Kuvataideakatemian lopputyö Mycotoxicosis kertoo myrkkyjen pilaamasta arjesta

Haidi Motolan Kuvataideakatemian lopputyö Mycotoxicosis on vaikuttava maisema homemyrkytyksen uhrien kohtaloista. Pimennetyssä tilassa pyörii kolmella ruudulla sairastuneiden haastatteluja, nuorempia ja vanhempia, kotonaan tai työpaikoillaan sairastuneita. Taustalla valkokankaalla pyörii Haidin oma tarina sairastumisestaan Kuvataideakatemien tiloissa, toipumismatkastaan erämaahan ja paluustaan: matkastaan ymmärtämään "mikä on tämä sairaus ja tämä hiljaisuus sen ympärillä".

Videolla mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen tutkii Haidin työhuonetta hänen kanssaan valkoisiin suojahaalareihin pukeutuneena. Toksiinimittausta ei ole hyväksytty viralliseksi tutkimusmenetelmäksi, Haidin ääni kertoo.

"Tiede on politiikan ja byrokraattisten vaikutusten alainen. Sitä käytetään hyväksi. Käytetään hyväksi ihmisten tietämättömyyttä ja tieteen moniselitteisyyttä".

Rauhoittelevia lausuntoja sen sijaan jaellaan. "Ei täällä mitään ongelmaa ole, sinä olet vain poikkeustapaus".

Haidi lähti toipumaan kuumimpaan ja kuivimpaan paikkaan jonka keksi, Kuolleen meren lähelle erämaahan. Vähitellen alkoi paraneminen ja paluu pala palalta omaan itseen. Luottamus muihin meni, mutta luottamus itseen kasvoi.

Haidi oireili koulussaan hengitysvaikeuksilla, pääkivuilla, mahakivuilla, turvotuksella...Aluksi hän luuli, että kyse on tulosta uuteen maahan, mutta oireiden lisääntyessä niitä ei voinut enää sivuuttaa. Paha olo tuntui kasvoissa, suussa, kurkussa, sydämessä. Hän ei meinannut ymmärtää puhetta: aivot eivät omaksuneet asioita ja ajattelu oli vaikeaa. Kieli ei totellut, puhe sammalsi, muisti ei pelannut, ajan ja tilan hahmottaminen vaikeutuivat. Aistit turtuivat...Hän kertoo, ettei olisi itsekään uskonut asiaa, jos ei olisi kokenut sitä omien solujensa kautta. Hänelle väitettiin, että talossa on "pieni ilmastointiongelma", mutta hänelle valkeni, että siellä on jotain "todella mätää". Apua etsiessä ilmeni myös, että "sairautta ei ollut olemassa, tai sitten ei ollut keinoa auttaa". Jokaista kehon osaa tutkittiin eri paikoissa, mutta opiskelija oli ongelmansa kanssa aivan yksin eikä voinut luottaa ihmisiin ympärillään.

Haastatteluiden tekeminen pelästytti Haidin, koska hän kauhistui, olisiko hänelläkin edessään sama kohtalo. Hän kuuli joidenkin joutuneen jopa pakkohoitoon, kun oireita ei uskottu. Jotkut nukkuivat parvekkeilla tai teltassa. Sairastuneita ohjattiin psykiatreille ja moni oli kierteessä, johon oli vaikea saada apua ja josta oli vaikea päästä pois.

-Mies kertoo terveystarkastajan sanoneen hänelle, ettei voi tehdä mitään, koska ei ole tieteellisiä todisteita. Itse hän kyllä tuntee ilmiön ja syy-seuraussuhteen. Sairastuttuaan hän sai oppia, että apua ei saa mistään ja kaikki on pitänyt selvittää ja kustantaa itse. Toinen sairastunut tietää itsemurhatapauksia.

-Yksinhuoltaja kertoo, ettei hänellä olisi ollut varaa menettää 40 vuoden aikana kerättyä omaisuutta. Sosiaalitoimi antoi hänelle 300 euroa. Lastensuojelusta hänellä on ala-arvoisia kokemuksia. Hometalossa hänen hengitystiensä lähes turposivat umpeen ja hengenlähtö oli lähellä. "Koti voi olla tappava, mutta lastensuojelu uhkaa huostaanotolla".

-Sairastuneen oppilaan äiti kertoo koulunkäyntiavustajan saaneen parin kuukauden työskentelyn jälkeen otsan täyteen rakkuloita. Kertojan vieressä istuu hänen ala-asteikäinen poikansa, joka sai iltaisin pahoja migreenikohtauksia homekoulun takia. Särkylääke ei auttanut. Poika oksensi ja huusi haluavansa kuolla.

"Laittaisitko sinä omat lapsesi sinne, et varmasti. En minäkään".

-Nainen kertoo tapauksesta, jossa koulun vahtimestari oli tuulettanut tilat jo viideltä aamulla, jotta sisäilmatutkijat eivät löytäisi mitään epäilyttävää. Tutkijoita neuvottiin tulemaan seuraavalla kerralla ilman ennakkovaroitusta ja jopas löytyi: 21 eri mikrobilajia.

-Korjaukset saattavat olla luokkaa näennäiskorjaukset, eli kattoa korjataan, mutta ei kokonaan ja kunnolla. "Rehellisyys puuttuu." Näytteitä saatetaan ottaa satunnaisista paikoista ja korjata satunnaisia paikkoja. Koulujen tapaisten julkisten tilojen sisäilmatutkimustulokset ovat julkisia asiakirjoja, mutta niiden saaminen luettavaksi voi olla hyvin vaikeaa.

"Ne jotka tietää ei välitä. Ja nämä henkilöt on vastuussa lasten ja nuorten terveydestä. Otetaan tietoinen riski, että osa sairastuu". Osa homekoulujen lapsista saattaa päästä evakkotiloihin, mutta:

"Kuka ottaa vastuun niistä lapsista, jotka sinne jää?"

-Yhdessä tapauksessa oireileva opettaja ehdottaa homelakkoa, solidaarisuutta ei oireilemattomilta löydy, mutta sen sijaan hän saa potkut.

-Kiinteistöhuolto päätti sulkea ilmanvaihdon öiksi ja viikonlopuiksi: aamulla ilma on kuin seinään törmäisi. Ensimmäinen koulutunti menee yskiessä. "Ope avaatko ikkunan, silmiä kirvelee". -> Ohjeiden mukaan ilmanvaihto pitäisi olla AINA päällä!

-Järjestelmälle nykytilanne on yhden naisen mukaan helpompi, kun sairastuneet eivät saa mitään apuja. Kyse on kuitenkin köyhyysloukkua pahemmasta kohtalosta: ihmisarvo viedään. Vakuutusyhtiöiden taktiikkana on näännyttää sairastuneet. Sairastuneet kertovat luottamuksen viranomaisia kohtaan kadonneen. Viranomaisten puheita pitää kuunnella suodattimen läpi, koska ne ovat usein heidän henkilökohtaisia mielipiteitään.

-Työterveyslaitoksen keuhkolääkäri ei havainnut sairastuneella astmaa eikä allergiaa, joten työpaikallaan kroonisesti sairastunut ei saanut ammattitautidiagnoosia, vaan lähetteen psykiatrille. Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosen uraauurtavista tutkimuksista hän väitti, että tutkijalla olisi "omat intressit takana". Terapiassa pyrittiin saamaan sairastuneelta pois pelko mennä eri tiloihin. Toinen sairastunut sai Kela-korvausta astmaansa, koska hänellä todettiin "erityiskorvattava astma". Ammattitautia hänelläkään ei todettu. Kolmas tapaus ei meinannut saada ammattitautia, vaikka vakuutusoikeus myönsi hänen altistuneen työpaikallaan. Naisen papereita ei otettu TTL:llä käsittelyyn. Ylilääkäri soitti hänelle tunnin puhelun ja sanoi, että jos paperit tulevat hänelle muuta kautta, nainen saa kielteisen päätöksen. - - Vakuutusyhtiö kumosi hoitavan lääkärin lausunnon potilasta näkemättä. Nainen tajusi, että hänen papereitaan ei oltu edes luettu ja suuttui. "Ikä huomioon ottaen, pystyy elantonsa hankkimaan". Naisen suuttumus ja hänen papereidensa sisältö sai vakuutusyhtiön lakimieheen liikettä, sillä lakimies lopulta luki paperit ja soitti naiselle, ja jatkoi soittelua sen jälkeen päivittäin, kunnes kahden viikon kuluttua nainen sai myönteisen päätöksen.

"Niin kauan kuin virallinen tautiluokitus puuttuu, ihminen on lainsuojaton".

Yhteistä videoiden homeongelmien kanssa kamppaileville on heidän puheistaan ja olemuksestaan välittyvä viattomuus. Esimerkiksi kipeän oppilaan äiti kertoo halunneensa selvittää, mitä voidaan tehdä: "Meillä on hätä". Hän ei halua aiheuttaa ongelmia eikä rikkoa lakia. Vastakohdaksi kertojille piirtyy viranomaiset ja muut toimijat, jotka eivät kokemusten perusteella toimi lainkaan samoilla periaatteilla eivätkä hoida tehtäviään. Heistä on viattomuus kaukana.

Haidi Motolan lopputyö on nähtävillä homeongelmista kärsivässä Kuvataideakatemiassa vielä tämän viikon. Kuvataideakatemiasta on tehty aikaisemmin myös varjosivut: Hometaideakatemia.

Biosidit ovat vaarallisia "homesiivouksissa" käytettyjä aineita

kuva: Kuningaskuluttaja

Kuningaskuluttaja käsitteli helmikuussa 2013 mm. homesiivouksissa käytettyjä biosidi-myrkkyjä. Tutkijoiden mukaan myrkkyjä on yhä myynnissä. Tukes valvoo biosideja Suomessa. Ylitarkastaja Kimmo Karhi sanoo, että osa firmoista voi käyttää aineita turvallisella tavalla.

Helsinkiläinen Kirsi osti uuden asunnon, jossa alkoi oireilla: kurkkuoireet, pääkipu ja väsymys ilmaantuivat. Astiakaapissa oli outo haju. Kävi ilmi, että keittiön remontissa oli edellisten omistajien jäljiltä jäänyt puuttumaan viemäristä osia, jolloin likavesi oli päässyt vuotamaan tiskipöydän alle. Saneerausfirma saapui, mistä seurasi toisenlaine paha haju. Kirsin oireet pahenivat heti desinfioinnin jälkeen. Hajusteet alkoivat häiritä, joten Kirsi oli herkistynyt muillekin kemikaaleille.

Saneerausfirma ei kertonut, mitä ainetta olivat käyttäneet. Isännöitsijän kautta selvisi, että kyse oli Formula429 Plus –liuoksesta. Käyttöohjeen mukaan paikalla ei saisi olla desinfioinnin aikana, mitä Kirsille ei oltu kerrottu. Yrityksen vastaus virheeseen oli välinpitämätön. Liuos sisältää mm. PHMB:tä, joka on Euroopan kemikaaliviraston alaisen riskinarviointikomitean mukaan jopa tappavaa hengitettynä, ja vaurioittaa hengityselimiä. Sen kaltainen biosidi PHMG on kielletty helmikuusta 2013 lähtien EU:ssa. PHMB on yhä laillinen. Muita tuotemerkkejä ovat mm. MCF ja BioVAsa. Tavallisissa kaupoissa on myyty mm. Softcare-ainetta huonekalujen desinfiointiin ja Hygisoft-nimistä ainetta käsien desinfiointiin.

Biosideja tutkinut professori Mirja Salkinoja-Salonen kertoo, että aineet ovat vaarallisimpia hengitettyinä, koska ne pääsevät pieniin keuhkoputkiin saakka. Terveyshaittoihin vaikuttaa määrä ja altistuksen pituus. Testimaljoilta irtosi myrkkyä vielä 9 huuhtelukerran jälkeenkin.

Helsingin yliopiston mikrobiologi Maria Andersson kertoo, että tutkimuksissa selvisi, että biosidit eivät edes tapa kaikkia homeita, vaan pienentävät lajikirjoja, mutta jättävät eloon voimakkaimman lajin. Se saattaakin tuottaa suuria määriä myrkkyjä. Kirsin asunnosta löytyi desinfioinnin jälkeen tiskipöydän alta löytyi kolmenlaisia mikrobeja. Jutuntekohetkellä oli epäselvää, mihin toimiin taloyhtiö aikoi ryhtyä, sillä se odotti ympäristötarkastajan lausuntoa asiasta.

Helsingin Sanomat kertoi 1.2.2013 vantaalaisesta Minna Tiihosesta, joka osti asunnon, jossa alkoi tulla oireita pian muuton jälkeen: kuumetta, iho-oireita ja silmätulehduksia. Lapset joutuivat aloittamaan astmalääkityksen. Salkinoja-Salonen löysi kaikista huoneista myrkyllisiä mikrobeja. Perhe muutti vuokralle. Asunnon myyjä ja rakennuttaja SRV kiisti homeen, mutta ilmoitti puhdistavansa asunnon. Salkinoja-Salonen otti uudet näytteet sen jälkeen, kun koti oli väitteiden mukaan todettu vaarattomaksi. Näytteet olivat myrkyllisiä, mutta mikrobit olivat kadonneet. Vaikuttikin siltä, että kemialliset aineet selittivät toksisuuden. SRV paljasti, että asunto oli desinfioitu PHMG:tä sisältävällä MCF:llä. Insinööritoimiston Vahasen lausunnon mukaan yhdisteen pääsy elimistöön on epätodennäköistä. Salkinoja-Salonen on eri mieltä:

"Ei asuntoja saisi käsitellä tällaisilla myrkyillä. Biosidit on tarkoitettu haittaeliöiden torjumiseen, eivätkä esimerkiksi lapset ole mitään haittaeliöitä"

Tiihosen perhe on herkistynyt mikrobeille, kemikaaleille ja hajuille. Tiihonen sanoo tuntevansa, että mihinkään ei voi enää luottaa.

Salkinoja-Salonen tietää, että mm. Kauniaisten kaupungintalo on käsitelty PHMG:llä. PHMG:n lisäksi Akacid kiellettiin helmikuun alussa.

Kuva sisäilmaongelmista on ristiriitainen -eri intressit törmäyskurssilla?

Kuva: YLE

Vuosi vaihtui, ja sisäilmaongelmat ovat olleet yhä tapetilla mediassa. Toivottavasti ne myös pysyvät pinnalla niin kauan, kunnes asioihin saadaan konkreettisia muutoksia ja aiheesta tulee arkipäiväistä tietoa. Sairastumisten ennaltaehkäisyn takia on tärkeää, että ihmiset saavat tietää ongelman koskevan potentiaalisesti kaikkia. Uutuudeltaan sisäilmaongelmien laajuuden korotaminen voi kuulostaa liioitellulta, mutta tarkemmin ajateltuna kyse on yksinkertaisista elämän tosiasioista, kuten elämän ja materiaalien kiertokulusta rakennetussa ympäristössä ja koko ekosysteemissä.

Mediassa uutena esiin tullut uhka ovat homesaneerauksissa käytetyt biosidit. YLE kertoi, että EU kieltää kaksi yhdistettä, joita on käytetty sisätilojen ja rakennustuotteiden desinfiointi- ja saneerausaineissa. PHMG tai Akacid –nimisiä aineita ei saa enää myydä 1.2.2013 lähtien. Aineita on voitu käyttää desinfiointiin muun muassa kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa, elintarvike- ja rehuvarastoissa ja hevostalleissa.

“Guanidiinibiosideja on lukuisissa muissakin tuotteissa, muun muassa piilolinssinesteissä ja silmätipoissa, mutta niissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä eikä niiden käyttöä ei ole rajoitettu.”

Toimittaja kysyi aamu-tv:ssä 16.1.2013 Työterveyslaitoksen teemajohtaja Kari Reijulalta, miksi biosideja ei mainittu TTL:n eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässä, tähän mennessä "laajimmassa" Suomen homeongelmia koskevassa tuoreessa raportissa. Reijula keskittyy vastauksessaan kehumaan raportin hyvää antia ja sen ainutlaatuista laajuutta. Käytännössä hän ohittaa kysymyksen raportin puutteellisuudesta. Ikään kuin sillä ei olisi merkitystä, minkä verran vaarallisia aineita on käytetty, kun raportoidaan sisäilmaongelmien ja sairastumisen luonnetta ja ratkaisuja.

Reijulan mukaan TTL:n tiedossa ei ole, että päiväkodeissa ja kouluissa olisi saatu terveyshaittoja biosideista. [?!]

TUKES:n pääjohtaja suositteli tv:ssä ottamaan yhteyttä homesaneerauksen tekijään, jos haluaa puhdistaa saneerattuja pintoja aineen poissaamiseksi. [Vaan kuinka motivoitunut myyjä mahtaa olla puhdistamaan pintoja? Pystyykö pintoja puhdistamaan?!]

Homepakolaisten nettisivuilla on julkaistu aiheesta ajantasaista tietoa.

“Suomessa käytetyt valmisteet sisältävät yleensä 5000 mg PHMG:tä tai PHMB:tä/ litra. Suomessa PHMG:tä ja PHMB:tä levitetään sisätiloihin ja ilmastointikanaviin (mm. ”kylmäsavu” tai ”savusumutus” –nimikkeellä), ruiskuttamalla tai rätillä pyyhkimällä. Myös homeelle altistuneita huonekaluja y.m. irtaimistoa ”puhdistetaan” käsittelemällä ne PHMG:tä / PHMB:tä sisältävillä tuotteilla. Näitä biosideja markkinoidaan myös kulutustavaroina supermarketeissa ”tekstiiliraikasteina”, ”hajunpoistajina”, ”epämiellyttävien hajujen ennaltaehkäisyyn” ja huonekalujen käsittelyyn. PHMG ja PHMB ovat yhtä myrkyllisiä tai myrkyllisempiä kuin sisätilahomeiden tuottamat homemyrkyt eli mykotoksiinit.” /Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen

Viranomaisten julkilausumat koskien sisäilmaongelmia ovat usein ristiriidassa mediassa raportoitujen tarinoiden kanssa.

Tuoreita esimerkkejä:

1. Eduskunnan vuonna 2011 tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama kosteusvaurioraportti julkaistiin syksyllä 2012. Loppuvuonna se oli lausuntokierroksella, ja mm. Homepakolaiset ry on kommentoinut laajasti omassa vastineessaan raportin puutteita. 

Raportista puuttui Homepakolaisten mukaan mm. tieteellinen tieto viimeisten 10 vuoden ajalta, tieto muista kuin keuhkosairauksista, materiaalipäästöjen ja VOC-päästöjen osuus terveyshaitoissa ja muut kuin työterveyttä koskevat ongelmat. Helsingin Sanomat huomautti, että raportissa ei mainita mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosta kertaakaan. Salkinoja-Salonen on ainoa, joka puhuu homeen tuottamien myrkkyjen mahdollisesti aiheuttavan terveysongelmat. Hän on tutkinut aihetta pitkään, myös yhdessä TTL:n tutkijoiden kanssa Toxtest-hankkeessa.

Tarkastusvaliokunta pyysi kansalaisia kommentoimaan aihetta verkossa. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi keväällä 2013.

2. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama ympäristöyliherkkyysverkosto korostaa jo nimenä (yliherkkyys) sitä, että vika on potilaassa sen sijaan, että puhuttaisiin ympäristön myrkyistä sairastuneista. STM:n verkkosivuilla lukee: "suurelle osalle ihmisistä sama ympäristö tai altistuminen ei aiheuta oireita". Mihin tämä väite perustuu? Se herättää myös kysymyksen, näkeekö verkosto, että ratkaisua sisäilman aiheuttamiin ongelmiin ei tulisikaan hakea olosuhteista, eli vähentämällä huonolaatuista rakentamista/korjaamista, vaan marginalisoimalla oirehtivat ihmiset yliherkiksi. Ikään kuin sisäilman epäpuhtaudet olisivat verrattavissa koira-allergiaan, vaikka sisäilman epäpuhtaudet eivät taatusti ole kenellekään terveellistä hengitysilmaa.

3. Sisäilmayhdistyksen Vaasassa marraskuussa 2012 järjestämän Sisäilmapaja4:n esitelmät ovat luettavissa verkosta. Monessa esityksessä on painavaa asiaa, mutta osassa (TTL, viranomaisedustaja!) puhutaan yhä innokkaasti psyyken osuudesta oireiden selittäjänä.

Alan koulutuksessa on puutteita kaikilla tasoilla

kuva: Joensuun Elli

Karjalainen kirjoittaa hometutkimusten vaikeudesta 6.10.2011. Nykyistä pätevämpiä asiantuntijoita tarvitaan, sillä home tulee kalliiksi, mutta sen tunnistaminen ei ole helppoa, jutussa sanotaan. TTL:n teemajohtaja Kari Reijula kertoo, että koulutuksessa on puutteita kaikilla tasoilla: kuntoarvioiden tekijät, laboratoriotutkijat, ympäristötarkastajat ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tarvitsisivat jatkuvasti tietojensa päivitystä.

Joensuun Elli purkaa kesällä 2012 kuusi vuonna 1983 rakennettua opiskelijataloa Kiulutieltä ja Leilitieltä homeongelmien takia. Sadekouruja ja salaojia ei 80-luvulla tehty, ja sokkelit ovat huonossa kunnossa, kertoo kiinteistöpäällikkö Vesa Vapanen. Asukkaiden kokemusten arvoa ongelmiin liittyen vähäteltiin vuosia. Haiseva pesuhuone käskettiin tuulettamaan ja puhdistamaan lattiakaivo paremmin, kertoo eräs opiskelija. Mittauksissa ei kuitenkaan havaita kaikkea, mitä ihminen haistaa.

Joensuun kaupunki käytti aikaisemmin STM:n asettamia raja-arvoja, mutta nyt käytössä ovat työterveysviranomaisten raja-arvot. Kaupungin terveystarkastaja Katariina Ahlholm kertoo suositusarvojen laskeneen, mikä lisää turvallisuutta. Mittari on alkanut näyttää punaista monen julkisen rakennuksen kohdalla.

Homeen lisäksi pahaa hajua voi aiheuttaa vanhojen rakennusten sisustusmateriaalien pilaantuminen. Liima-aineet voivat haihtua ja materiaalit palaa, sanoo Ahlholm.

"Hyvään lattiarakentamiseen ei nykyisillä normeilla päästä"

kuva: YLE/Matti Konttinen

YLE kertoo, että Tampereen teknillisen yliopiston professorin Matti Pentin mukaan hyvään ja riskittömään lattiarakentamiseen ei nykyisillä normeilla ja ohjeilla päästä, vaikka ongelma on ollut rakennusalalla tiedossa vuosia.

YLE kertoi 15.6.2011, että Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan liimatut lattiapinnoitteet joudutaan vaihtamaan.

"Lapin yliopiston tiedekunnassa on epäilty sisäilmahaittoja vuodesta 2010. Rakennus on uusi, sillä se on valmistunut vuonna 2006. Tänä kesänä valmistuneiden tutkimustulosten perusteella tilojen kaikki liimatut lattiapinnoitteet ovat kemiallisesti vauroituneita ja aiheuttavat haittaa sisäilmaan."

Pentin mukaan tiiviillä lattiapäällysteellä katetussa betonilattiassa on yleinen ongelma, että betoni on liian kosteaa maton ja maton liiman kestävyyden kannalta. Syynä voi olla rakennusaikainen kosteus tai alapohjan kostuminen normaalissa käytössä. Betoni tulisi kuivattaa erittäin tehokkaasti ja suunnitella niin, ettei kosteuspitoisuus nouse haitallisen korkealle. Kosteutta voi jäädä, vaikka mittaukset olisi tehty, Pentti sanoo.

Pentin mukaan TTY on tehnyt paljon tutkimuksia paremmasta kosteusrakentamisesta, mutta tiedonkulku rakennustyömaalle kestää liian kauan.

YLE uutisoi 20.6. myös lattioiden asentajien sairastuvan kemikaalipäästöjen takia.

Muovimatot ja 2-etyyliheksanoli kiistanalaisia altisteita

kuva: Tapio Maikkola/Kaleva

Kaleva kirjoitti 14.4.2011 muovimattojen päästöistä jutussa Lattia käy yhä henkeen.

Mm. hometutkimuksia tekevän Ositum-yhtiön toimialajohtajan Merja Mikkosen mukaan 75 %:ssa tapauksia ongelmien aiheuttajaksi on paljastunut homeen sijaan   2-etyyliheksanoli, jonka on koettu aiheuttavan mm. kurkkukipua ja limakalvoärsytystä. Ftalaattia sisältävien mattojen emäksiset tasoitteet korvattiin neutraaleilla tasoitteilla, minkä jälkeen  2-etyyliheksanolia alettiin Mikkosen mukaan havaita mittauksissa kaikenlaisilla lattiamateriaaleilla pinnoitetuissa huoneissa. Mikrobit kasvavat happamuudeltaan neutraalilla pinnoitteella, sanoo Mikkonen.

Sen sijaan VTT:n erikoistutkija Helena Järnström kertoo, ettei heillä ole tietoa siitä, että mikrobit tuottaisivat 2-etyyliheksanolia. Aineen terveysvaikutuksista ei ole todennettua tietoa. Hänen mielestä pitäisi välttää turhan pelon lietsomista. Materiaalien yhteensopivuutta olisi hyvä tutkia nykyistä enemmän, mutta lukuisten materiaalien ja olosuhteidenkin takia myös rakennusteollisuus saisi hänen mukaansa olla asiassa aktiivisempi.

Kemian tutkijana esiintyvä on kommentoinut Kalevan verkkosivuilla juttua. Hänen mukaansa 2-etyyliheksanolin piikkiin tuskin voi laittaa noin suurta osaa sisäilmaongelmista. 2-etyyliheksanoli vesiliukoisena yhdisteenä poistuu elimistöstä kohtuullisen nopeasti, toisin kuin kosteusvauriobakteerien tuottamat myrkylliset yhdisteet. Muovimatoilla on hänen mukaansa toki sisäilmaongelmien kanssa selvä yhteys, koska ne estävät kosteuden pois haihtumisen betonilattiasta, mahdollistaen mikrobien kasvamisen.

Itse olen kuullut, että etyyliheksanoli olisi rasvaliukoinen aine, ja että mikrobit tuottaisivat e-etyyliheksanolia hajottaessaan myrkyllista ftalaattia (di-etyyliheksyyli-ftalaattia) DEHP:ta, joka on ftalaateista myrkyllisin mutta ei  haihtuva aine, joten sita ei havaita voc-analyysissa. DEHP:ta ei pitäisi enää olla nykyisin myynnissa olevissa muovimatoissa. DEHP on rasvaliukoisempi kuin 2-etyyliheksanoli ja imeytyy keuhkoista verenkiertoon.

Riesana 2-etyyliheksanoli

Taloussanomat kirjoittaa tänään 2-etyyliheksanolista.

"Tutkijat myöntävät, että korkeina pitoisuuksina 2-etyyliheksanoli on haitallista terveydelle. Tästä huolimatta yhdisteelle ei ole asetettu kiinteitä raja-arvoja."

Mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salosen mukaan jo pieni pitoisuus voi haitata terveyttä, jos altistus on jatkuvaa ja pitkäaikaista, kuten esimerkiksi asunnossa on. Tällöin kokonaisannos muodostuu suureksi, etenkin lapsilla.

"Yksi syy 2-etyyliheksanolin ilmenemiseen voi Salkinoja-Salosen mukaan olla kiinteistössä oleva kosteusvaurio ja DEHP:tä (dietyyli-heksyyli-ftalaatti) sisältävä sisustusmateriaali, kuten PVC-lattialaatta." Toinen vaihtoehto Salkinoja-Salosen mukaan on, että pinnoitteet, liimat tai tasoitteet sisältävät 2-etyyliheksanolia ja sitä sisältäviä ftalaattijätteitä.

"Tutkimusyritys Ositumin laboratorion toimialajohtaja Merja Mikkosen mielestä mittavat 2-etyyliheksanoliongelmat saataisiin ehkäistyä rakennusvaiheessa sillä, että betonipinnat siivottaisiin ja desinfioitaisiin huolellisesti ennen tasoitteen levittämistä, eikä mattoja asennettaisi ennen tasoitteen kuivumista."

"Jos asukas kärsii pidempään jatkuneista ylähengitystieoireista, mutta asunnossa ei ole näkyvää kosteus- tai homevauriota, kannattaisi mahdollinen 2-etyyliheksanolitilanne selvittää ennen massiivisia toimenpiteitä. Hän kertoo, että kätevimmin 2-etyyliheksanoli tunnistetaan huoneilmasta suoritettavalla VVOC-mittauksella. Elimistön sisältämä 2-etyyliheksanolipitoisuus voidaan puolestaan mitata suoraan uloshengitysilmasta."

Hyvä uutinen on, että lattianraossa lymyilevän kaasuvihulaisen häätäminen on homeongelman ratkaisemista yksinkertaisempaa ja nopeampaa. Pelkkä lattian pintamateriaalien uusiminen ei  riitä, sillä betoni on huokoista materiaalia, joka on imenyt yhdistettä sisäänsä. Saastunut betonilattia pitäisi käsitellä kapseloivalla pinnoitteella, joka sulkee yhdisteen betonin sisään. Näin uudet lattiamateriaalit eivät enää pääse pilaantumaan. Toimenpide vie vain muutaman päivän.

Mikkosen mukaan 2-etyyliheksanoli on mittausten perusteella poistunut elimistöstä noin kolmen kuukauden kuluttua ongelman korjaamisen jälkeen.

---

Oli ongelman korjaus noin yksinkertaista tai ei, on ainakin vuokra-asunnoissa vaikeaa saada omistajaa edes yrittämään tehdä asialle mitään. Eräänkin ns. yleishyödyllisen yhteisön isännöitsijä antoi ymmärtää, että jos asukas on niin herkkä, että saa oireita muovimattojen tasoitteista, hänen on muutettava pois. Annetaan siis ymmärtää, että kyseessä on marginaalinen ongelma. Toisaalta he saavat joka päivä soittoja, mutta sehän menee keväisten siitepölyjen tms. piikkiin. Totta kai.

EDIT:

Talsa jatkoi aiheesta 19.2. VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija ja työterveyshuollon tekninen asiantuntija Raimo Lajunen TaloTerveys Lajunen Oy:stä ihmettelee jutussa esiintyneiden asiantuntijoiden lausuntoja, joiden mukaan 2-etyyliheksanolin määrä sisäilmassa on normaali, kun se on alle 10 µg/m. Esimerkiksi Tanskassa arvot on määritelty reilusti Suomen arvoja alemmas.

"Merkillepantavaa on, että ongelmapaikkoja korjaavilla ja niissä pitkäaikaisesti oleskelevilla ihmisillä on esiintynyt vakavia tajunnan häiriöitä. Usealla on myös todettu ongelmia kilpirauhasen kanssa."

 

kuva: Wikipedia