Istu maamme! Ist um aam me? Istuma-amme.

On se vaan sym-paattinen <3

Hyvä päivä

Arvatkaas mistä tunnistaa hyvän päivän.

Ehdotuksia?

Siitä ettei kuole? No okei joo, ihan hyvä arvaus. Mut en nyt hakenut ihan tuota.

Koska... mun miälestä hyvän päivän tunnistaa siitä että...

1. Kylpyhuonekalustekaupasta soitetaan että kamat on täällä, voipi tulla noutamaan.

2. Sähkärin ja putkimiehen onnistuu saamaan vielä tälle viikolle. Siis huomiselle! Ja ylihuomiselle!

3. Kukkapenkissä näkyy pieniä vihreitä, maasta esiin työntyviä juttuja juuri niillä paikkeilla, mihin syksyllä tungin sipuleita.

Jep. Hyvä päivä oli. Nyt minua kutsuu kirja jonka mies toi kenties pari vuotta sitten joltain reissultansa, kaverin vaimo oli pistänyt matkaan että siinä Lauralle luettavaa. Minä vain vilkaisin silloin että jaa tuo chick flickiä edeltänyt chick lit tjaah en nyt ole hömppätuulella... ja sitten pari päivää sitten jostain syystä otin kirjan käsiini silmäilläkseni sitä ensimmäistä kertaa oikein todella. Ja totesin että hei HALOO tää on just sellainen kirja jonka haluan lukea NYT.

Siis Eat Pray Love. Kauniita unia!

Saumalankalauantai (sanopa se nopeesti!)

Kun huhtikuisena aamuna herää ropisevaan ääneen, on ensimmäinen ajatus: just joo, tänään ei sitten ulkoilla. Ja toinen ajatus on: Jeeeeee! lumet sulaa!! Tule tule tule tule kesä, ja tuleehan se - ainakin jonkinlainen. Mutta joka tapauksessa ilmojen lämpenemisen huomaa jo nyt Laululassa. Tänään vietin puolet päivästä kotona hippastellen t-paidassa. Siis minä, vilukissa Luojan armosta. Nytkin on jalassa farkkushortsit, uskokaa tai älkää (ja okei joo, niiden lisäksi on sukkikset, kahdet villasukat ja säärystimet...) Olen tässä fiilistellyt miltä sitten kesällä tuntuu tepsutella pitkin Laululaa paljain varpain, availla ovia päätyauloihin ja pitää ne auki. Käväistä vaikka parvekkeella kastelemassa kukkia (niin kuin muka muistaisin! Kuolevat pystyyn viikossa.) Etsiä pihasta aurinkoinen paikka ja levittää siihen viltti. (Sitä ennen voisin ilomielin hyvästellä pihasta muutaman ikihongan, sori vaan puunhalaajat mutta olisi se oikeastaan kiva jos ei suurin osa pihasta olisi käytännöllisesti katsoen aamusta iltaan varjon valtakuntaa.)

Kylpyhuoneremontissa on edetty niin pitkälle, että ilmeisesti valmiiseen kylppäriin olisi mahdollista päästä jo viikossa jos vain sähkö- ja putkimies sekä kylpyhuonekalusteet saisi ilmestymään paikalle optimaalisesti. Mutta koska näin tuskin tapahtuu, odottelemme vielä kärsivällisesti kylpyyn pääsyä. Ja ei se mitään, itseltä ihan loksahti suu auki kun mies latoi nämä juuri mainitsemani aikataulufaktat eilen illalla. Siis mitä? Valmistuuko se tosiaan? Eikö tämä olekaan feikkiremppa? 

Alla todistusaineistoa:

Kuka arvaisi että tämä mies ei ole ennen laatoittanut muuta kuin ämpäreitä? Not me.

Kalusteet tulevat Svedbergsiltä (kuvat osoitteesta svedbergs.fi)

Pieneen tilaan piti valita pientä ja napakkaa

Kattopaneelit odottavat alakerran tulevassa kirjastohuoneessa (köh köh, vähänkö hienosteleva sana) maalausta. Väri on napattu vanhasta Avotakasta. 

Haluaisitko kylpeä mustikassa? Kuvassa myös hyvä kirja jonka sain kirjastosta heti kun se uutuuttaan kiiltävänä sinne ilmestyi. Eläköön varaussysteemi! Deko hävisi kiinnostavuudessaan taas Avotakalle.

 Sellaista täällä siis. Loppuun vielä pääsiäiskuvia koska en taannoin ehtinyt pääsiäispostausta väsätä. Siis vaikka mulla olis ollut niin täydellinen otsikkokin. No, laitan sen otsikon nyt silti. Ja meillähän siis tosiaankin saumattiin lankalauantaina. Ettäs tiedätte nyt sitten.