"Nollaenergiarakentamisessa leikitään vaarallisilla asioilla"

Hämeen Sanomat kirjoitti 22.2.2012 nollaenergiarakentamisen riskeistä. Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo varoittaa liian innokkaasta rakentamisen energiamääräysten kiristämisestä. Hän uskoo, että nykyiset määräykset ovat lähellä optimia, mutta ympäristöministeriön mukaan heinäkuussa kiristyvillä määräyksillä ollaan ottamassa vasta ensi askel kohti nollaenergiarakentamista. Isotalo kysyy, toistetaanko 70-luvun energiansäästön virheet.

"Leikitään vaarallisilla asioilla. Vauhdilla mennään erittäin haastavaan rakentamiseen".

Isotalo kritisoi puurakentamista homeriskin ja kyseenalaisen paloturvallisuuden takia [Betonirakentamisessakin voisi panostaa enemmän kuivana rakentamiseen toim. huom..] Ruotsissa rakennettiin Isotalon mukaan 100-200 000 asukkaalle rapattuja puukerrostaloja, joihin on tullut kosteusvaurioita ja hometta. Kuka korvaa virheet: asuntojen omistajat, Isotalo sanoo.

Nollaenergia-asunnot ovat erittäin kalliita, ja koko nollaenergiatalon idea on teoreettinen ja silmänkääntötemppu. Matalaenergiataloja Isotalo sen sijaan kannattaa.

Toimittaja Arno Juutilainen kommentoi aihetta sanomalla, että rakentamisessa sokea vauhti voi tuhota perheiden talouden ja jopa tappaa. Arvostettu tutkija kertoi kiinteistöalan seminaarissa, että säästöä nollaenergiarakentamisessa syntyy, jos esim. energian hinta kohoaa 8 % vuodessa. Vain harvoilla on varaa nollaenergiataloon. Kaikkein vähiten meillä on varaa kalliisiin hometaloihin, toimittaja huomauttaa.

Vaihtoehto koneistetuille ja muovitetuille passiivitaloille

Helsingin Sanomissa oli 17.6.2011 juttu uudenlaisista luomutaloista, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa eikä höyrynsulkumuoveja! Osassa viidestä talomallista on pihasauna. Suomen kulttuurirahasto rahoitti K3-talot -hankkeen, jonka tulokset ovat vapaasti käytettävissä. Hankkeen tavoitteena oli tehdä kauniita, kestäviä ja kohtuuhintaisia taloja 40-luvulla syntyneiden rintamamiestalojen innoittamana. Myös asumisterveys mainitaan hankkeen tarkennetuissa tavoitteissa. Laskelmien mukaan ankarat energia- ja päästövaatimukset täyttyvät seinien ollessa paksuja. Ikkunapintaa on myös tavallista vähemmän.

"Onko kestävää rakentaa vähän lämmitysenergiaa kuluttava, mutta runsaasti synteettisiä materiaaleja ja säännöllisin väliajoin uusittavaa sähkötekniikkaa sisältävä passiivitalo? Vai onko sittenkin kestävämpää rakentaa lähimetsän puista hieman vähemmän energiatehokas hirsitalo, jossa asutaan vielä 200 vuoden päästä?"

Hankkeen tavoitteet vaikuttavat käyvän yksiin Huono talo hyvään hintaan -kirjan kirjoittaneen Kari Ojalan passiivitalokritiikin kanssa. Ojalan mukaan lämmitysenergian säästymistä kutsutaan energiatehokkuudeksi, vaikka rakennusten muu energiankulutus kasvaisi. Kodin sähkölaitteisiin, käyttöveden lämmittämiseen ja ilmanvaihtoon kuluu energiaa. Ojalan mukaan ympäristöministeriö päätti kiristyvistä energiamääräyksistä ennen kuin rakenteiden kosteuskäyttäytymistä tutkimaan asetettu komitea sai kunnolla työtään käyntiin!

Ojala ihmettelee viranomaisten viestiä, jonka mukaan passiivi-, aktiivi- ja nollaenergiatalot pelastaisivat maan. "Uutta upeaa rakentamista hehkuttavat kaikki ne tahot, joita ympäristöministeriö tai työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat, tai jotka muuten on saatu innostumaan "uudesta" teknologiasta: Motiva, Sitra ja VTT etunenässä".

"Mahdollisimman monimutkainen, paljon rakennusmateriaaleja ja eristeitä sisältävä, kaikki keksityt koneet ja laitteet tarvitseva iso talo on sekä materiaaliteollisuuden, talovalmistajien, suunnittelijoiden että tutkijoiden etu. Kaikille riittää liiketoimintaa". Säännöksillä ajetaan energiayhtiöiden, metsänomistajien ja turvetuottajien asiaa omakotiasujien kustannuksella, Ojala kirjoittaa. Hiilidioksipäästöjä vähennettäisiin tehokkaasti toisenlaisilla keinoilla, joten ilmastonmuutoksen torjuminen on Ojalan mukaan tekosyy kiristyville säädöksille.

K3-talot -hankkeen sivuilla ollaan Ojalan kanssa samoilla linjoilla myös alan lokeroitumisen ongelmallisuudesta.

"Alalla on selkeä tarve kehittää käytäntöjä ja liiketoimintamalleja, jotka nykyistä tehokkaammin mahdollistavat arkkitehtuurin, rakennusfysiikan ja teollisuusprosessien vuoropuhelun heti suunnittelutyön alusta alkaen."

EDIT:

Eläkkeellä oleva VTT:n entinen rakennustekniikan johtava tutkija Pekka Leppänen kommentoi SKR:n luomutaloprojektia HS:ssä 23.6. Hänen mukaansa nykyasumisen kosteusrasitus on niin suurta, että painovoimainen ilmanvaihto ei riitä viemään kosteutta pihalle. Ennen ei ollut vesijohtoja, kylpyhuonetta, suihkua, vesivessoja, pyykin- tai astianpesukoneita eikä saunaa asuintiloissa. Leppänen kehuu lämmön talteenotolla varustettua koneellista ilmanvaihtojärjestelmää.

SKR:n suunnittelija Veli-Markus Tapio vastaa Leppäselle 27.6., että "Lukuisat alalla pitkään toimineet ovat kertoneet, kuinka teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa. Tekniikka vaatii huoltoa. Siinäkin tapauksessa, että laitteet toimivat moitteettomasti, asukkaat itse säätävät usein järjestelmänsä väärin. Tutkimusten mukaan näin tapahtuu erityisesti koneiden aiheuttaman hälyn takia."

Tapio muistuttaa, että ekoasioissa rakennus ei ole ainoa muuntautumiskykyinen tekijä, sillä myös elintapoja voidaan tarkastella kriittisesti. Usein esimerkiksi erillinen pihasauna saattaa tarjota ekologisesti ja arkkitehtonisesti mielekkään vaihtoehdon, Tapio sanoo. SKR on halunnut vaikuttaa siihen, että rakentajalla on valittavanaan niin koneellinen kuin painovoimainen ilmanvaihto.

Puukerrostalot -parempi vaihtoehto vai viherpesua?



Tähän tulee puukerrostaloja


Betonitalojen kosteusongelmien vuoksi puurakentaminen kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Puukerrostaloja on muutamia Suomessa ja vähitellen tehdään lisää. Uudet paloturvallisuusmääräykset voivat lisätä korkeaa puukerrostalorakentamista tulevaisuudessa. Esimerkiksi Etera on rakennuttamassa puukerrostaloja Helsingin Viikkiin tänä vuonna. Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen on kertonut heidän haluavan olla edelläkävijöitä alalla. Metsäliitto on kehittänyt liiketoimintaan soveltuvan puukerrostalojärjestelmän. Tarkkonen kertoo heidän lähtevän siitä, että "rakennamme hyviä, normaaleja kaupunkiasuntoja, emme kansallisromantiikkaa". Myös Peab on mukana hankkeessa.

Peabin toimitusjohtaja Petri Suuperko kertoo, että heillä on erittäin hyviä kokemuksia puutalorakentamisesta jo pidemmältä ajalta Ruotsissa, mitä hyödynnetään Viikin Latokartanon rakentamisessa.

Puurakenteinen kerrostalo on ekotehokas, sillä rakennusosien valmistukseen, kuljetukseen ja kerrostalon rakentamiseen kuluu tavallista vähemmän energiaa. Metsäliiton Finnforest-kerrostalojärjestelmä sisältää Kerto-rungon sekä elementteinä toimitettavat katon, ulkoseinät ja välipohjat. Järjestelmä on kustannustehokas, koska se nopeuttaa rakentamisaikataulua, vähentää työmaa-aikaista työtä ja minimoi materiaalihukan.

Se on siis eko- ja kustannustehokas, mutta miksi puukerrostalojen markkinoinnissa ei edes yritetä käyttää sisäilman laatua yhtenä valttina, vaikka uudisrakentamisen heikko laatu on ollut pinnalla mediassa? Johtuukohan se siitä, ettei laatuun aiotakaan panostaa, vai eikö ihmisten oleteta pohtivan koko asiaa?

Pohjolan Sanomissa oli 1.3.2011 juttu puukerrostaloista. Meri-Lappia lähimpänä sijaitsevat puukerrostalot sijaitsevat Haaparannalla, jossa on Akeliuksen vuokrakerrostaloja. Rappauksen takia niitä ei juuri erota puisiksi. Neljä vuotta sitten taloon muuttanut nimettömänä esiintyvä mies kertoo talon olevan lämmin, mutta hän on ihmeissään joistain rakenteellisista ratkaisuista. Hän olisi mm. tehnyt kivijalasta korkeamman ja ilmastoinnista paremman. Ei kuulosta lupaavalta.

Päätin kysyä Viikin hankkeen eri osapuolilta, miten he ovat huomioineet rakennusaikaisen kosteuden eliminoinnin yms. olennaiset seikat. Kukaan ei vastannut kahden viikon aikana. Mielestäni myös hyvän sisäilman pitäisi olla osa vihreää ajattelua, koska ihmisten hyvinvointiahan myös ekoajattelussa pohjimmiltaan haetaan. Ainakin näennäisesti.

Ekotalo metallista ja lasista

Talotekniikka-lehden numerossa 3/2011 kerrotaan kierrätyslasista tehdyn kehikon sisään rakennettavasta omakotitalosta, joka on puolestaan tehty käytöstä poistetuista merikonteista! Suomen Lasinjalostus Oy toteuttaa ekotalon pilotin Lempäälään kesällä. Lasikehikko mahdollistaa tavallista kevyempirakenteisen talon toteuttamisen. Lasikehän sisään tulee mm. kasvimaa, sauna, uima-allas ja sadeveden keräysjärjestelmä.

Artikkelissa kerrotaan, että aikaisempien käyttökokemusten puutteessa kehikon sisäpuolisten lämpö- ja kosteusolosuhteiden hallinta tulee olemaan haastavaa. Voin kuvitella...Tuuletus pyritään hoitamaan sekä avattavilla ikkunoilla että koneellisesti, mutta varsinaista kosteudenhallintaa ei ilmanvaihtoon aiota ainakaan aluksi rakentaa. Maailmalla ei ole toteutettu aikaisemmin vastaavaa. Hankkeen projektipäällikön Antti Niemen mukaan ekotalo sopisi mm. vanhusten asuintaloksi, koska se mahdollistaa ulkoilun ja vesijumpan vaivattomasti.

Metalli ja lasi kuulostavat kiinnostavilta materiaaleilta, sillä osa hometaloissa pysyvästi sairastuneista tai monikemikaaliherkistä (MCS) ei siedä edes puuta rakennusmateriaalina. Toivottavasti erilaiset kokeilut lisääntyvät tulevaisuudessa ja niiden sisäilman testaamisessa hyödynnettäisiin myös ns. sick building syndrome -ihmisiä. Kyse ei ole marginaalisesta poikkeusryhmästä, vaan kasvavasta ongelmasta, joka tulee koko ajan näkyvämmäksi. Politiikassakin on herättävä siihen, että sairastuneet tarvitsevat heille sopivia asuntoja.

Talotekniikka-lehdessä on juttu myös matalaenergiatalojen lämmitysjärjestelmistä. VTT:n asiakaspäällikön Jyri Niemisen mukaan Keski-Euroopasta on tullut alustavia tietoja passiivitalojen sisäilmaongelmista, jotka voivat johtua ylilämmöstä, liian alhaisista ilmanvaihtomääristä tai myös tuloilman kierrättämisestä maaputkistoissa, joissa voi tapahtua kosteuden kondensoitumista ja mikrobikasvustoa.