Näytetään tekstit, joissa on tunniste omistaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste omistaminen. Näytä kaikki tekstit

11.2.2014

Esine, elämys vai kumpaakin

Olen nyt muutaman vuoden viettänyt rinnakkaiseloa e-kirjojen ja painettujen kirjojen kanssa. Käynnissä tuntuu edelleen olevan kova debatti siitä, kuinka e-kirja tulee ja valloittaa markkinat painetulta kirjalta; kuinka e-kirja on tulevaisuuden formaatti ja päläpälä.

No, se tulevaisuus on nyt, sillä e-kirjat ovat täällä.

Hankintoja Vanhan kirjan talvesta. Runoja ja tietokirjoja.
(c) J.S. Meresmaa

E-kirjalla ja painetulla kirjalla on paljon eroja, joiden vuoksi uskon, että ne tulevat elämään rinnakkain pitkään. Isoin ero on se, että painettu kirja on esine, kun taas e-kirja on ensisijaisesti elämys.

Suhtaudun e-kirjaan hieman kuin elokuvissa käymiseen: maksan lipun hinnan ja nautin elämyksestä. En saa elokuvaa teatterista mukaani, mutta ei se ole tarpeenkaan. Ei minulla ole halua omistaa elokuvaa. Tästä johtuu myös se, etten ole kuluttajana valmis maksamaan e-kirjasta yhtä korkeaa hintaa kuin painetusta kirjasta. E-kirjalta puuttuu jälleenmyyntiarvo. Sitä ei voi myydä divariin tai lainata kaverille tai jättää perintönä sukulaiselle. Saan siihen vain käyttöoikeuden, johon suhtaudun lähtökohtaisesti niin kuin kaikkeen elämässä pitäisi: väliaikaista kaikki on vain.

Jos oikein hurmaannun kirjasta, ostan sen painettuna hyllyyni.

Sydäntäni riipaisee kun ajattelenkin tulevaisuutta, jossa ei olisi painettuja kirjoja. Miten kävisi ihanille, tunnelmallisille antikvariaateille? Mihin saisi kirjailijalta signeerauksen? Miten pääsisi pitelemään käsissään isoäidiltä perittyä Kiljusten herrasväki -kirjaa, nuuhkia sitä ja käännellä samoja sivuja, joihin edellinen sukupolvi on jättänyt sormenjälkensä? Iltaisin vierestä ei enää kuuluisi sivunvaihdon rapinaa.

Toisaalta on ihanaa, kun jokaista lukukokemusta ei tarvitse hankkia esineeksi kotiinsa (edes väliaikaisesti kirjastosta). Matkoille riittää kevyt lukulaite, josta löytyy luettavaa jokaiseen mielentilaan -- myös siihen, jota ei pakatessaan kotona osannut ennakoida. Englanninkielisissä teksteissä voi sanaa napauttamalla avata sanakirjan ja laajentaa sanavarastoaan. Fonttikokoa voi muuttaa silmille sopivaksi tai jopa tekstin puheeksi. Lukemisessa on mahdollista saavuttaa uudenlainen yksityisyys -- lukulaitteessa ei ole kansikuvaa, joka kertoisi koko maailmalle, jos luet vaikkapa dinosauruspornoa.

Joten minun käytössäni tulevat rinta rinnan kulkemaan sekä e-kirja että painettu kirja. Ne täydentävät toisiaan. Parhaimmassa tapauksessa ostan ensin e-kirjan ja sitten painetun kirjan. Maksan siis samasta elämyksestä kaksi kertaa. Laatu ratkaisee, ei formaatti.

Miten on, rakkaat lukijat? Kuluvatko e-kirjat käytössä? Mikä niiden suurin hyöty mielestäsi on? Entä haitta? Oletko huomannut eroa kiintymyssuhteessa e-kirjan ja painetun kirjan välillä?