Joku ehkä muistaa, että olen tuskastellut kompostoinnin kanssa.
Tässä on siitä tuskailutekstiäkin. Viime syksynä, tai pimeimpänä alkutalvena, siirrettiin kompostit odottamaan uuden talon pihaan. Siellä talouskomposti taas kerran pakastui talokauppojen valmistumista odotellessa.
Keväällä en sen koommin mietinyt koko värkkiä, lykättiin se vaan johonkin suhteellisen siistiin paikkaan, joka ei ole liian kaukana etuovelta. Jossain välissä kävin tökkimässä vastasulanutta sisältöä ja totesin, että ehkä se lähtee käyntiin, jos sirottelen vähän kompostiherätettä pintaan. Ei paljoa maksa kokeilla, kun kaapissa kerta oli tölkki herätettä.
Kuului woosh! Lämpö lähti nousemaan ja vanhat tutut kärpäset palasivat. Olkoot, ketä ne haittaa?Ei minua ainakaan, ovat jo muuttuneet tutuiksi frendeiksi. Kylminä aamuina kököttivät ilma-aukon kohdalla, poloiset.
Sitten eränä aamuna, kun avasin kannen, niin vastaan kurkki tämä tyyppi:
 |
| Oho, tuo ei ollut siellä pari päivää aikaisemmin! |
Vähän jopa säikähdin, niin nopeasti tuo oli kannen alle kasvanut. Ihan vallan suljin kannen säikähdyksissäni ja kurkin sitten vasta uudestaan. Sitten katsoin tietty ympärilleni nähdäkseni huomasiko kukaan hölmöilyni...
No, kasvakoot, mikälie. Joku mykologi varmaan tietäisi mikä tuo on.
Eilen sitten päätin lykätä ensimmäiset taimet maahan ja perustaa niile ihan oikean pienen penkinpalasen. Osa taimista oli vanhasta pihasta muutettuja ja lisäksi jotenkin ihmeellisesti oli uusiakin taimia ilmaantunut. Kröhöm mitenköhän... Ihan kuin lisääntyisivät itsestään välillä.
Tässä lähtökohta:
 |
| Kuusveen grillipaikalle piti äipän tietty tunkea lapiolla. Minne muuallekaan? |
Koska tuossa kasvaa nätti läntti valkovuokkoa ja muutenkin ajattelin tehdä tuosta vuokkonurkan, niin kuorin vain varovasti sammaleen pois, en laita mitään aluskankaita tai sanomalehtiä tällä kertaa. Puskekoon valkovuokko läpi mistä haluaa ensi keväänä. Katsotaan kuinka minun käy.
Narujen kohdalla kasvaa kaksi vanhaa kärhöä. Seinällä oli suuret nyytit kuollutta rankaa, ihan olivat irti maastakin. Ne siivosin pois ja kurkin varovasti sammaleseen, ja kappas! Sieltä pilkisti uutta kasvua. Jännityksellä odotan, mitä kärhöjä nuo ovat.
Sitten hakemaan kompostia. Avasin alaluukun ja hurraa! Siellä oli muhevaa mustaa tavaraa! Minusta kuului wohoo!
 |
| Tätä oli ilo kaapia kompostorista ulos. Eikä haissut enää millekään! Jeejee, minäkin onnistuin! |
 |
Otin vain varovasti etuosasta tavaraa, ja puolikas kottikärryllinen siitä tuli.
Enemmän kuin tarpeeksi pienen penkin peruslannoitukseen. |
Katoin penkin pinnan kompostilla ja hain sitten erinäisistä pihalla lojuvista multakasoista maata päälle. Sitten vaan perennoja riviin ja suuri järjestely-pähkäily alkakoon.
Päätin, että takariviin tulee erilaisia kuunliljoja. Osaksi siksi, että haluan rehevyyttä tylsää kivijalkaa vasten, mutta myös siksi, että kärhöt eivät tykkää siitä, että aurinko paahtaa maata juuriensa ympärillä. Penkin valotilanne on kyllä puolivarjoisa, talon itäpuolella, mutta kuitenkin. Vara ei veneile tai jotain.
 |
Siinä alkaa ensimmäiset plantut olla maassa. Tyrkyllä oli paljon enemmän, kuin penkkiin mahtuu,
pitää pian tehdä sille jatkoa. |
 |
Muun muassa tämän ihanan valkoisen sinivuokon istutin penkkiin. Siihen tuli myös sinistä sinivuokkoa että ihan
ulkomailta hankittua aniliininpunaista sinivuokkoa. Lisäksi erilaisia vuokkoja kevääseen ja syksyynkin. |
Toivottavasti tuosta kasvaa rehevä penkki kesän mittaan! Varmasti tuli ängettyä liikaa liian pieneen tilaan, mutta saahan noita siirrettyä ja ripoteltua pitkin pihaa sitä mukaan, mitä penkkejä valmistuu.
-----------------------------------------------
Tykkää Puskantakaa-Facebooksivuista, niin saat ilmoituksen uusista blogipostauksista!
