Aurinkoa, lämpöä ja arvonnan voittaja

Jotenkin absurdi olo oli töistä lähtiessä, kun lumen peitossa olevan koulun pihan läpi tallustaessa tuntui, että päähän laittamani trikoopipo ja sormikkaat olivat aivan liikaa. Lämmin kevätaurinko ja silti niin talvinen maa.

Valoa ja lämpöä tulvivat nyt myös sisätilat, kolmen ikkunaseinän ympäröimällä kuistilla suorastaan paahtuu.

Ikkunoiden pesun sain aloitettua tältä takapihan puoleiselta kuistilta ja samalla imuroin ja luutusin kuistin perusteellisesti. Ikkunoita on niin paljon, etten yhdessä illassa edes kuvitellut hommasta selviänäni (olohuone on edelleen vaiheessa ja keittiö aloittamatta), mutta kylläpä on palkitsevaa hommaa, kun näin harvoin sen hoitaa. Mahtava tunne katsoa kirkkaan lasin läpi kevään tuloa ;)

Sunnuntaina suuntaan Rakentaja -messuille hakemaan inpiraatiota kevään sisustukseen ja puutarhaan.

Blogin arvonnassa messuliput itselleen voitti Minna kommentilla

Mies tai sisko Minna.naatti at gmail.com

Sinistä ja vihreää valkoisen ja harmaan keskellä

Kaiken harmaan ja valkoisen keskellä olohuoneessa istuessa silmää piristää kuistin ovenraosta pilkistävä sininen ja ripaus vihreää. Matto, tyyny, kynttilät ja pari kasvia - enempää ei tarvita.

Viimeksi minulla on ollut sininen kausi varmaan viitisentoista vuotta sitten - alkaakohan ympyrä sulkeutua :D

Adventtikynttilät

Joku saattoi bongata meidän uudet adventtikynttilät jo eilisestä kuistipostauksesta. Niistä tuli aika kivat todella pienellä vaivalla!

Numeroidut emalipurkit tilasin Emma's and Mama'silta, täytin nyt melko tiukaksi kostealla jäkälällä ja pistin kynttilät keskelle. Nyt kuivuneina kynttilät istuvat jämäkämmin kuin monissa varsinaisissa kynttilänjaloissa. Paikkansa nämä nyt ainakin toistaiseksi saivat tuolta kuistin ikkunalaudalta. Meillä on onneksi joka huoneessa sen verran levet ikkunalaudat, että nämä mahtuvat muuallekin, jos haluan ne näkyvämmälle paikalle.

Kuisti

Instassa jaoin perjantaina kännykkäräpsyn meidän takakuistista. Olen siihen nyt niin tyytyväinen, etten malttanut olla kuvaamatta, vaikka ei ollut aikaa kaivaa kameraa esiin. 

Olen kaivannut kuistille jotain löhöpaikkaa. Kirpparilla katselin jo pitkään vanhaa rautaista sairaalasänkyä sillä silmällä, mutta viime viikolla keksin, että sehän sopii täydellisesti kuistille sohvaksi. Hintaakin oli juuri laskettu, joten meillehän se muutti. 

Ajattelin, että lapset voivat nautiskella siinä kaakaot paljusta tullessaan tai itse voisi köllähtää siihen kynttilänvalossa kirjaa lukemaan.

Samalla sängyn myötä kuisti sai talvisemman, valkoisen ilmeen. Ostin ikkunaan ison tähden ja sohvalle pari uutta tyynyä. Sohvan eteen asettelin jalalliselle tarjottimelle valmiiksi niitä kaakaomukeja ja lattialle niiden viereen piparipurkin. Havuja onneksi löytyy omalta pihalta enemmän kuin tarpeeksi joulun tunnelmaa luomaan.

Amaryllis katkesi matkalla, mutta näyttää mukavasti aukeavan maljakossakin.

Lapset tulivat jo kuistia tyytyväisinä testaamaan. Eiköhän tämäkin lisähuone pääse nyt ahkerampaan käyttöön!