Bolivialaiset Locotot

 Tänä vuonna oli viljelyssä kaksi bolivialaista C.pubescensia. Bolivialaisia pubescenseja kutsutaan Locotoiksi kun yleisnimeksi lajilla on muodostunut rocoto, joka on yleinen nimi tälle lajille mm.Perussa ja Ecuadorissa. Alkuperäislajikkeet Boliviasta poikkeavat myös muuten rocotoista. Locotot ovat kooltaan pienempiä ja useimmiten myös väritykseltään punaisia, muita värejä näkee bolivialaisissa locotoissa harvemmin ja punaisia olivat myös tämän vuoden Locotot joita kasvatin.

Farm Locoto on kotoisin Samaipatasta Boliviasta, josta lajike kulkeutui Yhdysvaltojen kautta Eurooppaan. Minulle siemenet tulivat Tsekistä.

Farm Locoto toukokuussa kasvihuoneessa

Farm Locoto kasvoi minulla NFT vesiviljelyssä kasvihuoneessa. Kasvi oli päätyseinustalla jossa se sai keskikesästä lähtien aurinkoa enää iltapäivästä myöhäiseen iltaan. Kasvi oli erittäin tuuhea ja satoisa, mittaa tuli syksyyn mennessä jo pitkälti yli kaksi metriä ja latvat olivat katossa. 

Farm Locoto oli erittäin satoisa lajike vesiviljelyssä vaikka olosuhteet eivät olleetkaan ehkä parhaat mahdolliset enää loppukesällä. Satokin kypsyi myöhemmin kuin muilla lajikkeilla, loppukesästä lähtien. Farm Locoton hedelmät ovat kauniin kirkkaanpunaisia ja varsin tulisia, maku oli mainio vaikka tuorekäyttöön liian tulinen ainakin minulle. Yhteenvetona voi sanoa että mainio lajike jota varmaan kasvatan vielä tulevaisuudessakin.

Farm Locoto satoa

 Locoto Vallegrande oli toinen bolivialaislajike jota kasvatin viime kesänä. Locoto Vallegrande pääsi parhaalle paikalle tänä vuonna, suurimpaan amppeliin ja keskelle Euro-Serren kasvihuoneen kattoa jossa valoa ja lämpöä oli tarjolla rajattomasti aamusta iltaan.

Locoto Vallegrandesta kasvoi valtava kasvi amppelissa, hieman yllättävää oli että satoa se teki erittäin hitaasti ja varsin keskinkertaisesti. Loppukesästä lähtien tuli joitakin kypsiä hedelmiä ja varsinainen pääsato tuli vasta loppusyksystä kun monet rocotot olivat jo menneet kompostiin. Ehkä tämä lajike viihtyykin hieman viileämmissä olosuhteissa ja voisi sopia hyvin ulkokasvatukseen. 

                                                        

      

Locoto Vallegranden hedelmät ovat kirkkaanpunaiset ja ovaalin muotoiset. Hedelmän koko on myös pienehkö vaikka suurempiakin oli mukana, keskimäärin pienempiä kuitenkin kuin Farm Locotossa. Hedelmä on keskitulinen ja mainion makuinen jossa mukana hieman myös makeutta vaikka pääsato kypsyikin hyvin myöhään. Tätä lajiketta pitää kokeilla joskus vielä ehdottomasti ulkokasvatuksessa. 

Huippurocotot 2022

 Viime kesänä oli paljon lajikkeita kasvamassa ja kausi oli hyvin rocotopainoitteinen. C.pubescens lajikkeita oli kasvamassa yli 30 kpl ja niistä minulle uusia oli noin 20 kpl, esittelen nyt talven aikana näitä viime kesän uutuuksia ja joukosta löytyi muutamia hyvinkin poikkeuksellisia lajikkeita ja vastaaviin en ole törmännyt koskaan. Esittelen tässä postauksessa kolme rocotolajiketta jotka suorastaan ällistyttivät ja olivat kesän parhaimmistoa.

Rocoto Oval

Rocoto Oval oli hyvin poikkeuksellinen lajike, varsinkin koon ja muodon suhteen, satoa tuli myös hyvin kasvista joka oli kesän ulkona talon seinustalla, kesäkuun alusta lokakuuhun, jolloin siirsin kasvin kasvihuoneeseen.

Rocoto Ovalin nuori taimi Wilma-kookoksessa alkuvuonna

Nimi Rocoto Oval ei oikeastaan kerro muuta kuin hedelmän muodon ja se on ovaali tai kartionmallinen. Lajikkeen sain Italiasta enkä tiedä siitä tai sen historiasta oikeastaan mitään. Hämmästyttävää on nimenomaan tuo valtava koko muotoon nähden. Tähän mennessä suurikokoisimmat ja painavimmat rocotot ovat olleet aina pyöreitä ns. omena / manzano mallisia, mutta nyt tähänkin tuli poikkeus. Suuri koko ja paksulihaisuus on ominaista tälle lajikkeelle ja kaikki hedelmät ovat olleet varmaan vähintään 100 gr painoisia.

Kesän massiivisin podi oli 155gr ja lajikkeesta joka ei ole pyöreä, vastaavaa en ole koskaan kasvattanut. Painavimpia olen toki saanut monia ja eri lajikkeista mutta ei tämän muotoisista chileistä.

"puusta pudonnut" oli jo valtava, mihin mittoihin tämä olisikaan kasvanut jos en olisi sählännyt podin kanssa kuvatessa sitä.

Siemeniä podeissa oli kokoon nähden jopa aika vähän, enkä niitä ole kovin paljon saanut kerättyä. Rocoto Ovalin maku on mitä mainioin ja tulisuudeltaan aika keskitasoa koska se on niin suurikokoinen, monet jättirocotothan ovat miedompia kuin pienemmät puikulat ja manzanot. Mainio lajike grillattuna ja täytettynä. Rocoto Rellenoksi tämä ei oikein sovi tuon muodon vuoksi.

Rocoto Oval kypsytti kaikki hedelmänsä tänä vuonna ja kasvi on vieläkin viikkoa ennen jouluaattoa kasvihuoneessa ja viimeiset kolme podia kerätään kypsinä joulupöytään, aivan mahtava lajike.

Rocoto Cristobal Colombo kasvoi Monexin kasvihuoneessa varsin pienessä noin 6 litran amppelissa. Cristobal Colombossakin oli valtavia podeja ja muutama ylitti 100 gramman, joka oli hyvin poikkeuksellista koska tämänkin lajikkeen hedelmä on kartionmallinen. Valtaosa hedelmistä oli kuitenkin varsin normaalin kokoisia tämän muotoiseksi hedelmäksi.

Rocoto Cristobal Colombo on upea lajike, kauniin keltaiset suurehkot hedelmät ja satoa se teki runsaasti kasvihuoneessa vielä syysmyöhään. Vielä tälläkin hetkellä muutama podi on kasvihuoneen pöydällä ihan syöntikelpoisena. Keskikesän podit olivat varsin tulisia ja erinomaisen makuisia, tämä on kuitenkin selvästi ohutlihaisempi kuin edellä esitelty lajike Oval.

Rocoto Chicon on kolmas lajike jonka nyt tässä esittelen ja sekin oli yksi parhaista rocotoista viime kesänä.

Rocoto Chiconin hedelmä on myös varsin suurikokoinen ja muutama podi ylitti juuri ja juuri 100 gramman painon. Rocoto Chiconilla on kauniin kirkkaan punainen hedelmä ja kasvi kasvoi ruukussa Euro-Serren kasvihuoneen eteläseinustalla eli ihan parhaalla paikalla joskin varsin kuumassa kesällä.

Rocoto Chiconin kukka on todella kaunis

Rocoto Chicon teki myös siemeniä yllättävän niukasti. Lajike on keskitulinen ja omaan makuun erinomainen, Tämä oli ehdoton valinta viime kesänä rocotoketsupin raaka-aineeksi.

Chinenset kesällä 2022

Chinensejä olen kasvattanut vähän viime vuosina. Niiden käyttöarvo vaan on kovin pieni kun jauheitakin on lopun elämää varten. Tämä vuonna lähdin kasvattamaan neljää lajiketta, joista Miscucho Colorado katkesi omaa huolimattomuutta keskikesällä joten se jäi pois. Jäljelle jäi kolme lajiketta.

Sansibar Habanero keväällä

Sansibar Habanero oli upea ja tuuhea kasvi joka kasvoi Euro-Serren kasvihuoneessa NFT-kaukalossa huoneen keskellä.

Hedelmät olivat kauniin kirkaan punaiset ja satoa kasvi teki todella runsaasti. Valtaosa sadosta meni jauheeksi sekä savustettuna että ilman. Tämä habanero on tuotu Afrikasta ja on varsin tulinen ja yksi parhaista habaneroista joita olen kasvattanut, maku ja tulisuus ei ole niin pistävä kuin habaneroilla yleensä.

Sansibar Habaneron satoa kesällä

Aji Dulce Puerto Rico istutettuna NFT kaukaloon

Tänä vuonna oli tarkoitus panostaa mietoihin chinenseihin ja Aji Dulce Puerto Rico oli tällainen. Kaikki chinenset kasvoivat samassa NFT-kaukalossa. 

Aji Dulce Puerto Ricolla on kaunis kirkkaanpunainen hedelmä. Myös tämä kasvi tuotti runsaasti satoa. Siemeniä hedelmissä on runsaasti. Maku on hedelmäinen ja raikas ja polte mukavan miedohko.

Aji Dulce satoa

Aji Margariteno oli erittäin miellyttävä uutuus tänä vuonna. Juuri sellainen chinense jota hainkin ja siinä on sekä makua sekä mieto polte.

 

Aji Margaritenolla on kauniit kirkkaanpunaiset kellomaiset hedelmät. Hyvissä olosuhteissa tämäkin kasvi tuotti runsaasti satoa. Aji Margariteno tuottaa myös runsaasti siemeniä. Erityisen hyvin Margariteno toimii jauheena ja mietona chinensenä sitä voi annostella runsaammin ja saa makua enemmän esille.

Aji Dulce Puerto Ricon ja Aji Margaritenon siemeniä on myös edelleen saatavana. Lista siemenistä löytyy Siemenet 2022 -välilehdeltä

Ecuadorilaiset perinnelajikkeet

 Tänä vuonna pääsin vihdoin kasvattamaan jo lähes kymmenen vuotta etsimiäni ecuadorilaisia rocotoja, siemeniä ei ole ollut tarjolla vuosiin ja nyt ne löytyivät Italiasta. Lajikkeet ovat varsin vanhoja ja nämä ovat joskus 90-luvulla tulleet Ecuadorista Eurooppaan. Lajikkeet ovat Rocoto P.Onore ja Rocoto Otavalo.

Rocoto P.Onore

Rocoto P.Onore on nimetty Padre (Isä) Onoren mukaan joka lajikkeen todennäköisesti on löytänyt Ecuadorin matkoilla. Tänä vuonna minulla oli käytössä seramis -kasvualustaa, se toimi hyvin monilla chileillä ja P.Onore kasvoi tänä vuonna seramiksessa. Seramis on poltetusta savesta tehtyä punertavaa savirouhetta joka imee runsaasti vettä ja vähentää kasveilla kastelukertoja. Varsinkin kesäkuumalla seramiksesta oli hyötyä.

Rocoto Padre Onore kasvoi kasvihuoneessa runsaassa auringonvalossa autopotissa, satoa tuli varsin mukavasti.

        

Rocoto P.Onoren hedelmät ovat kauniin punaisia ja erittäin suurikokoisia ja paksulihaisia. Isoimmat hedelmät painoivat hiukan yli 100 gr ja tämä on erittäin käyttökelpoinen lajike jota käytin mm. Rocotoketsupin valmistuksessa. Maku on perusrocotomainen ja hieman keskitulista voimakkaampi.

Rocoto Otavalon kukka

Rocoto Otavalo on kotoisin Otavalon kaupungista Ecuadorista, jonka torilta tämä lajike on löydetty. Otavalon kaupunki sijaitsee pohjois-Ecuadorissa, ja kaupunki on tärkeä intiaanialueen keskus. Paikalliset intiaanit ovat tätä rocotoa kasvattaneet sukupolvien ajan.

Rocoto Otavalo kasvoi myös autopotissa kasvihuoneessa ja tuotti varsin runsaasti satoa optimioloissa.

 

Rocoto Otavalon hedelmät olivat myös kirkkaan punaisia ja muodoltaan enemmän kartionmallisia kuin P.Onoren. Myös Otavalon hedelmät kasvoivat yllättävänkin suuriksi ja osa jopa yli 100 grammaisiksi. Tämäkin on paksulihainen ja keskitulinen maukas rocoto ja erittäin monikäyttöinen.

Molemmat ecuadorilaiset rocotot olivat erinomaisia valintoja tälle vuodelle ja varsinkin hedelmien suuri koko yllätti. Sekä Rocoto P.Onoren että Rocoto Otavalon siemeniä on edelleen saatavana.