Toukokuussa ilmestyi Kuopion kaupunginkirjaston selkoesite.
Idea esitteeseen syntyi hakeutuvan palvelun työryhmässä. Pohdimme Johannan ja Sirpan kanssa keinoja parantaa vanhuksille, vammaisille ja ulkomaalaistaustaisille kohdistettavaa tiedotusta kirjastopalveluista.
Mitä on selkokieli? Miten se eroaa yleiskielestä? Näitä asioita opiskelemalla aloitimme työmme. Apuna meillä oli nippu selkokirjoittamista käsitteleviä oppaita sekä Selkokeskuksen ylläpitämä mainio selkosivusto Papunet.
Opimme, että selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää. Huomiota kiinnitetään tekstin kokonaisrakenteeseen, havainnollisuuteen ja sanaston valintaan. Kirjoittaessamme huomasimme, että niinkin yleisesti käytetty käsite kuin "iäkäs" kannattaa korvata selkokielisellä vastikkeella "vanha". Myös kielen rakenteet sekä lauseiden ja virkkeiden pituus joutuivat arvioitaviksi.
Kuka selkokielestä hyötyy? Kenelle selkoesite on tarkoitettu?
Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia joko lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokielen tarve vaihtelee ikäkausittain. Hannu Virtasen arvio kymmenen vuoden takaa kertoo, että lapsista, nuorista ja työikäisistä alle
10 % ja yli 65-vuotiaista 10 -20 % tarvitsi selkokielistä materiaalia. Uusi arvio on tekeillä vuonna 2013.
Henkilöt, jotka ovat menettäneet kielelliset taitonsa esim. muistisairauden vuoksi, hyötyvät selkokielestä. Samoin ne, joilla on synnynnäisiä ja pysyviä neurologisia poikkeamia: kehitysvammaiset, dysfasiaa sairastavat, lukivaikeuksista kärsivät ja ADHD-potilaat. Asiakasryhmä, joka käyttää suomea joko toisena tai vieraana kielenä – kielivähemmistöihin kuuluvat ja suomenkieltä opettelevat maahanmuuttajat – saavat myös apua selkokielestä.
Mitäpä asioita esitteeseen kirjaisimme? Karsintaa täytyi tehdä, sillä tila oli rajallinen. Päädyimme tiedottamaan kirjaston käytön perusperiaatteet: kirjastokortin hankinta, lainaus ja palautus, varaus ja uusiminen. Lisäksi halusimme kertoa, että kirjastossa voi tehdä paljon muutakin: kuunnella musiikkia, käyttää nettiä, pelata lautapelejä tai vain oleskella.
Kun muokkasimme tekstin Selkokeskuksen arviointipalvelun antaman palautteen pohjalta lopulliseen muotoonsa, esitteen asia- ja tekstisisältö oli valmis.
Entäpä esitteen ulkoasu? Millaista kuvitusta se kaipaisi? Siihenkin asiaan on omat selkosääntönsä, sillä taitto ja kuvitus ovat monelle selkojulkaisujen käyttäjälle hyvin tärkeitä. Mutta eipä hätää! Onneksemme saimme esitteen tekoon mukaan graafikko Annamaija Halosen. Hän lupautui opiskelemaan selkoesitteen vaatimia julkaisun typografisia ja taitollisia ratkaisuja. Viidenneksi joukkoomme liittyi valokuvaaja Jaakko Suvala. Annamaijan ja Jaakon kanssa pidimme muutaman ideointipalaverin, joissa mietimme sitä, millaiselta halusimme tulevan esitteen näyttävän – tai enemmänkin sitä, millaista emme siitä halunneet.
Ja sitten kuvaamaan! Kuvaukset päätettiin keskittää pääkirjastoon. Tehtäväksemme jäi vapaaehtoisten kuvattavien hankkiminen. Sirpa otti yhteyttä Maljapuron palvelukodin johtajaan Tapio Immoseen, ja avuksemme riensikin palvelukodin asukkaita ohjaajan kanssa. Apua saimme myös Savon ammatti- ja aikuisopiston opettaja Jukka Savolaiselta, joka vinkkasi projektistamme vapaaehtoisille ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille. Henkilökunnan jälkikasvua edustavat esitteessä Kaisla ja Sara. Loput kuvissa esiintyjät ovat nykyisiä tai entisiä kirjaston työntekijöitä. Johanna toimi ansiokkaasti Jaakon assistenttina huolehtimalla siitä, että kukin kuvattavista oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kuvaussession jälkeen Annamaija ja Jaakko sovittelivat yhdessä tekstin ja kuvat kohdilleen. Kun Selkokeskus vielä hyväksyi lopputuloksen ja myönsi selkologon, esitteemme oli valmis painettavaksi. Nyt puolisen vuotta kestänyt projektimme oli loppusuoralla. Monta puhelinsoittoa ja lukuisia tekstiviestejä urakka oli vaatinut. Samoin aikataulujen sovittelua, sillä teimme esitettä omien kirjastotöidemme ohessa. Toivottavasti esite innostaa uusia asiakkaita kirjaston palvelujen pariin.
Selkoesitteeseen ja muihin Kuopion kaupunginkirjaston erityispalveluihin voit tutustua täällä
Aira
