Päivä valokuvaajan kyydissä

 

Aamulla kello soi viideltä, on aika herätä ja lähteä. Mies on pakannut keittotermoksen valmiiksi mandariinien viereen. Lämmin läikähdys tuntuu aina toisen noustessa kukonlaulun aikaan vain siksi, että hän pakkaa eväät minulle. Tänään, kuten usein muinakin päivinä auto kääntyy kohti Pohjanmaata. Toisinaan se kääntyy itään, pohjoiseen tai etelään. Vaasan suuntaa vievä tie on kovin tuttu, jäinen ja pimeä. Rekat antavat ohitusmerkin, minä kiitän ja hän kuittaa. Joskus tien päällä mietin, miten teiden ritareita onkaan paljon.

Pysähdyn usein Kyyjärvellä, siellä pyydän teen lisäksi sympatiaa - aikaiset aamulaiset huikkaavat lopuksi turvallisia kilometrejä. Vielä silloinkin on pimeää, mutta lupaus valosta kajastaa pian. Jos valoa riittää kuvaan aina saman ladon ohittaessani sen. Siitä on tullut tapa - olipa kesä tai talvi. Auton saavuttaessa Ylistaron pysähdyn kirkolla, siitäkin on tullut tapa. Kirkko on mielestäni yksi kauneimpia rakennuksia. Aamuisin kirkon piha on usein tyhjä - vain minä, kamera ja hiljaisuus.

Tiet eivät aina kanna tai auton ei vain suostu kulkemaan niitä pitkin. Auton jäädessä kiinni hankeen on ensimmäinen apulainen 70-vuotias tyttönen, joka on päättänyt auton siirtää tahdon voimalla. Pian työntäjiä on kaksi. Auto ei siitä piittaa, eikä renkaiden alle levitetystä havupedistäkään. Vasta kolmen miehen ja kahden naisen voimat yhdistämällä auto liikkuu. Ihan hetken ennätin miettiä, miten ihmeessä pääsen pois kilometrien ja kilometrien päässä olevalta pikkutieltä. 

Valon saavuttaessa on aika kuvata sisustusunelmia. Aina päästessäni perille on ihana tavata kodin tai mökin ihmiset. Miten hienoa onkaan, ettei me tunneta tullessani ja lähtiessäni me ollaan tuttuja, kavereita - usein ystäviäkin vuosien jälkeen. Päivä on iso tarina, sellainen - joka ei unohdu. Kuvat jäävät elämään muistona siitä. Hienoja hetkiä on vuosien varrella ollut niin monta, ettei niistä kertomaan riittäisi sanat.

Painan kodin oven kiinni - ennen sitä huikataan perään turvallista matkaa. Lakeuksilla puhaltaa peltojen yli tuuli, joka on varmasti kylmin mahdollinen. Se tuiskuttaa ajoväylät näkymättömiin. Aurauskepit antavat oikean suunnan. 

Hämärä laskee peltojen ylle, on aika sinisen hetken. Sen jälkeen taivas sytyttelee tähtensä ja napsauttaa kuun päälle. Alkaa matka kotia kohti - on jälleen tuttu pimeys. Musiikin ääni nousee tässä kohti, väsymys ei tunnu sen avulla. Kotipihassa hymyilen, oli mahtava päivä. Usein sen mitta on pitkä, mutta ilman matkaa eivät tarinat syntyisi. Aamulla käännän auton, on aika herätä ja lähteä.

Työviikon jälkeen miettii, miten kaunis, kaunis onkaan Suomi, Ilona

Ps. kurkatkaa lehtihyllyllä Meidän Mökki - lehteä  - keiton lämmittäjän löytää sieltä ;)

Ihana Talven henki- arvonta

Voi, mille tuntuu kurkata Talven henki - kirjan sivuille ja upota hetkiin kauneimpiin. Ihana arpoa kanssanne kirja, jonka sivut on hellästi sinetöity.Osallistua voi kommentoimalla - :)

Talven henki- kirja on pian painossa ja teillä sylissä luettavana. Kirjaa lukiessasi toivon tunteen tarttuvan sinuun ja kotisi täyttyvän lämmöstä - talven hengestä. 

 Kirjan sivuilla tunnelmoidaan joulun ja talven kodeissa. Ideoita pursuilevat sisustajat jakavat sinulle parhaimmat ideansa. Kauneutta katsellaan niin Lapissa, kuin kotisohvallakin. Jo syksyllä korit heiluvat metsissä, rannoilla ja pelloilla. On aika kerätä talteen kauneimmat asetelmamateriaalit. Joulukuussa kukaan ei pidä sinua hassuna, uskoessasi Joulupukkiin. Kirja on retki talven tunnelmiin ja hyvään oloon. Arvontoja blogin lisäksi on käynnissä täällä, täällä ja Instagramissa. 

Ihania lukuhetkiä minulta sinulle, Ilona

 Kirjan voi tilata ennakkoon ilona.pietilainen@hotmail.fi 24,90 e

 

Tervetuloa sisustuskuvauspäivään meille!

Valaisimet ostettu täältä.

Pidän täällä kodissani sisustuskuvauspäivän joulukuun tunnelmallisena lauantaina 1.12. Päivässä kuvataan sisustusta, asetelmia, ja pipareita. Piparit leivotaan yhdessä, jotta joulutunnelma nousisi varmasti. Mallina toimii tarvittaessa kuvan punatukkainen Neilikka sekä lintulaudan oravajoukko. Neilikka toimii herkkupalkalla, joten niitä olen varannut ison kasan lauantaita varten ;)Kameralla pysäytetään tomusokeripilvi -  ja valot himmennetään tunnelmakuvia varten. Kuvia käydään läpi kuvankäsittelyohjelmalla. Mukaan mahtuu kahdeksan ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Odotan teitä kynttilät päällä yhdentoista aikaan kuvailemaan sisustuksen saloja.

Väliajalla kahvitellaan ja syödään pipareita. Luvassa on kolme tuntia kuvaamista, sisustamista ja tunnelmointia. Ilmoittautua voi sähköpostilla ilona@ilonapietilainen.fi. Kuvauspäivän hinta on 75 e

Kuvauspaikka on Äänekoski.

Tervetuloa meille, Ilona

Maaritin luona saunassa

Kirpakan kaunis pakkaspäivä maalla voi olla kovin, kovin satumainen. Ilmassa leijailevat hiutaleet nivoutuvat savun kanssa sekaisin. Potkurireitin varrelle jää tulipata, jossa paistetaan vaahtokaramelleja. Charmikkaan tyylikkääksi pukeutunut sauna tuoksuu koivulle, tervalle ja tuohelle. Se hetki kun kynttilät sytytetään pakkaskukkien kaunistaman ikkunan eteen voisi kestää ikuisuuden.

Lumiset lapaset, höyryävä kaakao ja ilmassa kupliva nauru tekevät päivän täydelliseksi. Luulen, että en voi unohtaa taivaansiniseksi maalattua pukuhuoneen kattoa tai Maaritin keräilemään hilpeätä tonttujoukkoa. Kuka sanoo, että saunassa kuuluu olla vain yksi saunatonttu.

Ihan parhaat sisustusvinkit syntyvät vahingossa - niin saunallakin. Tulppaani jäätyy kauneimmaksi pihapöydän koristeeksi ja pysyy kauniina aina seuraaviin lauhoihin keleihin saakka. Tiesitkö muuten, että tuo samainen kukka nauttii lumen viileydestä. Seuraavan kerran maljakko kukille kannattaa täyttää veden sijaan lumella - viileyttä rakasta kukka ammentaa tarvittavan kosteuden lumesta. 

Ihanaa viikkoa sinne näiden Maaritin pihasaunan kuvien myötä, Ilona