Kirpeä banoffee eli cranoffee

Töissä puhuttiin viime viikolla banoffeesta, jossa on banaanin sijaan puolukoita tai karpaloita. Ja kappas, karpaloista tehdylle banoffeelle on nimikin, se on luonnollisesti cranoffee.

Älkää ymmärtäkö väärin, tykkään erittäin paljon tavallisesta banoffeesta. Kaikki se makeus, nam. Mutta sydämessäni on kyllä tämän jälkeen sija myös tälle kirpeämmälle versiolle. Kinuski, karpalot ja kerma muodostavat aika täydellisen yhdistelmän.

Banoffeen ohje löytyy blogistani täältä. En nyt ala kirjailla sitä tänne uudestaan, sillä en muuttanut mitään muuta, kuin korvasin banaanit noin kahdella desillä karpaloita. Niistä suurin osa meni kinuskikerroksen ja kermakerroksen väliin, muutamia jätin koristeeksi.

Oletteko te kirpeän vai makean ystäviä?

Chorizo-perunamunakas uunissa

On ollut mukava viikonloppu. Olen ollut lähinnä kotosalla. Eilen kävin ratsastamassa, ja miten kuuma kentällä olikaan... Saattoi johtua myös siitä, poniini ei olisi halunnut liikkua mihinkään. En tiedä, kumpi meistä oli ratsastuksen jälkeen hikisempi.

Päästin eilen myös sisäisen jukkapalmunvihaajani valloilleen ja katkaisin meidän palmun kirveellä. Jaa, miksikö. Se oli aika ruma. Hirveän pitkä varsi ja pari hassua lehteä ylhäällä. Lisäksi palmu kasvoi vinoon ja pysyi pystyssä ainoastaan seinää vasten. Jaa, miksikö kirveellä. Kun ei sahaakaan löytynyt. Täytyy sanoa, että jotenkin se jukkapalmun mäiskiminen kirveellä auttoi purkamaan patoutumia :). Jätin oksat tuonne ulos kompostin viereen varoitukseksi muille jukkapalmuille. Minun kanssani on turha alkaa ryttyillä ja nojailla seiniin. Tulee kirveestä. (Katsotaan toipuuko jäljelle jäänyt jukkapalmuntynkä ikinä tästä. Toivotaan että toipuu, koska se oli vähän niin kuin miehen palmu...)

Pitkästä aikaa olen selaillut urakalla Jamie Oliverin keittokirjaa. Jamien kotona osui käteeni kirjastossa, ja monestakin hyvänkuuloisesta ohjeesta ensimmäisenä pääsi toteutukseen uunissa kypsennettävä peruna-chorizomunakas. Rapeaksi paistettua chorizoa, ei voi mennä pieleen :).

Muokkailin ohjetta vähän, koska minusta on hassua, että ohjeessa sanotaan "tuoreen persiljanipun lehdet" ja sitten kuvassa munakkaan päällä on noin kymmenen persiljanlehteä. Joko Britannian persiljaniput ovat tosi pieniä, tai joku huijaa minua. Myös alkuperäisen ohjeen kaksi rosmariinin oksaa kuulosti paljolta, sillä rosmariini on aika voimakas yrtti. Arvelen, että yksikin oksa riittäisi, vaikka itse jouduinkin korvaamaan sen kuivatulla, kun kaupassa ei ollut tuoretta. Ensi kerralla, kun teen tätä, ajattelin lisäksi kuullottaa päälle tulevat salottisipulit, sillä ainakin omat salottisipuliyksilöni olivat niin väkeviä raakana, että ne uhkasivat varastaa koko huomion.

Peruna-chorizomunakas uunissa

4 kypsäksi keitettyä perunaa
6 kananmunaa
suolaa
mustapippuria
noin 120 g chorizoa
1 tuore rosmariinin oksa (korvasin noin teelusikallisella kuivattua rosmariinia)
2 salottisipulia
sitruunan mehu
oliiviöljyä
1/2 nippua persiljaa

Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen grillivastuksella.

Lohko keitetyt perunat. Riko munien rakenne rikki haarukalla isossa kulhossa, mausta suolalla ja pippurilla (chorizo on suolaista, joten hirveästi ei kannata suolaa laittaa). Jätä odottamaan. Viipaloi chorizo noin sentin viipaleiksi.

Kuumenna halkaisijaltaan noin 20-senttinen valurautapannu levyllä ja laita chorizoviipaleet ja perunalohkot paistumaan siihen. Lisää hetken kuluttua rosmariini ja paista, kunnes perunat ja chorizot ovat saaneet vähän väriä ja rapean pinnan.

Kaada kananmunat pannulle chorizojen ja perunoiden päälle. Siirrä koko pannu uuniin ja paista, kunnes pinta on saanut väriä ja munakas on keskeltä juuri kypsä.

Munakkaan kypsyessä kuori salottisipulit ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi.. Sekoita kulhossa salottisipulit, sitruunanmehu ja loraus oliiviöljyä. Lisää joukkoon ripaus suolaa ja mustapippuria.  Kääntele ja nipistele sipuleita sormilla niin, että ne pehmenevät hieman. (Tämä kohta sai minut hymyilemään, miten jamiemainen ohje.) Sekoita sitten joukkoon persiljanlehdet.

Ota munakas uunista, lisää päälle salottisipuli-persiljaseosta ja nauti.

Chewy double chocolate chip cookies

Kameran kuvia selatessani huomasin, että yksi suklainen keksiresepti on jäänyt postaamatta. Nämä keksit olivat kuitenkin niin hyviä, että ansaitsevat päästä esille vaikka vähän jälkijunassakin.

Itse rakastan tällaisia isoja amerikkalaistyyppisiä cookieita, ja tämäntapaisia ohjeita taitaa täältä blogistakin ja aika monta löytyä. Kertokaapas, mitkä ovat teidän suosikkikeksejänne?

Chewy double chocolate chip cookies 

n. 20 kpl

130 g huoneenlämpöistä voita
100 g sokeria (reilu 1 dl)
105 g fariinisokeria (n. 1 ½ dl)
1 kananmuna
175 g vehnäjauhoja (vajaa 3 dl)
30 g kaakaojauhetta (3/4 dl)
1 tl vaniljasokeria
½ tl ruokasoodaa
1 mm suolaa
170 g tummaa suklaata

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Vuoraa kaksi uuninpeltiä leivinpaperilla. Rouhi suklaa.

Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, vaniljasokeri, ruokasooda, rouhittu suklaa ja suola kulhossa. Vaahdota pehmeä voi ja sokerit toisessa kulhossa (4-5 min sähkövatkaimella). Lisää kananmuna ja vatkaa seosta vielä hetki.

Lisää kuivat aineet taikinaan ja sekoita taikina nopeasti sekaisin. Taikinasta tulee hyvin paksua.

Ota taikinasta lusikalla palloja (itse muotoilin myökkyjä jauhotetuin käsin hieman enemmän pallojen muotoisiksi). Jätä taikinapallojen väliin pellillä muutama sentti tilaa. Älä litistä palloja. Paista uunin keskitasolla 9 - 12 minuuttia, kunnes keksien pinta ei enää kiillä (keksien kuuluu olla pehmeitä, kun otat ne uunista). Anna jäähtyä pellillä noin viisi minuuttia ja siirrä sen jälkeen ritilälle jäähtymään.

Keksireseptin minulle tarjoili Wicked Sweet Kitchen (eli mikäs muu kuin entinen Suklaapandan keittiössä).

Rannalla ja rämeellä

Ajattelin tehdä vielä muutaman postauksen Floridasta. Tässä ensimmäisessä käydään rannoilla ja rämeellä.

Yours truly at Fort Myers Beach.

Jonkun koulun soittokunta kiersi rannalla musisoimassa. 

Fort Myers Beach on ehkäpä yksi hienoimpia rantoja, millä olen koskaan ollut. 

Fort Myers Beachin rantakadulta. 

Kävimme rannalla myös Captiva-saarella. Täällä oli melkein autiota, koska sesonki ei ollut vielä alkanut. Ja merivesikin oli vähäsen viilempää kuin Fort Myersissa. Mutta tosi kaunis paikka. 

Meidän vuokratalossa oli uima-allas, joten sinne piti tietysti hommata vesileluja. 

Sitten vähän toisenlaisiin maisemiin. Kävimme rämeajelulla kävimme lähellä Everglades Cityä. Ilmaveneet (vai millähän nimellä näitä airboateja pitäisi kutsua) pitivät järkyttävää meteliä ja painelivat melkoista vauhtia ympäri mangrovemetsikköön ja suolle muodostuneita kanavia.

Rämeellä. 

Walking trees eli mangrovemetsikköä.

Alligaattorin aamupala. Siksipä nämä tyypit pysyttelevät mieluusti puissa.

Minun puolestani ei tarvitse tulla yhtään lähemmäs.

Salamatkustaja veneessä.

Simo syöttinä.

Taistelu Decepticoneja vastaan ja muuta hienoa

Jatketaan Universal-kierrosta. Harry Potter -maailman jälkeen suuntasimme siis Universal Studios -puiston puolelle, josta löytyy mm. The Simpsons-maailma ja Transformers 3D -ajelu.

Harry Potterin Forbidden Journeyn lisäksi toinen päivän suosikkini oli Transformers 3D Ride. Aika hengästyttävää menoa. 

"Hello, Freedom Fighter!"

Välissä käytiin katsomassa näytös, jossa Universalin eläinkouluttajat esittelivät kouluttamiaan eläimiä. Ihan viihdyttävää, paikoitellen jopa hulvatonta, ja oli ihana päästä istumaan viileään ulkoilmateatteriin.

Sitten Krusty Burgerit nassuun ja The Simpsons -ajelulle. En kyllä lakkaa hämmästelemästä, miten näillä 3D-ajeluilla saadaan ihmisen mieltä huijattua. Tässäkään emme fyysisesti liikkuneet mihinkään, seikkailimme vain piirretyssä maailmassa vuoristorataa pitkin, ja minulle tuli paha olo... :)

Kuvat näköjään loppuivat tähän. Lisäksi kävimme vielä ampumassa alieneita Men in Blackin hengessä. Se ei ehkä puiston muihin laitteisiin nähden ollut mikään superhieno, mutta ihan hauska. Jos tänne olisi tarvinnut jonottaa esim. tunti, niin olisin pettynyt, mutta saimme kävellä käytännössä suoraan sisään. Lopuksi vielä kävimme katsomassa Shrek 3D:n, jossa muun muassa aasi aivasti naamaan :).

Kaiken kaikkiaan Universal-huvipuistot ovat kyllä ehdoton vierailukohde, jos elokuvien maailma vähänkään kiinnostaa. Minä ja kaverini ostimme tuplalipun, jolla pääsi molempiin puistoihin, ja se oli kyllä hintansa (n. 97 euroa) väärti. Muut meidän porukasta ostivat lipun vain Studios-puiston puolelle.

Kannattaa varata hyvät kengät ja aurinkorasvaa. Myös jonkinlaisiin ruuhkiin kannattaa varautua, mutta me olimme liikkeellä hieman turistisesongin ulkopuolella, joten kaikki meni todella sujuvasti parkkeerauksesta poislähtöön.

Puistojen alueella on valtavasti kauppoja, Universalin omien kauppojen lisäksi mm. vaatekauppoja. Itse ostin yhden aika hienon Transformers-paidan ja Harry Potter -kahvimukin (jonka ajattelin ensin viedä töihin, mutta en ehkä uskallakaan, joku kuitenkin rikkoo sen). Lisäksi tietysti piti hankkia suklaasammakoita ja Bertie Bottsin jokamaunrakeita. Paketissa muuten lukee oikeasti yhden maun kohdalla korvavaikku, en tiedä uskallanko maistaa :).