Skirnir:
Jumalten valtias, Freyr, virka, mitä tahtoisin tietää: miksi istut salissa yksin, ruhtinas, pitkät päivät?
Freyr:
Paljastaisinko sinulle, poika, mieleni raskaan murheen? Alfrödull hohtaa joka ainoa päivä, ei kaipaukselleni koskaan.
Skirnir:
Skirnir:
Niin suuri ei voi murheesi olla, että minulle et sanoa saata, ikiaikoina olimme yhdessä nuoret, me taidamme toisiimme luottaa.
Freyr:
Gymirin kartanolla kulki se neito joka on minulle mieleen; käsivarret loistivat, loivat valon kaikkiin vesiin ja ilmaan. Näin rakastanut ei nuori mies ole neittä ikinä ennen, mutta aasa ja haltia ainoakaan ei meidän suo yhdessä olla.
Skirnir:
Siis annan ratsu, joka tohtii rientää läpi sokaisevan lepattavan liekin, ja anna miekka, joka itsestään sotii jättien joukkoa vastaan.
Freyr:
Minä annan ratsun, joka tohtii rientää läpi sokaisevan lepattavan liekin, ja annan miekan, joka itsestään sotii, jos kantaja vain on viisas.
Skirnir:
Yö ulkona mustuu, aika on mennä yli märkien tunturimaiden, yli huurretursaiden teiden, me palaamme kahden tai kahden jäämme hirmuisen hiiden valtaan.
.....
Skirnir:
Kerro, paimen, joka kummulla istut ja tarkkaat kaikkia teitä, kuinka pääsen neidon puheille ja vältän Gymirin koirat?
Paimen:
Kuolemaanko vihitty vai vainaja lienet?
Puheisiin et voi ikinä päästä Gymirin tyttären kanssa.
Skirnir:
Voi parempaakin tehdä kuin puhjeta parkuun, jos eteenpäin aikomus on, määräpäivä on minulle pantu ja mitattu elämäni aika. .....
Gerdr:
Mikä on se meteli minkä kuulen kaikuvan kartanolla? Järisee maa ja järkkyvät siitä Gymirin kartanot kaikki.
Palvelusneito:
Ulkona on mies, hän on satulasta astunut, laskee ratsunsa ruohoon.
Gerdr:
Kutsu hänet sisään, hän tulkoon saliimme juomana jaloa simaa, vaikka aavistan kyllä, että tuolla seisoo veljeni surma.
.......
Oletko haltia vai aasain poika vai viisas vaani? Miten tulit yksin liekkien yli meidän taloomme tänne?
Skirnir:
Enpä ole haltia, en aasain poika, en viisas vaani, vaikka tulin yksin liekkien yli teidän taloonne tänne.
Minulla on yksitoista kultaista omenaa, Gerdr, ne omiksesi annan, jos sovimme, että Freyr saa sinulle läheinen ystävä olla.
Gerdr:
Yhtätoista omenaa en ikinä huoli mieliksi kenenkään miehen, niin kauan kuin elämme, emme koskaaan asu yhdessä Freyr ja minä.
Skirnir:
Sormuksen saat, joka paloi silloin, kun poltettiin odinnin poika, kahdeksan sormusta yhtä suurta se luo oka yhdeksäs yö.
En sormusta ota vaikka onkin se palanut, kun poltettiin Odinnin poka, Gymirin kodissa riittää kultaa, voin isäni aarteita jakaa.
Skirnir:
Näetkö tyttö tämän taipuisan, sorjan, miekan, jota kädessä kannan? Katkaisen sillä sinulta kaulan, jos tahtoani et täytä.
Gerdr:
En siedä pakkoa, siihen en suostu mieliksi kenenkään miehen, jos löydät Gymirin, luulenpa, että tarpeeksi tapella saatte.
Skirnir:
Näetkö, tyttö, taipuisan, sorjan miekan jota kädessä kannan? Sen terään on vaipuva vanha jätti, isäsi on kuoleman oma.
Tätä taikavarpua tottelet kyllä, sinut taivutan tahtooni, tyttö, saat siirtyä sinne missä sinua ei ikinä näe ihmisen poika.
Kotkan kummulla kyyhötät aamuin, tähyät maasta pois, tuijotat Heliin päin, inhoat tuokaa enemmän kuin inhottaa ihmistä kiiltävä käärme.
Olet kummajainen, jos esille käyt, tuijottakoon Hrimnir, tähytköön jos kuka, jää maineesi varjoon jopa jumalten vahti, töllötä porttisi takaa.
Houre ja kaipaus, hulluus ja hätä, kasvakoot kyyneleet ja murhe; istu siihen niin sinulle manaan summat surut, kaksinkertaiset kiusat.
Julmat aaveet ahdistakoon sinua jättien asunnoissa aina! Huurretursaiden pariin joka ainoa päivä huono, hoiperrat, heikko, hoiperrat! Itku ilon sijaan on posanasi aina ja kyynelin kurjuutta kärsit.
Kolmipäisen tursaan saat kumppaniksi ottaa tai elää ilman miestä. Suru syököön järkesi, jäytäköön murhe! Ole kuin ohdake ahdettu kasaan, kun on ohitse korjuuaika!
Odinn on suuttunut, ylimmäinen aasa, sinulle on suuttuva Freyr, Sinä ilkeä tyttö, olet vetänyt yllesi jumalten vihan.
Kuulkaa tursaat, jättiläiset kuulkaa, koko Suttungrin suku sekä aasain seura, kuinka minä kiroan kuinka minä kiellän neidolta miehen seuran, neidolta miehen ilon!
Hrimgrimnir on se tursas joka tulee sinut naimaan Helin aidan alla. Puun juurella siellä ryysyläiset juottavat sinulle vuohen virtsaa. Et jalompaa juomaa ole ikinä juova mieltäni myöten, neito, mieltäsi vasten, neito!
Thurs-riimun teen ja kolme riimua, himon ja kiiman ja halun, minä taidan ne poistaa kuin piirsinkin, jos tarpeen on tehdä niin.
Gerdr:
Ei, paljon ennemmin terve, poika, ota malja muinaista simaa, vaikka en olisi ikinä luullut, että voisin suostua vaaniin.
Skirnir:
Tahdon tietää asiani tarkoin, ennenkuin käännyn kotiin: miten pian on Njördrin mahtava poika saava kohdata sinut?
Gerdr:
Barri on nimeltään, niinkuin tiedämme, tyyni lempeä lehto. Yhdeksän yön päästä Njördrin pojalle Gerdr suo siellä ilon.
........
Freyr:
Sano ennen kuin satulasta astut ja yhtään askelta otat: mitä sait aikaan jättiläisen mailla onneksi molempien meidän?
Skirnir:
Barri on nimeltään, niinkuin tiedämme, tyyni, lempeä lehto. Yhdeksän yön päästä Njördrin pojalle Gerdr suo siellä ilon.
Freyr:
Yö on pitkä, pitkiä kaksi, miten voin kestää kolme? Usein on kuukausi lyhyempi ollut kuin puoli ikävän yötä.
https://www.youtube.com/watch?v=6z3A9LDy-L4
