Meidän perheen kuulumisia

Meidän perheelle kuuluu ihan hyvää. Aika on mennyt vauhdilla ja nyt mennään jo lokakuussa. Pitkään aikaan ei ole tullut juuri postailtua, ei vain ole tahtonut löytyä aikaa, eikä jaksamista. Mutta tässä jotain kuulumisia.

Prinsessa täytti 9 vuotta syyskuussa. Tyttö käy siis kolmatta luokkaa ja on kasvanut silmissä. Meillä on iso tyttö joka nykyisin laittaa hiuksensa aamuisin ihan itse, muistuttamatta, haikailee pääsevänsä ystäviensä kanssa keskenään kaupungille shoppaamaan ja alkaa olla kiinnostunut isojen tyttöjen jutuista. Ja on aivan innoissaan englannin opiskelusta (tullut äitiinsä), etenkin kun pääsi Englannissa kesällä mummin ja papan kanssa käymään. Toisaalta hänestä edelleen onneksi löytyy yhä se pikkutyttö joka mielellään leikkii naapurin 4v. tyttöjen kanssa ja touhuaa pikkuveljen kanssa. Muutenkin leikkii mielellään, rakastaa piirtämistä ja etenkin vaatteiden suunnittelua, muotisuunnittelijaa kasvattamassa siis taidetaan olla. Isäänsä tyttö on nyt reilun vuoden nähnyt säännöllisen epäsäännöllisesti. Välillä tiheämmällä tahdilla, välillä harvemmin. Isän luona käyntejä tyttö yhä stressaa ja jännittää, ei uskalla sanoa isälleen mitään negatiivista, kuten ettei pidä jostain ruoasta (näinkin pieniä asioita), taikka pyytää isältään mitään, kuten vaikka, että isä ostaisi hänelle hammasharjan joka pysyy isän luona. Toivotaan, että hiljalleen asiat helpottuvat.

Pikku A on nyt 1v7kk vanha riiviö. Touhua ja menoa riittää, silmät saisi olla selässäkin. Joka paikkaan pitää kiivetä ja kaikkea pitää tutkia. Toisaalta ihanaa seurata toisen maailmaan tutustumista, toisaalta uuvuttavaa. Muumit on mielenkiintoisia, samoin autot, etenkin rekat ja hälytysajoneuvot. Dubloilla poika tykkää rakentaa ja leikkiä. Nukkevauvojakin poitsu mielellään välillä hoitaa, syöttää, istuttaa sohvalle ja lukee niille kirjoja, välillä vauvoilla on leikisti kakka housuissa. Ihan hyvää totuttelua pikku sisaruksen tuloa varten. Minusta pojat voivat ihan hyvin leikkiä myös tyttöjen leluilla kuten nukeilla tai poneilla, sama myös toisin päin. Iloinen pikku vesseli, joka rakastaa haleja ja suukkoja.

Kuvassa rv 34+1

Raskaus on mennyt ihan hyvin. Nyt menossa ja on rv 35+3. Tämä on kyllä ollut ihan erilainen raskaus edellisiin verrattuna. Mieli on myllertänyt enemmän kuin aiemmilla kerroilla, olen hyvin herkkä, itku tulee helposti. Pelkotiloja on ollut vaikka muille jakaa, alkuraskauden keskenmenon pelosta lähtien, nyt viime aikaisiin "toivottavasti vauva ei vielä synny" -pelkoihin. Olen aina välillä saanut kärvistellä supistusten kanssa, menkkamaista kipua on ollut aaltoillen alaselässä, -mahassa ja säteillyt reisiin, onneksi lepääminen on auttanut. On myös ollut paineentunnetta ja teräviä kipuja kohdunsuulla. Hemoglobiini oli aika alhainen, mutta nyt viimein sain sen nousemaan tupla-annoksella rautalääkettä. Pahin väsymys on siis hellittänyt vaikka väsynyt olen edelleen. Ja tunnen itseni palloankaksi joka vaappuu hiljaa eteenpäin. Valmistelut vauvaa varten ovat vielä kesken. Vaatteet sain kyllä pestyä, lajiteltua ja kaappiin, pakkasin jo hälle kotiintulovaatteetkin. Tänään olen pessyt täkkiä ja pinnojen suojusta. Vielä pitäisi nostaa pinnasängyn pohja, pestä patja ja siirtää se makuuhuoneeseen. Olisi haettava hoitopöytä varastosta ja pestävä. Vaipat, tutit ym ovat edelleen kaupassa ja tuplarattaat hommaamatta. Rattaat ajattelimme hankkia kun saan äitiyspäivärahat ja kun sopivat tulevat vastaan. Enimmäkseen olen katsellut Carenan Double Swingejä, käytettynä tori.fi:stä. Toivottavasti vauva pysyy vielä jokusen viikon mahassa.

Niin, ja ultrassa meille lupailtiin tyttöä! Tosin uskallan uskoa vasta kun vauva syntyy. Ja samapa se kumpaa sukupuolta hän on, yhtä rakas joka tapauksessa. (Vaikka pieni tyttötoive ja fiilis on minulla ollut.)

Eipä tänne oloon ja elämään sen kummempia. Arkea mennään vauhdilla eteenpäin ja ollaan ja edetään. Ja odotellaan tulokasta.

Yllätys, yllätys!

Postaus pitkästä aikaa! Arki on hektistä pienen miehen kanssa ja illalla simahdan jo ennen kymmentä. Väsymykselle on toinenkin oma syynsä. Meille on nimittäin tulossa vauva! Oli kyllä ihan ylläriraskaus mutta iloinen sellainen. Nyt on menossa raskausviikko 13+5 ja laskettu aika on 8.11.-14. Pienelle miehelle ja tulokkaalle tulee siis 1v8kk ikäero. Hieman luonnollisesti hirvittää millaista on meno kahden pienen kanssa, mutta eiköhän siitä selvitä.

Raskaus on tähän mennessä mennyt hyvin. Pahoinvointia on ollut nälän tullessa, närästystä, väsymystä ja erinäisiä jomotuksia. Olokin oireiden suhteen alkaa helpottaa. Mieli on tässä rakkaudessa, edellisiin verrattuna, myllertänyt enemmän ja olen ehtinyt pelätä kaikkea mahdollista keskenmenosta lähtien. Olen jopa onnistunut pohdinnoilla kehittämään itselleni 3 paniikkikohtausta. Np-ultra oli viime viikolla ja koska kaikki oli siellä hyvin, helpottui mieli valtavasti, ehkä uskallan hiljalleen alkaa nauttimaan raskaudesta ja uskoa, että meille on se vauva tulossa. Mutta jos noista oireista voi jotain päätellä, niin meille olisi tulossa tyttö. Sen verran on erilainen viime raskauteen ja samanlainen ensimmäiseen verrattuna. Aika kuitenkin näyttää, eikä sillä sukupuolella loppupelissä ole väliä.

Muutenkin meille kuuluu hyvää, arki rullaa vauhdikkaasti eteenpäin. Jospa sitä saisi itseään niskasta kiinni ja alkaisi postailemaan ahkerammin!

Pieni mies 1v.

Rakas pieni miehemme täytti 27.2.-14 1 -vuotta! Voi, miten aika on mennyt äkkiä. Iso pieni miehemme kiipeilee kovasti, juoksee ja touhuaa, liikkeessä ollaan koko ajan ja vahdittava on tarkkaan ja alituisesti. Mieltään herra kyllä osaa osoittaa, jos ei saa jotain haluamaansa, heittäytyy lattialle ja käy itkemään. Onneksi tämän ikäiselle mielenkiinnon muualle vieminen tehoaa hyvin. Hän osaa myös ilmaista mitä haluaa. Mikäli haluaa ulos, ottaa sormesta kiinni ja vie eteiseen tai ulkovaatenaulakolle. Syötävää halutessaan kuljettaa sormesta kiinni pitäen keittiöön. Joskus kun väsyttää hän kuljettaa äidin makuuhuoneen ovelle ja sanoo "a'aa". Sanoja ei varsinaisesti vielä tule, välillä kuitenkin tuntuu tapailevan anna ja ei -sanoja.

Pituutta pojalla on 78,1cm ja painoa 11630g, eli on kyllä hyvän kokoinen poika. Jämäkkä ja jäntevä, selkeästi hyvin fyysinen tyyppi. Pihalla mennään ja touhutaan, keinutaan ja lasketaan mäkeä (mahallaan ja naama edellä, sekä kiivetään itse portaat mäen päälle), paljon tutkittavaa ja nähtävääkin löytyy. Pidettiin viikko ennen synttäreitä pojalle unikoulu ja jätettiin samalla tutti ja -pullo pois. Nyt Pikku A nukkuu pääsääntöisesti yöt kokonaan.

Päivärytmimme on suunnilleen tälläinen:
6.00-7.00 herätään, syödään aamupalaa, vaihdetaan vaippa ja vaatteet ja leikitään
8.30 lähdetään saattamaan sisko kouluun ja käydään samalla kaupassa (poikkeuksena tiistai jolloin liikkeelle lähdetään jo tuntia aiemmin). Viikonloppuisin lähdemme suurin piirtein samoihin aikoihin tai hieman myöhemmin ulos. Kaupasta tulon jälkeen jäädään vielä kotipihaan leikkikmään.
10.00 tullaan sisälle ja laitetaan lounasta ja sen jälkeen päiväunille
12.00-13.00 poitsu herää unilta (nukkuu 45min-2h)
leikkimistä, välipalaa, sisko tulee koulusta ja äiti laittaa päiväruokaa
n. 15.00 lähdetään ulos ja ulkoillaan 30min-2h kelistä ja lasten jaksamisesta riippuen
(16.00-16.30 poitsun toiset päiväunet, ei joka päivä)
klo 17.00 päivällistä
leikkimistä ja touhuamista
18.30-19.00 suihkuun ja iltapalaa
19.00-20.00 poitsu nukkumaan
Tämän jälkeen on vielä äidillä Prinsessalle iltasadun lukeminen (nyt luetaan Harry Pottereita) ja n. klo 21 pääsee äiti iltapalalle ja rentoutumaan.

Varsinaisena syntymäpäivänä juhlimme pienimuotoisesti. Pojan kummi tuli käymään ja herkuttelimme jäätelökakulla.

Kummitäti ja Pikku A

Poika 11kk

Vau kun aika on mennyt vikkelään! Blogissakin on ollut aika hiljaiseloa. Yksinkertaisesti en ole jaksanut/viitsinyt/viihtynyt koneella paljoa viime aikoina, olen käynyt vain muutaman kerran päivässä nopeasti Facebookisssa ja uutisia lukemassa.

Pikku A on nyt 1kk vanha, loppukuusta vietetäänkin hänen 1v. synttäreitään! Mihin tämä aika oikein katoaa? Poitsulla on 8 hammasta, joilla on kiva aina puraista jos mahdollisuuden saa. Kävellyt hän on jo 2 kk ja nyt jo juostaan hyvää vauhtia ja potkiskellaan palloa. Ulkonakin, kaikkien vaatetoppauksien kera, sujuu käveleminen oikein hyvin. Toki pihalla hän menee helpommin nurin (ja saikin siitä syystä nenäänsä muutama viikko sitten kunnon naarmut), mutta ei kellahtele joka askeleella.

Leluista hauskoja on palikat, kirjat (niitä siis ihan katsellaan, ei vain syödä), kupit joista saa kasattua tornin (ja se on hauska sitten kaataa nurin), autot ja kaikki mistä lähtee jotain ääntä. Uteliaisuuttahan kyllä löytyy ja jatkuvasti saa olla juoksemassa viikarin perässä ja ottamassa pois kaapeista ja laatikoista.

Yksi pojan lempitouhuista onkin ottaa tästä korista kirjat pois ja kiivetä sinne itse.

Voitonriemua

Ja korissa on sitten hurjan kiva istua, sitä on myös hauska laittaa päähän ja kuljettaa ympriinsä.

Äidin pieni siivousapulainen.

Ruoka pojalle maistuu, eikä vielä ole tullut vastaan sapuskaa jota hän ei söisi. Etenkin kana ja banaani ovat poitsun lemppareita, puurosta taasen ei niin hirveästi välitä. Hapanmaitotuotteita on syöty jo kuukauden päivät ja nyt aletaan vähitellen totuttelemaan lehmänmaitoon niin päästään korvikkeestakin eroon.

Päiväunia poika nukkuu vielä pääsääntöisesti 2. Ensimmäisen kerran 10-13 (tuolla välillä siis nukkuu 30min-2h unet) ja toisen kerran nukkuu klo 15-17 välillä. Muutamana päivänä on menty yksillä unilla ja illalla onkin simahtanut kuin saunalyhty.

Harvemmin käy näin, että poika simahtaa aamu-ulkoilun ja kaupassa käynnin aikana rattaisiin. Yleensä päiväunet uinutaan sisällä.

Joka ilta käydään suihkussa, n. 2-3 krt/vk saunotaan. Nukkumaan hän käykin n. klo 19-20.

Pikku A 10kk

Nyt on pieni mies saavuttanut jo 10kk iän, kohta meillä ei enää ole vauvaa vaan vuoden vanha taapero! Poika sai jälleen uuden hampaan, joten niitä on nyt suussa jo 7. Pääsääntöisesti poika kävelee joka paikkaan, konttaa  vaan jos menee nurin. Nyt kyllä on oppinut nousemaan ilman tukea seisomaan, joten konttauskin vähentyy koko ajan. Poika osaa vilkuttaa ja moikata, pudistaa päätään kun ei jotain halua ja koittaa kovasti komentaa. Sanoja ei vielä tule, tuntuu kyllä hakevan äiti- ja ei-sanoja, sekä omaa nimeään.

Tässä muutama kuva tältä aamulta:

Meidän joulu

Hieman ennen kuin vuosi vaihtuu, kerron meidän joulusta.

Siskoni toi Englannin tuliaisena Pikku A:lle poropuvun.

Joulua juhlistimme tavan mukaan vanhempieni luona. Tällä kertaa paikalla oli 16 henkeä, uusina Pikku A ja veljeni kihlattu. Olemme Prinsessan kanssa aikaisempina vuosina aina yöpyneet mummolassa, mutta tänä vuonna mentiin siten erilailla, että Prinsessa oli isänsä luona la-ma ja jäi sen jälkeen mummolaan yökylään kun minä ja Pikku A taasen tulimme kotiin nukkumaan. Jännä kyllä huomata, miten lapset ovat erilaisia, Prinsessa rakastaa huomion keskipisteenä olemista ja isoa porukkaa, kun taasen Pikku A ei pidä metelistä (ja sitä meteliä porukassamme syntyy) ja kaipaa rauhaa. 

Muuten asiat menivät kaavan mukaan. Aaton aattona siivottiin ja koristeltiin, aattona menimme pojan kanssa mummolaan aikaisin aamusta ja aloitimme päivän. Katsottiin lasten ohjelmia, syötiin puuroa, käytiin haudoilla ja serkun luona kylässä, saunottiin, syötiin, jaettiin lahjat. Lahjojen jaon jälkeen kello olikin jo melkein 21, joten minä, Mies, NuoriHerra ja Pikku A, lähdimme jo kotiin, Prinsessa jäi vielä kyläilemään. Seuraavana päivänä menimme pojan kanssa taas heti aamusta viettämään aikaa muiden kanssa. 

Joulu meni kyllä oikein mukavasti, harmi vaan Pikku A sairastui hieman ennen joulua enterorokkoon ja poti sitä sitten pyhien yli. Aattoon mennessä kuume kyllä onneksi ehti laskea, mutta väsymyksestä ja iho-oireista (kuitenkin lievänä) poju kärsi pidempään.

Tässä vielä muutamat kuvat:

Isänpäivä

Isänpäivää vietettiin ajat sitten ja nyt on jo joulu ovella. Kaiken hässäkän (muuton sun muun suhteen) keskellä en ole saanut kuvia aiemmin koneelle, joten nyt tulee useampi postaus perä jälkeen.

Isänpäivää vietettiin rauhaisissa merkeissä. Aamulla juhlistettiin Miestä kotona ja iltapäivästä mentiin mummolaan juhlistamaan Pappaa. Prinsessa viettikin juhlaa ensimmäistä kertaa oman isänsä kanssa, mikä on mielestäni todella hienoa. Neiti kyllä saapui alkuillasta mummolaan, sillä halusi myös nähdä Pappaa.

Mies ei halunnut kakkua, vaan suklaasydänmuffineita. Lahjaksi hän sai tyynyliinan johon olin painanut Pikku A:n jalanjäljen.

Isä poikiensa kanssa. 

Pappa ja lapsenlapset.

Pieni mies 9kk ja kuulumisia

Aika menee vikkelään! Meillä on viime kuukausi ollut yhtä hulinaa ja stressiä. Pikku A on jo 9kk vanha, hullulta tuntuu, sillä vastahan hän oli aivan pieni käärö. Hampaita pojalla on nyt 5 ja niillä on aina kiva puraista. Hän konttaa kovaa vauhtia ja kaikki kiinnostaa. Seisomaan on noustu jo pitkään ja ilman tukea seisominenkin luonnistuu jo hyvin, tukien varassa on myös kävelty jo hyvän aikaa. Nyt on ihan viikon sisällä poika alkanut ottaa askelia tuetta ja nyt pääseekin jo kymmenkunta askelta kerralla. Meillä kävellään jouluna, sanokaa mun sanoneen. Tavuja tulee ja silloin tällöin tuntuu tulevan "äiti" tai jotain vastaavaa, mutta eipä niitä sanoja oikein vielä tule. Pulkkailemassa on käyty muutamat kerrat kun on hieman lunta ollut, pieni mies on ollut onnesta ja innosta soikeana!

Oman stressinsä on arkeen tuonut se, kun olemme hakenee isompaa asuntoa. Sellainen sitten saatiin, varmistui muutama viikko sitten. Nyt ollaan sitten kovasti pakkailtu ja käyty tavaroita läpi, huomenna muutetaan! Uudessa kodissa on enemmän tilaa, yksi huone enemmän, oma sauna ja kodinhoitohuone. Näillä puheilla suuntaankin pakkaamaan muutamia viimeisiä tavaroita, niin päästään heti aamulla aloittamaan muuttopuuhat, ihanaa!

8kk

Pikku A on nyt 8kk vanha miehen alku. Herra konttaa kovaa vauhtia menemään omalla hassulla tyylillään (toisen jalan jalkapohja maassa, toinen koukussa). Seisomaan hän nousee kaikkea vasten ja kävelee tukien kanssa, välillä yritetään hirmuisesti seistä itse ilman tukia. Muutaman sekunnin poika kyllä pysyy pystyssä ja sitten pyllähtää. Hampaita on nyt 3, kaksi alhaalla ja yksi ylhäällä. Jokeltelussa tulee tavuja, etenkin "ättättätäätäää", välillä yritettään kovasti myös komentaa ja ättätäätäää tulee kovaan ääneen. Öisin nukkuminen on edelleen huonoa, unikoulua ei olla vielä tehty. Päivisin poika nukkuu n. 3x30min-2h.

Kolttosia tekemässä 

Äitin oma hangonkeksi

Happy Halloween!!

Pidimme yhdessä Halloween-juhlat ystävän kanssa hänen luonaan lapsille. Lapset olivat reippaita ja kaikilla oli hauskaa.

Kiss to Mister Pumpkin 

Kurpitsalyhdyt 

Noitamainen Halloweentipu 

Ihmettelyä 

Minä itse 

Mun juhlijat 

Äidin oma halloween vampyyrinoita

7kk

Pieni mies on nyt 7kk vanha. Hampaita on 2 ja touhua ja tohinaa riittää. Pikku A on kovasti opetellut taitoja ja meillä onkin jo iso pieni mies. Poika konttaa, nousee istumaan ja nousee tukea vasten seisomaan. Ei varmaan mene kauaa kun hää jo kävelee! Arjessa ei ole mitään sen kummempia muutoksia, eleteään ja ollaan!

Sisko ja veikka pelleilee 1.. 

 ..2..

..3.

Video pikkumiehen touhuista

(En saanut tänne ladattua)

Tunnelmallista syksyä!

Prinsessan 8v. juhlat

Rakas Prinsessani täytty 17.9. 8-vuotta ja tänään vietettiin kaverisynttäreitä. Teemana oli Monster High, kavereita tuli 9 kappaletta, joista 2 poikia. Olin yllättynyt kun tyttö halusi kutsua muutaman pojan luokaltaan (aiemmin on aina ollut mukana vain tyttöjä) ja vielä yllättyneempi kun pojat halusivat tulla! Juhlat menivät hyvin ja olivat aika riehakkaat. Ihana oli katsoa lasten iloa! Muutama kuva juhlista:

Pelottavat pikkuleivät 

Prinsessan ja tytön parhaan ystävän tekemä bamderolli 

Prinsessan Monster High -näyttely 

Käsibooli 

Sankari puhaltamassa kynttilöitä Monster High -kakustaan.