tiistai 24. joulukuuta 2013
Ketun joulutervehdys
Meidän joulukorteissamme oli tänä vuonna kettuja :). Olen aivan onneton piirtäjä ja taiteellista silmää minulla on suunnilleen saman verran kuin puupökkelöllä, mutta ehkä tuosta nyt ketun tunnistaa. Oli muuten tosi rentouttavaa puuhailla akryylivärien kanssa. Ehkä pitäisi vain useammin tehdä jotain tuollaista, vaikka ei muka osaakaan.
Idea kortteihin ei ole omani vaan napattu Paperikaupan tytöltä. Törmäsin näihin suloisiiin kortteihin joskus marraskuussa ja omat korttisuunnitelmani olivat sen jälkeen oikeastaan lukkoonlyödyt. Toteutus piti kuitenkin jättää viimeiseen iltaan (tai oikeastaan toiseksi viimeiseen, kun luulin että kortit piti postittaa päivää aikaisemmin kuin ne oikeasti pitikään). Minun oli pakko saada omiin kortteihini jotain kimaltavaa, joten koristelin kuuset tuollaisilla tarrakiinnitteisillä akryylitimanteilla. Toivottavasti niistä vielä jokunen oli kiinni kuusessa postimatkan jälkeenkin :).
Nyt tallille joulumaastoon ja sitten joulupuurolle ja saunaan. Oikein mukavaa joulunaikaa kaikille!
maanantai 23. joulukuuta 2013
Appelsiini-suklaafudge
Joulutervehdys. Siivottu, lahjat paketoitu ja haudalle viety kynttilät. Nyt on aika istahtaa glögilasi kädessä sohvalle.
Jos jollakulla on vielä joulukarkit tekemättä, niin tässäpä yksi helppo ja nopea ohje. Nämä ehtivät vielä huomiseksi ja lopputulos on sangen maukas :). Saa näitä myöhemminkin tehdä, jos ei enää tänään jaksa.
Appelsiini-suklaafudge
200 g suklaata
1/2 prk kondensoitua maitoa (prk = 397 g)
1 appelsiinin raastettu kuori
1 dl rouhittuja pekaanipähkinöitä
(1 - 2 tl Cointreau-likööriä)
Paloittele suklaa kattilaan ja kaada kondensoitu maito päälle. Lämmitä miedolla lämmöllä ja sekoittele välillä. Älä kuumenna liikaa, jotta suklaa ei pala pohjaan. Kun suklaa on sulanut, ota kattila pois liedeltä ja lisää seokseen hyvin pestyn appelsiinin raastettu kuori ja rouhitut pekaanipähkinät. Sekoita halutessasi joukkoon myös likööri.
Levitä fudgeseos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan - itse taittelin vuoan foliosta, kun ei ollut sopivan kokoista tarjolla. Oma vuokani oli noin 15 x 15 cm, mutta jos haluat fudgeista paksumpia, pienennä vuokaa hieman. Laita fudge jääkaappiin jäähtymään. Kun levy on jähmettynyt, leikkaa se sopivan kokoisiksi paloiksi. Nauti ja tarjoa kaverillekin.
tiistai 17. joulukuuta 2013
"Sitruunamönjäpiirakka"
Tänä vuonna on kyllä ollut vähän vaikea olla stressaamatta joulusta. Olen ollut niin laiska, että joka paikka on siivoamatta ja lahjojen hankintakin on vähän vaiheessa. En ole tehnyt oikein mitään joulujuttuja ja yötkin on alkaneet taas mennä ihmeellisesti valvoessa ja miettiessä. Ehkä pieni joululoma tulee siis ihan tarpeeseen...
Tänään käytiin viemässä lahjat kummitytölle ja sen isosiskolle. Pieni ei vielä muumikirjasta tainnut hirveästi mitään ymmärtää, lahjapaperin rapistelu oli paljon hauskempaa. Isompi kyllä liimaili tarrakirjan tarroja niin antaumuksella, että lahja oli varmaan sangen onnistunut. Tyttöjen äiti muisti minua kivalla Sokerikallo-trikoopipolla. Ehkä saatoin vähän käsityömessuilla vihjailla, että trikoopipo olisi kiva ja näköjään joulupukki kuuli toiveeni :).
Joulustressistä mukavampiin asioihin. Joulua odotellessa voi leipoa vaikka sitruunamönjäpiirakkaa, kuten työkaverini näitä sitruunaruutuja kutsui. Sinulle, joka pidät voimakkaasta sitruunan mausta. Mukavaa joulunodotusta!
Sitruunaruudut
2 1/2 dl jauhoja
1 dl sokeria
1 dl kookoshiutaleita
100 g voita
Pinnalle:
2 pienen sitruunankuori
1 1/2 dl sitruunamehua (2 - 3 sitruunasta)
3 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl kuohukermaa
Mittaa jauhot, sokeri, kookos ja voi monitoimikoneen kulhoon. Anna koneen käydä, kunnes ainekset muuttuvat murumaiseksi seokseksi. Kaada seos noin 25 x 30 cm:n kokoiseen, leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja painele taikina jauhotetuin käsin tasaiseksi. Pistele taikinalevyyn haarukalla muutamia reikiä. Paista 15 - 20 minuuttia 175 asteessa. Pohja saa ruskistua hiukan.
Tee täyte. Raasta sitruunoista niiden ohut keltainen kuoriosa hienoksi raasteeks ja purista hedelmistä mehu. Vatkaa kuoriraasteen ja mehun joukkoon munat, sokeri ja kerma. Älä hämmenny, vaikka seos on aivan litkua, se jähmettyy paiston aikana.
Kaada sitruunatäyte hiukan ruskistuneelle pohjalle ja jatka paistamista 150 asteessa noin 20 minuuttia. Anna leivonnaisen jäähtyä kunnolla, ennen kuin leikkaat sen paloiksi. Koristele tomusokerilla.
Ohje MeNaisista.
Tänään käytiin viemässä lahjat kummitytölle ja sen isosiskolle. Pieni ei vielä muumikirjasta tainnut hirveästi mitään ymmärtää, lahjapaperin rapistelu oli paljon hauskempaa. Isompi kyllä liimaili tarrakirjan tarroja niin antaumuksella, että lahja oli varmaan sangen onnistunut. Tyttöjen äiti muisti minua kivalla Sokerikallo-trikoopipolla. Ehkä saatoin vähän käsityömessuilla vihjailla, että trikoopipo olisi kiva ja näköjään joulupukki kuuli toiveeni :).
Joulustressistä mukavampiin asioihin. Joulua odotellessa voi leipoa vaikka sitruunamönjäpiirakkaa, kuten työkaverini näitä sitruunaruutuja kutsui. Sinulle, joka pidät voimakkaasta sitruunan mausta. Mukavaa joulunodotusta!
Sitruunaruudut
2 1/2 dl jauhoja
1 dl sokeria
1 dl kookoshiutaleita
100 g voita
Pinnalle:
2 pienen sitruunankuori
1 1/2 dl sitruunamehua (2 - 3 sitruunasta)
3 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl kuohukermaa
Mittaa jauhot, sokeri, kookos ja voi monitoimikoneen kulhoon. Anna koneen käydä, kunnes ainekset muuttuvat murumaiseksi seokseksi. Kaada seos noin 25 x 30 cm:n kokoiseen, leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja painele taikina jauhotetuin käsin tasaiseksi. Pistele taikinalevyyn haarukalla muutamia reikiä. Paista 15 - 20 minuuttia 175 asteessa. Pohja saa ruskistua hiukan.
Tee täyte. Raasta sitruunoista niiden ohut keltainen kuoriosa hienoksi raasteeks ja purista hedelmistä mehu. Vatkaa kuoriraasteen ja mehun joukkoon munat, sokeri ja kerma. Älä hämmenny, vaikka seos on aivan litkua, se jähmettyy paiston aikana.
Kaada sitruunatäyte hiukan ruskistuneelle pohjalle ja jatka paistamista 150 asteessa noin 20 minuuttia. Anna leivonnaisen jäähtyä kunnolla, ennen kuin leikkaat sen paloiksi. Koristele tomusokerilla.
Ohje MeNaisista.
torstai 12. joulukuuta 2013
Piimäpannukakut
Luulitteko, että olen unohtanut aamupalat? En ole. Ne ovat vain olleet nyt vähän paitsiossa, kun viikonloput ovat muka niin kiireisiä. Pitkä itsenäisyyspäiväviikonloppu innosti minut kuitenkin paistamaan pannareita pitkästä aikaa.
Blogissani on vilahtanut tämä melkein sama pannariohje jo aiemminkin. Piimää käyttäen syntyy minun mielestäni parhaat amerikkalaiset pannarit, joten eiköhän tämä kestä uusinnankin. Ja tässä ohjeessa piimää on suhteessa vielä enemmän kuin edellisessä :). Näistä pannareista tulee pinnalta ihanan rapeita ja sisältä kuohkeita. Pannareitten kanssa nautittiin tällä kertaa vaahterasiirappia ja persimonin siivuja. Aika makea yhdistelmä, mutta minä tykkäsin.
Amerikkalaiset pannarit
(n. 15 pientä pannukakkua)
3,5 dl piimää
1 kananmuna
25 g sulatettua voita tai margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 rkl sokeria tai hunajaa
1/2 tl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
Riko kananmuna piimän joukkoon. Vatkaa tasaiseksi. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja sooda toisessa kulhossa. Ripottele seos piimä-munaseoksen joukkoon vähitellen ja koko ajan vatkaten, niin ettei taikinaan synny jauhopaakkuja. Lisää sokeri tai hunaja, vaniljasokeri ja suola. Sekoita. Anna taikinan levähtää 5–10 minuuttia ennen paistamista.
Kuumenna ohukaispannu kuumaksi. Lisää pannulle voita. Kaada pannulle taikinaa. Paista kunnes pinta alkaa kuplia ja hyytyä reunoilta. Käännä pannukakku notkealla lastalla ja paista toiselta puolelta pari minuuttia. Nosta pannukakut lautaselle. Peitä foliolla.
Ohje Oliviasta.
Oliviassa annetut vinkit kriittisiin vaiheisiin:
- Anna piimän ja kananmunien lämmetä huoneenlämmössä ennen taikinan valmistusta.
- Älä vatkaa taikinaa liikaa, ettei jauhojen gluteiini muodosta taikinaan sitkoa.
- Paista mieluummin liian alhaisella kuin liian korkealla lämmöllä. Aloita paistaminen kuumimmalla lieden lämpötilalla ja laske lämpötilaa puoleen lieden tehosta.
- Kaada taikina pannulle spiraalimaisena nauhana. Näin pannukakusta tulee tasaisen paksu.
- Jos huomaat pannun olevan liian kuuma taikinan lisäyksen jälkeen, nosta se hetkeksi syrjään levyltä. Valurautapannun kuumuus kypsentää yhden pannukakun ilman liettäkin.
Blogissani on vilahtanut tämä melkein sama pannariohje jo aiemminkin. Piimää käyttäen syntyy minun mielestäni parhaat amerikkalaiset pannarit, joten eiköhän tämä kestä uusinnankin. Ja tässä ohjeessa piimää on suhteessa vielä enemmän kuin edellisessä :). Näistä pannareista tulee pinnalta ihanan rapeita ja sisältä kuohkeita. Pannareitten kanssa nautittiin tällä kertaa vaahterasiirappia ja persimonin siivuja. Aika makea yhdistelmä, mutta minä tykkäsin.
Amerikkalaiset pannarit
(n. 15 pientä pannukakkua)
3,5 dl piimää
1 kananmuna
25 g sulatettua voita tai margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 rkl sokeria tai hunajaa
1/2 tl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
Riko kananmuna piimän joukkoon. Vatkaa tasaiseksi. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja sooda toisessa kulhossa. Ripottele seos piimä-munaseoksen joukkoon vähitellen ja koko ajan vatkaten, niin ettei taikinaan synny jauhopaakkuja. Lisää sokeri tai hunaja, vaniljasokeri ja suola. Sekoita. Anna taikinan levähtää 5–10 minuuttia ennen paistamista.
Kuumenna ohukaispannu kuumaksi. Lisää pannulle voita. Kaada pannulle taikinaa. Paista kunnes pinta alkaa kuplia ja hyytyä reunoilta. Käännä pannukakku notkealla lastalla ja paista toiselta puolelta pari minuuttia. Nosta pannukakut lautaselle. Peitä foliolla.
Ohje Oliviasta.
Oliviassa annetut vinkit kriittisiin vaiheisiin:
- Anna piimän ja kananmunien lämmetä huoneenlämmössä ennen taikinan valmistusta.
- Älä vatkaa taikinaa liikaa, ettei jauhojen gluteiini muodosta taikinaan sitkoa.
- Paista mieluummin liian alhaisella kuin liian korkealla lämmöllä. Aloita paistaminen kuumimmalla lieden lämpötilalla ja laske lämpötilaa puoleen lieden tehosta.
- Kaada taikina pannulle spiraalimaisena nauhana. Näin pannukakusta tulee tasaisen paksu.
- Jos huomaat pannun olevan liian kuuma taikinan lisäyksen jälkeen, nosta se hetkeksi syrjään levyltä. Valurautapannun kuumuus kypsentää yhden pannukakun ilman liettäkin.
maanantai 2. joulukuuta 2013
Edelleen haastavaa
Taina vastaa saamiinsa blogihaasteisiin yli kaksi kuukautta myöhässä, osa II.
Sain blogihaasteen Vaihtoaskel hyppy -blogin Annekatariinalta. Syyskuussa. Kiitos kuitenkin, kun ajattelit minua :).
Säännöt:
Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on esittänyt.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
Haastajan tulee valita 11 blogia joissa on alle 200 lukijaa.
Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut ja kenet sinä haastat.
Ei takaisin haastamista.
11 asiaa, jotka olet aina halunnut tietää minusta (tai sitten et):
1. Ajan paljon, koska työmatkani on yhteen suuntaan 65 kilometriä. Tykkään ajamisesta, moottoritiestä ja olen ehkä jollain tavalla ylpeäkin siitä, että olen ihan sinut autoni kanssa.
2. Autoillani on aina ollut nimet. Rakkain oli ehkä edellinen autoni Eetu, joka oli samanlainen kuin Edwardilla ekassa Twilight-leffassa. Ja nimettykin tietenkin sen mukaan :).
3. Olen huono raha-asioissa. Yleensä olen vain käyttänyt rahaa niin kauan kuin sitä on ollut ja sitten odottanut seuraavaa palkkapäivää. Tänä syksynä olen oikeasti havahtunut siihen, että mihin kaikki rahani katoavat. Nyt olen harrastanut tiukempaa taloudenpitoa, mutta se on kyllä tosi ahdistavaa...
4. Minun on vaikea piilottaa tunteitani, sillä kasvoistani näkyy yleensä aina, mitä ajattelen.
5. Olen myös vähän ärsyttävään kiukutteluun taipuvainen. Esimerkiksi jos en kiireessä löydä jotain tavaraa laukustani, saatan heitellä sen sisältöä ympäri eteistä. Yhtenä iltana myös potkaisin saunakiulun lauteiden alle, kun olin ripustamassa pyykkiä ja kaaduin saunajakkaralla. Ei se nyt mitenkään ollut sen kiulun syy, mutta kyllä se ehkä vähän helpotti.
6. Olen melkein joka paikasta aina muutaman minuutin myöhässä. Tai jos en myöhässä, niin ainakin saavun paikalle kiireellä. Paitsi jos olen erikseen päättänyt, että nyt olen sitten kanssa ajoissa. Harvoin kuitenkaan myöhästyn esimerkiksi bussista.
7. Olen ihan mahdoton vitkuttelemaan aamuisin sängyssä. Varsinkin viikonloppuisin saatan maata tunninkin aamulla sängyssä hereillä, kun en vain saa aikaiseksi nousta ylös. Arkisinkin harvoin pystyn nousemaan sängystä ylös heti kun kello soi, mutta en koskaan ikinä milloinkaan torkuta.
8. Yritän välttää kaikkien pelien pelaamista, sillä jään niihin koukkuun. Yhteen aikaan pelasin ihan hulluna Facebookissa timanttipeliä, sitten oli Angry Birds -vaihe, yhden joululoman vietin huitomalla Nintendo Wiillä Super Mario Galaxya...
9. Rrrrakastan vampyyrikirjoja. (Ja ehkä myös vähän tv-sarjoja.) Suosikkivampyyrini on Eric Northman. Tämä kohta on kyllä ehkä vähän haasteessa huijaamista, sillä kaikki blogiani joskus lukeneet taisivat jo tietää tämän.
10. Olen koulutukseltani filosofian maisteri. Pääaineena yliopistossa minulla oli suomen kieli.
11. Olen yleensä nopea tekemään päätöksiä. Esimerkiksi viime keväänä pätkäisin hiukseni pitkistä aivan lyhyiksi yhtenä sunnuntaina, kun siihen tuli tilaisuus. Jos näen kaupassa jotain kivaa, ostan sen, enkä pohdi, että olisiko seuraavassa kaupassa jotain hienompaa.
Annekatariinan 11 kysymystä:
Mitä ruokaa olet tehnyt viimeksi?
Pähkinäpastaa. Ohje tulossa, toivottavasti siinä ei kestä yhtä kauan kuin tähän haasteeseen vastaamisessa :).
Onko sinulla kotieläin?
Ei ole. Tykkään kyllä eläimistä tosi paljon, mutta vielä sellainen ei ole meille muuttanut. Ehkä joskus.
Oletko käynyt avantouinnissa?
Olen käynyt. Olin edellisessä työpaikassa paljon tekemisissä vaihto-opiskelijoiden kanssa, ja heidän kanssaan tuli käytyä joka talvi avantouintireissulla. Myös mökille tehdään aika usein avanto, mutta en ole kyllä mikään himoavantouimari.
Mitä kieltä haluaisit oppia puhumaan?
Italiaa. Olen kerran alkeet jo aloittanut, mutta sitten tuli vähän muu elämä tielle.
Oletko koskaan eksynyt metsään taikka vieraaseen kaupunkiin?
Tajusin juuri, että en ehkä ole ikinä kunnolla eksynyt. Tietysti joskus olen ajanut harhaan tai muuten vaan harhaillut tai ehkä ollut vähän eksyksissä, mutta ihan kokonaan eksynyt en. Ahdistava ajatus, että eksyisin.
Pelkäätkö pimeää?
Pakko tunnustaa, että vähän.
Mikä on suosikki TV-ohjelmasi?
Tällä hetkellä ehdottomasti Bones. Aivan loistavat hahmot ja ruumiiden tonkimisen lisäksi huumoria. Olen katsonut sitä vajaan kuukauden aikana yli kuusi tuotantokautta.
Mitä olisit aina halunnut tehdä, mutta et ole voinut taikka uskaltanut?
En nyt ehkä ihan aina, mutta muutaman vuoden olen ajatellut omaa hevosta. Järki sanoo vastaan, että rahat ei riitä.
Mitä tekisit, jos sinulla olisi ylimääräiset 10 000 euroa?
Ostaisin varmaan sen hevosen :). Tai sitten järki sanoisi taas vastaan, että millä rahalla ajattelit sitten elättää sitä hevosta. Ehkä siis vain ottaisin vähän vapaata töistä ja ostaisin lentoliput jonnekin...
Mikä kotitöistä on kaikista hauskinta?
Ruoanlaitto ja keittiössä puuhailu.
Mikä on lempivärisi?
Syksy tarkoittaa, että lempiväri on jostain luumun, violetin ja fuksian suunnalta.
Koska olen mattimyöhäinen (ja laiska), en nyt haasta ketään.
Sain blogihaasteen Vaihtoaskel hyppy -blogin Annekatariinalta. Syyskuussa. Kiitos kuitenkin, kun ajattelit minua :).
Säännöt:
Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on esittänyt.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
Haastajan tulee valita 11 blogia joissa on alle 200 lukijaa.
Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut ja kenet sinä haastat.
Ei takaisin haastamista.
11 asiaa, jotka olet aina halunnut tietää minusta (tai sitten et):
1. Ajan paljon, koska työmatkani on yhteen suuntaan 65 kilometriä. Tykkään ajamisesta, moottoritiestä ja olen ehkä jollain tavalla ylpeäkin siitä, että olen ihan sinut autoni kanssa.
2. Autoillani on aina ollut nimet. Rakkain oli ehkä edellinen autoni Eetu, joka oli samanlainen kuin Edwardilla ekassa Twilight-leffassa. Ja nimettykin tietenkin sen mukaan :).
3. Olen huono raha-asioissa. Yleensä olen vain käyttänyt rahaa niin kauan kuin sitä on ollut ja sitten odottanut seuraavaa palkkapäivää. Tänä syksynä olen oikeasti havahtunut siihen, että mihin kaikki rahani katoavat. Nyt olen harrastanut tiukempaa taloudenpitoa, mutta se on kyllä tosi ahdistavaa...
4. Minun on vaikea piilottaa tunteitani, sillä kasvoistani näkyy yleensä aina, mitä ajattelen.
5. Olen myös vähän ärsyttävään kiukutteluun taipuvainen. Esimerkiksi jos en kiireessä löydä jotain tavaraa laukustani, saatan heitellä sen sisältöä ympäri eteistä. Yhtenä iltana myös potkaisin saunakiulun lauteiden alle, kun olin ripustamassa pyykkiä ja kaaduin saunajakkaralla. Ei se nyt mitenkään ollut sen kiulun syy, mutta kyllä se ehkä vähän helpotti.
6. Olen melkein joka paikasta aina muutaman minuutin myöhässä. Tai jos en myöhässä, niin ainakin saavun paikalle kiireellä. Paitsi jos olen erikseen päättänyt, että nyt olen sitten kanssa ajoissa. Harvoin kuitenkaan myöhästyn esimerkiksi bussista.
7. Olen ihan mahdoton vitkuttelemaan aamuisin sängyssä. Varsinkin viikonloppuisin saatan maata tunninkin aamulla sängyssä hereillä, kun en vain saa aikaiseksi nousta ylös. Arkisinkin harvoin pystyn nousemaan sängystä ylös heti kun kello soi, mutta en koskaan ikinä milloinkaan torkuta.
8. Yritän välttää kaikkien pelien pelaamista, sillä jään niihin koukkuun. Yhteen aikaan pelasin ihan hulluna Facebookissa timanttipeliä, sitten oli Angry Birds -vaihe, yhden joululoman vietin huitomalla Nintendo Wiillä Super Mario Galaxya...
9. Rrrrakastan vampyyrikirjoja. (Ja ehkä myös vähän tv-sarjoja.) Suosikkivampyyrini on Eric Northman. Tämä kohta on kyllä ehkä vähän haasteessa huijaamista, sillä kaikki blogiani joskus lukeneet taisivat jo tietää tämän.
10. Olen koulutukseltani filosofian maisteri. Pääaineena yliopistossa minulla oli suomen kieli.
11. Olen yleensä nopea tekemään päätöksiä. Esimerkiksi viime keväänä pätkäisin hiukseni pitkistä aivan lyhyiksi yhtenä sunnuntaina, kun siihen tuli tilaisuus. Jos näen kaupassa jotain kivaa, ostan sen, enkä pohdi, että olisiko seuraavassa kaupassa jotain hienompaa.
Olin perjantaina katsomassa Tamperetalossa Prinsessa Ruususta.
Annekatariinan 11 kysymystä:
Mitä ruokaa olet tehnyt viimeksi?
Pähkinäpastaa. Ohje tulossa, toivottavasti siinä ei kestä yhtä kauan kuin tähän haasteeseen vastaamisessa :).
Onko sinulla kotieläin?
Ei ole. Tykkään kyllä eläimistä tosi paljon, mutta vielä sellainen ei ole meille muuttanut. Ehkä joskus.
Oletko käynyt avantouinnissa?
Olen käynyt. Olin edellisessä työpaikassa paljon tekemisissä vaihto-opiskelijoiden kanssa, ja heidän kanssaan tuli käytyä joka talvi avantouintireissulla. Myös mökille tehdään aika usein avanto, mutta en ole kyllä mikään himoavantouimari.
Mitä kieltä haluaisit oppia puhumaan?
Italiaa. Olen kerran alkeet jo aloittanut, mutta sitten tuli vähän muu elämä tielle.
Oletko koskaan eksynyt metsään taikka vieraaseen kaupunkiin?
Tajusin juuri, että en ehkä ole ikinä kunnolla eksynyt. Tietysti joskus olen ajanut harhaan tai muuten vaan harhaillut tai ehkä ollut vähän eksyksissä, mutta ihan kokonaan eksynyt en. Ahdistava ajatus, että eksyisin.
Pelkäätkö pimeää?
Pakko tunnustaa, että vähän.
Mikä on suosikki TV-ohjelmasi?
Tällä hetkellä ehdottomasti Bones. Aivan loistavat hahmot ja ruumiiden tonkimisen lisäksi huumoria. Olen katsonut sitä vajaan kuukauden aikana yli kuusi tuotantokautta.
Mitä olisit aina halunnut tehdä, mutta et ole voinut taikka uskaltanut?
En nyt ehkä ihan aina, mutta muutaman vuoden olen ajatellut omaa hevosta. Järki sanoo vastaan, että rahat ei riitä.
Mitä tekisit, jos sinulla olisi ylimääräiset 10 000 euroa?
Ostaisin varmaan sen hevosen :). Tai sitten järki sanoisi taas vastaan, että millä rahalla ajattelit sitten elättää sitä hevosta. Ehkä siis vain ottaisin vähän vapaata töistä ja ostaisin lentoliput jonnekin...
Mikä kotitöistä on kaikista hauskinta?
Ruoanlaitto ja keittiössä puuhailu.
Mikä on lempivärisi?
Syksy tarkoittaa, että lempiväri on jostain luumun, violetin ja fuksian suunnalta.
Koska olen mattimyöhäinen (ja laiska), en nyt haasta ketään.
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Tervetuloa joulukuu
Ripustin tänään ikkunaan rakkaimmat joulukoristeeni, virkatut ja tärkätyt lumihiutaleet. Samaiset lumihiutaleet muuten esiintyivät tämän blogin ensimmäisessä postauksessa joulukuussa 2010.
Tänä vuonna lumihiutaleiden sekaan pääsi kaksi ystäväni tekemää kynttilälyhtyä. Heti kun näin ystäväni tuomat lyhdyt perjantaina, ajattelin, että ne sopivat täydellisesti keittiön ikkunaan lumihiutaleiden joukkoon. Kiitos, Anna!
Tänä vuonna lumihiutaleiden sekaan pääsi kaksi ystäväni tekemää kynttilälyhtyä. Heti kun näin ystäväni tuomat lyhdyt perjantaina, ajattelin, että ne sopivat täydellisesti keittiön ikkunaan lumihiutaleiden joukkoon. Kiitos, Anna!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)