Onpa hassua ajatella, mä oon ihan oikeesti neulonut tänä kesänä kaksi villatakkia, nuo Pinwheelit. Ikinä ennen en ole neulonut mitään niin suurta. Kaksi kokonaista takkia.
Selvästikään en ole saanut tarpeekseni, kun kerran tilasin langat Vihervaaraan! Syksyn aikana pääsen aloittamaan Munakoisovaaraa, kunhan Secretwool saa Lionbrandiltä sopivat langat ja itse saan sen VK:n.
Mikähän siinä on, että parin viime päivän aikana olen Ravelryssä naputellut sydännakkulaa todella monen tummanvioletin vaatteen kohdalla? Mitä rypäleisempi, sen ihanampi. Olisipa ihanaa saada joku pitsinen hepene oikein syvänpurppurasta langasta - vaikka february lady sweater. No mutta, ei mahdu päiviin nyt sellaista. Niinan tuomat Kidsilk Hazet haluavat hentoiseksi Moebius-muunnelmaksi ja se vaaleanvihreä silkkilanka ei ole vielä puhunut mallistaan mitään. Sukkaakin on kesken jos jonkinmoista. Ja lapaskuumekin on nousussa...

Pehmopostaus

Kyllä taas aivo raksuttaa kuumeisesti!

Niina poikkesi ovellani tänään illansuussa tuomassa bloginsa arvontavoittoa, ja minä pönttö en edes kahville tajunnut pyytää... Pehmeä nyssäkkä paljastui kahdeksi suloiseksi keräksi vaaleanviolettua Kidsilk Hazea. Olen niitä tässä pyöritellyt ja slaillut Ravelryä, mutta vielä ne eivät ole kertoneet, miksi aikovat muuttua. Kiitos, Niina! Lahja oli hyvin mieleinen.

Intoilua

Lainaan nyt tapojeni vastaisesti kuvaa muualta. Mutta koska mainostan kirjaa ja kuva on kirjan markkinointikuva, annan itselleni anteeksi.
Työn allahan on jo jonkin aikaa ollut tilata värttinä ja kuituja ja katsoa, onko meikätytöstä kehräämään. Tilasin sitten Bookplussasta aiheeseen johdattavan kirjan Spinning in the old way.

Kirja on mainio! Selkeästi ja yksityiskohtaisesti se kertoo jotakuinkin kaiken, mitä aloitteleva (yläpainoisella) värttinällä kehrääjä ihmettelee ja kummastelee. Se kertoo, millaiset villat sopivat alkuun, miten kuituja valmistellaan, miten ja miksi lankaa kerrataan ja milloin kannattaa kerrata. Se kertoo ergonomiasta ja kokemuksista.
Kehruukuumeen laannuttamiseen siitä siis ei juurikaan ole...

Snyilykin on pääsemässä alkuun. Jänskättää! Yritin selittää touhun ideaa miehelle, joka katsoi vain pitkään ja sanoi alkavansa huolestua musta. Mä vaan hihkuin että "Aattele nyt, sitten yllättyy! Ja aattele kun saa miettiä, miten yllättää jonkun!" Sain osakseni vain päänpudistuksia.

Siskolle tekemäni pinwheel sai erinomaisen vastaanoton. Saan kuulemma siitä kuvia lähipäivinä, niin näette tekin, miten sille kävi. Siitä kieltämättä tuli kaunis. Hoidin kiinnitysasian punotulla solmiamisnyörillä. Hihoista tuli pitkät ja hieman levenevät. Kiva syksyinen vaate! Muutama takin nähnyt jo vihjaili, että maksavat kyllä langat, jos teen heillekin. Yllättäen en alkanut ottaa tilauksia vastaan :)

Palasin tänään toimistolle yli kolmen viikon sairausloman jälkeen. Matkaneuleena kulkee nyt alkuun simppeli perussukka, josta jo tohkeilinkin. Tässä sukka leikkii hiekkalaatikolla:

Vielä yksi tohkeilu:
Pian alkavat lankaklubit. Aika moni kanssabloggaaja on mukana joko Titityyn tai Secretwoolin klubeissa, joten tulee hauska syksy muidenkin tuotoksia seuratessa. Itse siis olen molemmissa sukkaklubeissa (ja ylläriväreillä tottakai).

Mua kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia siitä, miten koetaan tottuminen puikkopaksuuksiin ja lankojen vahvuuteen. Itse olen tehnyt nyt monet sukat 2,25 mm puikoilla ja yht'äkkiä 2,5 mm puikot tuntuvat liian paksuilta sukkatyöhön. Kai tämä menee ohi? Ajatella, että vuosi sitten tein kaiken 3,5 mm puikoilla. Uskaltaako tässä kahden millin puikkoja kokeillakaan vai jääkö sille tielle?

Viimeinkin! Huojennus!

Ne loputtomiin puretut ja uudelleen neulotut sukat miehelle ovat viimeinkin valmiit. Ohjeen 80 varsisilmukasta siirryimme yrityksen ja erehdyksen kautta lopulta 65 silmukkaan.

Malli: Rudy Got Sole
Lanka: Ohut sukkalanka Ilun pajasta, väri Tea for two
Puikot: 2,5 mm, ebenpuuta ja bambua miten sattuu.

Kärrinpyörä kuuluu kesään

Pinwheelini valmistui viimein ja tykkään siitä hurjasti. Parempia kuvia saatte myöhemmin, tässä vain pieni todiste valmistuneesta vaatteesta.

Malli: Pinwheel Sweater
Lanka: Twilleys of Stamford Freedom Spirit, 100 % villa. Kulutus noin 600 grammaa.
Puikot: 5 mm, sukkapuikot ja pyöröt 80, 120 ja 150 cm

Tätä oli kiva tehdä. Uskon, että tulee ahkeraan käyttöön.

Revontulia

No niin. Välillä ei-kuvatontakin postausta :)

Ravelryn pohjoismaisessa kesävaihdossa saamani CTH Supersock muuttui sukiksi. Olin hieman skeptinen värin suhteen - niin kirkkaita! Niin montaa! Mutta neulominen, se oli hauskaa. Näitä sukkia oli aivan ehdottoman kiva tehdä.

Malli on tosi kiva ja istuva, aion tehdä vielä itselleni samalla mallilla.

malli: Arch-shaped socks (Ravelry-linkki)
Lanka: Cherry Tree Hill Supersock, väri Dusk
Puikot: 2,25 mm KnitPicks Harmony

Loppulangasta pyörittelin aivan pikkuruiset raajanpeittimet serkkuni tulevalle vauvalle.

Kameraton marmatus

Mä en ole kirjoittanut moneen viikkoon. Anteeksi. En ole kuitenkaan hylännyt teitä, on vain niin vaikea kirjoittaa ilman kuvia. Edelleenkään mulla ei ole uusia käsityökuvia, mutta kerron silti hieman, mitä täällä tapahtuu.

Viimeinkin valmistuu jotain. Heti, kun saan käsiini kameran, näette valmiina oman pinwheelini, miehen sukat sekä siskolleni menevät sukat Cherry Tree Hillin upeasta Dusk-värisestä supersockista. Toisetkin sukat supersockista ovat kesken: väri on kaunis Birches ja mallina on yksinkertaisista yksinkertaisin perussukka, jotta väri pääsee esiin.

Supersock on upea, tiukkakierteinen sukkalanka. Neulontatuntuma on hyvin Jitterbugmainen, kestävyydestä en osaa vielä kertoa. Mun käsialalla neuloontuu kivasti 2,25 mm puikoilla, kaksipuoloset sopisivat myös. Suomessa Supersockia myy Secretwool.

Supersockin faneja kiinnostanee tietää, että uudesta solid-väristä äänestetään parhaillaan ja voittaja saa koko pussin eniten ääniä saanutta väriä. Nimeämisnystyrät siis raksuttamaan ja osallistumaan! Dusk-värin loppumetrit pyörittelin sukiksi ja lapasiksi, koko vastasyntynyt. Serkkuni odottaa kevätvauvaa ja tarvinnee pikkuisia töppösiä ja hanskoja pitkin kevättä, joten pääsen vääntämään monet jämälangat pikku vaatteiksi.

Little Knits lähetti ensimmäisen tilaukseni heiltä. Sain ensimmäisen kerran hipelöitäväksi Noro Kyreon Sockia (pikkulinnut laulavat, että sitä saa elokuussa Priimasta!). Lisäksi tilasin sukalliset Jojoland Kaleidoscope Fingeringiä, joka tuntuu hyvin pehmeältä. Kiinnostavaa nähdä, miten väri läikittyy.

Mitäs muuta? Värjäystäkin olen kokeillut, saatte nähdä tuloksia hieman myöhemmin. Olen monena vuonna neulonut tietynlaisia "omakeksimiä" kirjoneulelapasia, joihin on nyt ohje työn alla, ja joudun pyörittelemään parit taas ohjeen kuvitukseen. Ajattelin hylätä Novitan perusvärit, jotka ovat kantaneet mua aikaisempien vuosien läpi, ja tehdä tämän vuoden lapaset itsevärjäämistäni langoista. Jännää!

Koska mulla ei taaskaan ole käsityökuvia, taas yksi vanha kuva Barcelonan eläintarhasta.

La Digitessa!

Tässä postauksessa ei ole ainakaan käsityökuvia - unohdin kameran mökkireissulla vanhemmille. Tunari mikä tunari.

Monta käsityöasiaa pyörii kuitenkin mielessä.

1) Osallistunen tänään ensimmäistä kertaa neuletapaamiseen. Mukana on se miehelle tuleva sukka, josta vanha kansa sanoisi, ettei siitä näy tulevan lasta aikä p*skaa. Jospa se nyt vähän edistyisi.

2) Pääsin mukaan syksyn SNY:hyn. Eka snyilyni siis edessä. Mulla oli kaikki mahdolliset kalenterit hälyttämässä, kun ilmoittautuminen alkaa - paitsi etten missään vaiheessa huomannut, että ilmoittautumista oli aikaistettu. Sitten aloin blogeista bongailla mainintoja siitä, miten se ja se oli ehtinyt ilmoittautua. (Kuvitelkaa kauhunsekainen ilme, kun leukani putoaa lattiaan ja alan hapuilevin sormin navigoida kohti SNY-blogia)
Ehdin kuin ehdinkin mukaan eikä edes tehnyt tiukkaa.

3) Postintäti koputteli ovelle aamutuimaan. Maanantaina törmäsin 100% Pura Lana -blogissa postaukseen La Digitessa -sukista. Holy shit, ajattelin, toi on jo jotain niin yliampuvan haastavaa ja persoonallista, pakko saada. Tilasin ja jo tänään siis paketti oli perillä.
Siis... mä olen jotenkin sanaton. Ensinnäkin. Kaikki oli pakattu kauniisti langan väreihin sopiviin silkkipapereihin. Viininpunainen lanka (150 gr) oli sellofaanissa, sidottuna viininpunaisella satiininauhalla, koristeltuna tummanpunaisella silkkiruusulla. Mukana seurasi pakettikortti valmiille sukille, muutama tarra ja pari pientä suklaata. Itse ohje on yli parikymmensivuinen ja todella yksityiskohtainen. Yksi kaavio seurasi myös laminoituna korttina mukana.
En aio vielä aloittaa, aion keskittyä noihin syksyllä ajan kanssa ja pitkään. Mutta tulin todella hyvälle tuulelle siitä, että toimitus oli niin nopea ja paketointi huoliteltua. Siltikään pakkausmateriaaleja ei oltu käytetty mitenkään yliampuvasti ja pahvikuori oli kierrätysmateriaalia jne.

Pitää joku kuva olla. Tuo norsuntakamus on kuvattu pari vuotta sitten tekemällämme barcelonanlomalla. Nyt vähän aikaa työntekoa ja sitten neulomaan miittiin!