Vihdoin koitti aikakausi jota olen viimeiset neljä vuotta odottanut, lokakuussa loppui teoriat (pari kurssia enää tammikuussa) ja intensiiviset työharkat alkoi kätilö nimikkeellä! Ensi vuoden jouluun saakka teen siis kätilöntöitä harjoittelijana. On niin hienoa nähdä titteli nimeni perässä kun avaan työkonen. Ensimmäinen (1/4) synnäri jakso on taputeltu ja työnkuva oli just niin hienoa kun olin kuvitellutkin! Jakso oli todella monipuolinen ja antoisa harjoittelijalle, sain nähdä ja kokea ammatin monipuolisuuden ja valitettavasti kohdata synkän takapuolenkin. Onni on opiskelukaverit joiden kanssa on ollut aivan hirveen tärkeetä keskustella kokemuksistamme.
Syyskuun viimeisenä päivänä olin myös vikaa päivää töissäni ja jäin opintojen loppuajaksi opintovapaalle.
Vaikka olen ihan itse päättänyt olla töissä opintojen ohella niin kyllä se vaan on ollut rankkaa ja nyt alkaa pikkuhiljaa stressi laantumaan ja mieli rentoutumaan kun on vain yksi työ hoidettavana! Nyt vapaapäivät on vapaita!
Lapsilla alkoi uudet lukuvuodet ja he ovat kasvaneet tosi paljon! Pian esikoinen täyttääkin 10vuotta. Tytöt aloittivat uudet harrastukset nyt syksyllä. He ovat jo pari vuotta halunneet cheerleading joukkueeseen mutta olen empinyt lajia kunnes tajusin kuinka monipuolinen laji on ja ilmoitin heidät mukaan. Molemmat ovat todella innoissaan treeneistään ja Nala halusi heti mahdollisuuden tullen siirtyä kilparyhmään. Nepelellä on lisäksi teatteri harkat ja Nalalla merenneitouintia. Nathan aloitti jalkapallon keväällä ja on niin ylpeä kun kuuluu joukkueeseen ja nauttii lajista juuri niin paljon kun osasimme odottaa. Hänellä on ollut tauko nyt kun ulkokausi loppui ja odottaa että sisäkausi alkaa. Lasten harrkojen kannalta mietin aina ettei niitä ole liikaa, tai liian monena iltana viikossa. Haluan että heille jää aikaa keskittyä läksyihin, aikaa rauhoittua sekä aikaa olla ystävienkin kanssa. Nyt onneksi harkat keskittyy kolmeen viikonpäivään joka on ihan hyvä sopusuhta.
Tänne siis kuuluu ihan hyvää.
