Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

13. kesäkuuta 2013

Pilakuva uusien pientalojen kosteusvaurioista

Jarin pilapiirros Kalevassa 12.6.2013.

1 kommentti:

  1. Laitan tännekin "manifestini": Päättäjille: Elämme maassa, jossa puolet vuodesta on pakkasta. Siksi on täysin taulapäistä keksiä jatkuvasti uusia rakennusmääräyksiä, jotka tähtäävät energiansäästöön. Fakta on, että vaikka koko Suomen väestö muuttaisi asumaan maakuoppiin ja söisi pelkkiä nauriita, se ei vaikuttaisi maapallon kokonaislämpötilaan promillen murto-osan vertaa! Meitä (suomalaisia) on niin vähän.

    Paljon tärkeämpää olisi kehittää lainsäädäntöä siihen suuntaan, että rakennusvirheistä seuraisi tuntuvia sanktioita. Rakenteiden kastuminen rakennusvaiheessa tulisi kriminalisoida ja hometalon rakentanut yhtiö tulisi velvoittaa lunastamaan myydyt asunnot alkuperäisellä kauppahinnalla takaisin. Tämä velvoite voisi päättyä esim. 10 vuoden kuluttua valmistumisesta. Takaan, että pelkästään jo näillä lakimuutoksilla homerakentaminen lakkaisi hyvin nopeasti.

    VastaaPoista