Kauneimmat

Minun kotikaupunki on kovin tuttu, jos sitä ajattelee omasta näkökulmasta. Rakennuksista moni on ollut täällä syntymästäni saakka. Äitini on käynyt koulua samassa koulussa, kuin minä, mieheni ja lapseni. Olen saanut asua nostalgisella puutaloalueella, olen asunut myös siinä talossa, jossa olin pienenä tyttönä hoidossa. Nyt asun paikassa, josta voi nähdä Markkamäen, sen tontit maksoivat silloin joskus yhden markan. Kodin paikalla oli silloin sankka metsä ja vielä silloinkin - kun koulun kanssa näissä metsissä suunnistettiin.

Kuvien ottamisen jälkeen huomasin, miten monta hienoa rakennusta saankaan lenkkipoluillani nähdä. Ehdottomasti aion tehdä uuden retken kamerani kanssa omaan kaupunkiini. Suosittelen lämpimästi jokaiselle, kaiken näkee silloin uusin silmin.

Kotikaupunkini kauneimmista rakennuksista ja muistoistani niihin liittyen kirjoitin tänne.

Niko taas on kirjoittanut tänne muistoistaan tässä kaupungissa.

Huomenna kirmaan Myrskyn kanssa tuttuun maisemaan, hengitän kylmää pakkasilmaa - ja vasta sitten pakkaan auton ja käännän sen kohti uutta mökkiseikkailua.

Toivotaan talvista maisemaa viikonloppuun, Ilona

Kotikeittiön uudistusta - arkisilla pohdinnoilla

Meidän keittiö on toki unelmieni keittiö. Periaatteessa kaikki toimii ja astiaröykkiönikin mahtuvat kaappeihin. Oikeammin laatikoihin, sillä kaikki säilyttimet ovat vetolaatikoita. Kuivatarvikkeet ovat piilossa keittiön vanhassa yläkaapissa - ja Myrskyttimen eväät tuossa keittiönpöydän sinisessä laatikossa. Tokikaan kuivanappulat eivät sinne mahdu, joten käyttöön olen valjastanut jättimäisen Riihimäen lasipurkin. Sieltä sitten mukilla annostellaan teinikoiralle sopiva ruoka-annos. 

Jos saisin jotain muuttaa vaihtaisin keittiön tasot kivitasoiksi. Puutasot ovat ihanan aidot, mutta meidän perheen kulutuksella niissä näkyy jo renkaita ja erinäisiä tahroja. Toki olen ne vahannut ennen käyttöä, mutta silti ne toimivat imurin tavoin - vetävät kaikki pinttymät itseensä. Jos haaveissani saisin hankittua kivitasot keittiöön piipahtaisin vertailemassa remonttilainaa. Uteliaisuudesta kävin kokeilemassa, mikä olisi edullisin tapa hankkia sitä. En vielä sentään tarjousta keittiökalusteliikkeeltä kysellyt ;) Silti mielessä kävi, mille näyttäisi tummat kivitasot vaaleiden puutasojen tilalla. Olisiko ne jopa liian särmikkäät maalaiskeittiössä.

Ikuinen  haaveilija poikkesi samalla Sortterilla pyytämässä edullisimman tarjouksen mökkilainasta. Ei toki meille ehkä ole mökkiä tulossa, mutta ainahan sitä voi haaveilla. Mökkikuume on kyllä kovin kova ja ikävä rannoille yltyy vain näin kevättä kohti mentäessä.

Mutta jatkan täällä haaveiluani, jos aloitan vaikka kivisellä leikkuulaudalla uudistuksen.

Tunnelmallisia viikonlopun päiviä, Ilona

Kaupallinen yhteistyö Sortter

Sisustusvillitys päivien pidentyessä

 Heti joulukoristeiden lähdettyä alkaa huonekalujen tanssi ympäri kotia. Joskus mieheni ihmettelee, miten kotoa voi löytyä niin monta tuolia, jakkaraa tai pikkuruista kaappia. En ole sitten viitsinyt avata tarkemmin niiden tarkoitusta - oikeammin tunnustaa, ettei niillä ole oikeastaan virkaa.

Uusi vuosi ja uudet kujeet sen myötä - niinpä olen päättänyt vihdoin vähentää tuolieni määrää. Jo huomenna osa keittiön tuoleista pääsee uuteen kotiin. Ja en hanki tilalle uusia - ehkä ;) Kaivan vain jemmoistani sinne hylätyt kappaleet, nekin näyttävät uudelle pienen tauon jälkeen.

Olkkarin uudistukseksi riittivät uudeksi harjatut lampaantaljat ja mattokevennys. Myrsky on tästä muutoksesta tohkeissaan, pitkän lenkin jälkeen herra sohvaperunoi onnellisena taljojen kyydissä. Uusi vuosi on täällä merkki siitä, että on aika muuttaa asioita, nyt en puhu  vain sisustuksesta. Se, miten kovaa lenkkarit kulkevat tänä vuonna on vain itsestä kiinni - sekä siitä, miten voimakkaasti suklaa nimeäni huuteleekaan.

Ollaan villejä koko alkanut vuosi, Ilona