha aika huikeeta!
Poistamutjoo, just toi raha ihmetyttää kanssa. ite mielummin säästän ko kaiken tuhlaan "turhaan". mut sit kans oon kelannu, et miten niil voi olla omistusasunnot ja autot ja sit pystyy olee lasten kanssa kotona ja silti on rahaa millä matkustella ja ostaa.. elääks ne sit ihan kädestä suuhun vai oks ne sit vaan helvetin rikkaita. dont get me wrong, kai tää on ihan kateutta ;D perus. mut siis ehkä täs iän myötä on yrittäny päästä pois sellasesta kertakäyttökulutustottumuksesta ja senkin takia se on ihan punanen vaate, et pakko olla kaikki vaikkei sitä tarttekaan. tai sit tää on vaa tää oma rahattomuus/saituus, mikä pistää kummastelemaan. mene ja tiedä
Veikkaan että aika moni elelee leveästi pankin rahoilla ja ylpeilee pankin omaisuudella...
Poistamä muistan kans tään jutun lähtemättömästi, mietin just samoja asioita ku STD. lähinnä että umpihullu mutta omatpahan ovat rahansa tai vararikkonsa.
Poistaehkä joillakuilla on velattomat asunnot tai edukas vuokra. mä oon onnesta soikeena kun 4 vuotta avioeron jälkeen oon saanut lyhennettyä asuntolainaa (lunastin eksän kämpänpuolikkaan) liki 200.000 eurosta 150 tonniin, ja samalla maksettua pienen hikisen autoni velattomaksi (7.500) ja opintolainatkin on kohta maksettu. samalla olen elättänyt esikoistani, joka ei siis luonnollisesti ole nyksän elatusvastuulla, ja jonka isä ei osallistu rahallisesti lapsen elatukseen (mä ostan siis kaikki vaatteet, harrastusvälineet jne). mulla on vielä sellainen päähänpinttymä, että nyksältä en rahaa huoli kuin tietyn asumiskorvauksen + yhteisen lapsen hoito- ja vakuutusmaksun verran (ja kaupassa käy + autot tankkaa se ken ehtii). silti mulla jäis, siis töissä ollessa, palkasta ostaa varmaan noita "parempia" lastenvaatteita mutta minulle se olis järjetöntä tuhlaamista. se on varmaan se saituus. ja se kun yksin kantoi vastuun koko taloudesta eron jälkeen, ei oo tottunut ajatukseen että kenenkään muun tilipussilla kävis :D
Vaunujen ostelija? Apua.
Poista...Mutta mä kyllä lukisin ihan helvetin mielelläni sen vaunuostelijan kirjoittaman kuusaukeamaisen reportaasin niistä vaunuista! Vaunujen ostaminen on saatanasta!
Poistamä löysin sen lehden, vauva 3/2012:
Poista"Vantaalainen Laura tietää mistä puhuu, sillä hän on hankkinut pojilleen [6kk ja 3v] kaikkiaan reilut paritkymmenet vaunut ja rattaat. Osan kulkupeleistä Laura on ostanut uutena, osan vähän käytettyinä. Omat vaunut hän myy eteenpäin muun muassa nettipalstojen kautta."
silmäilin tuon Lauran vaunuvinkit läpi, kaikki itsestäänselvyyksiä tällaiselle vain kolmia erilaisia rattaita pusanneelle (kokeile vaunuja, toimivuus tärkeintä, lapsen ikä ja koko, sääolosuhteet, säilytys jne). paitsi hintaa ei taida kertaakaan mainita :D
Itse meinasin välillä lipsahtaa aktiiviseksi vaatekiimailijaksi (aivan loistava sana muuten!). Oli äitiyslomalla vähän liikaa aikaa ja olin oikeasti tosi yksinäinen, ja niihin fb-ryhmiin jää koukkuun, oikeasti se yhteisöllisyys vie vähän liikaa mukanaan. Varsinkin jos on vähänkin maerialismiin taipuvainen, tulee hirveän iloiseksi siitä kun joka päivä tulee joku pienikin paketti postilaatikkoon.
VastaaPoistakiitos, minusta on hienoa että joku anonyymi kiimailija ;) valottaa, että voi olla muitakin motiiveja kuin jutuissa mainitut. tuo yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden kuvio on inhimillisempi kuin esim. statuksennostatus.
PoistaNiin, tuo se varmaan on. Ei mulla täällä Turussa ole niin kova vaatekiima kuin Alppilassa.. Kun täällä mulla ei ole kavereita/tuttuja, niin täällä ei ketään kiinnosta mun lastenvaatteet samalla tavalla, niin ostelu on selkeesti vähentynyt.
PoistaJa mun täytyy kyllä myöntää, että mulla oli ennen kirppismania, joka siirtyi sitten ajanpuutteen takia esim. nettiosteluun ja oman lihavuuden takia nimenomaan lapsiin.
Joukkohysteriaa esiintyy ainakin Me&i kirpparilla fb:ssä, sydänpyllyissä vai mikä se on. Todellisuudentaju hämärtyy vähemmästäkin, kun huudetaan kilpaa kuka saa ne "melkein kun uudet, ei kulumaa tai langannousuja sammakkohaalarit".. Siinä menee heittämällä puolet lapsen sen kuun lapsilisästä. Käsittämätöntä. Itsellä kun kirpaisee maksaa kirpiksellä hyväkuntoisesta ja käytännöllisestä vaatteesta se kolmekin euroa..
Poistamulla lens räkätappi nenästä kun luin lehdestä sen "sydänpyllyt" :D siis SYDÄN ja PYLLYT? WTF???? joukkohysteria taitaa olla aikasta osuva kuvaus.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaTaikis, sä oot siel turuus ilman totuttua viiteryhmää. turku parantaa sut vaatekiimasta!
PoistaSulla on varmaankin parhaillaan ihan muut asiat mielessä (kenties olet jo tositoimissa!), mutta ajattelin linkata sulle tuoreen blogiräpellykseni, sillä yhdessä ekoista kirjoituksista viittasin tähän sinun huippuhienoon blogiisi...
VastaaPoistahttp://leopardikuningatar.blogspot.fi/2012/09/mania.html
Eniveis, onnea ja menestystä tulevaan!
Hahhahhahahahhahaa voi kiitos tästä postauksesta ja kommenteista mä vaan nauran täällä vedet silmissä :D On tää nykyvanhemmuus niin surullista. SURULLISTA!
VastaaPoistat. Antikliimaksi äiti jonka poika kulkee aleräteissä
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista