Pitsipuu-kassi

Mitä syntyy kun ajatuksissaan soittaa huilua, pikkuisen stressaa siitä, että mitäs se opettaja oikein huomenna sanoo kun ei ole ehtinyt harjoitella tarpeeksi ja pikku hiljaa sitä alkaa miettiä jotain ihan muuta...
    Siitä syntyy inspiraatio. Yhtäkkiä vain päähän välähti kuva kassista, jossa olisi puu jonka lehvästö olisi pyöreä pitsiliina. Huilu vilahti aika äkkiä koteloon ja ei kun suunnittelemaan. Aika kauan kuitenkin kesti, että tämä ihan toteutuksen tasolle pääsi kun piti kirpparilta löytää Se Täydellinen Pitsiliina. Kun äiti sitten vielä kyseli että olisiko käyttöä revenneelle lakanalle, niin ompelukone alkoi surrata mummille joululahjakassia, tosin aika viime tingassa... Taisi olla 22. päivä kun tämän tein :)

Olisi varmaan ollut ihan fiksua mankeloida lakana ensin, kun nyt tuntui ettei sitä saanut sileäksi sitten millään ja kyllähän se noissa kuvissakin näkyy... Kaavan piirsin jostain vanhasta kangaskassista, ja nyt kyllä kovasti haluttaisi tämmöinen itsellekin tehdä. Tykästyin ideaan kovasti, ja nyt on päässä pyörinyt jo vaikka mitä pitsipuukoristeisia juttuja, mutta saa nyt nähdä että mikä toteutuu kun ensin pitäisi tuonne kirpparillekin suunnata.

   Mummi näytti tykkäävän kassista ja se aattona pääsikin heti käyttöön joululahjojen kotiinkuljetuksessa :)

Emilia

Pitkästä aikaa

Moi kaikille jotka tätä blogia jaksavat vielä lukea pitkästä aikaa :)! Isot pahoittelut, olen pitänyt ihan liian pitkän tauon postailussa joulunaluskiireiden, -kokeiden ja varmaan lähemmäs kahdenkymmenen esityksen takia. Nyt on kuitenkin ihana loma ja sehän tarkoittaa että on aikaa! Ja kun on aikaa niin se tarkoittaa postauksia. Käsitöitä en kuitenkaan ole heitteille jättänyt, ja iso kasa paketteija valmistuikin puikoilta ja koukuilta pukinkonttiin. Niitä olisi tässä tarkoitus esitellä, ensimmäisenä jouluisimmat alta pois.

   Hupsistarallaa-blogin Norsis bloggasi jokin aikaa sitten aivan suloisesta tontusta, johon oli haettu inspiraatiota Kahden vaiheilla-blogista7, joka inspiroi minuakin tähän mainioon parivaljakkoon. Viikset vain vaihdoin parraksi, sillä tontut muuttivat aaton myötä isovanhemmille, ja ajattelin partojen olevan enemmän heidän mieleensä :)

  Taustalla näkyy pakettikasa, jota tässä olisi tarkoitus pikku hiljaa alkaa esitellä. Tontut pääsivät sen jatkoksi heti kuvaamisen jälkeen.

   Joulu sujui minulla mukavasti ja itselle paketeista paljastui muun muassa 30€ lahjakortti Eurokankaaseen ja Veera Välimäen ihanainen Lankaleikki (josta Pilvenpiirtäjä olisi kovasti menossa To do-listalle).

   Joulun jälkeen olen tehnyt työtä joka on oikeasti ollut varmaan viisi vuotta kesken... Pitäkää peukkuja että valmistuu! 

    Olin jo ihan unohtanut miten mukavaa bloggaaminen on... Nyt kyllä lupaan reipastua tässä!

Emilia

Nyt ois ruista ranteessa

Tämä oli vähän erilainen työ kuin yleensä, sillä en kovin usein innostu tämän tyylisistä malleista. Mutta kun ruudulta näkyi Eilen tein-blogin Hannen Ruista ranteeseen-ranteenlämmittimet, olin ihan myyty. Sama kävi langan kanssa. En ole aikaisemmin tweedlankaa neulonut enkä niistä kovin innostunut, mutta messuilta löytynyt lanka oli yksinkertaisesti i-h-a-n-a-a. 100% luomusuomenlammasta ja ihana ohje niin siinä oli näiden ranteenlämmittimien resepti.

(Ja tästä kuvausprojektista opimme sen, että aina lapasia/ranteenlämmittimiä tms. kuvattaessa pitää hommata kuvaaja! Voin kertoa, että yhdellä kädellä kuvaaminen ei ole herkkua ja se kyllä näkyy tarkennuksissa... :D)

  Lanka sopi täydellisesti ohjeeseen: Kaveri totesi koulussa ihan spontaanisti näitä neuloessani, että lanka on ihan ruisleivän näköistä, ja minä hykertelin, että niinhän sen kuuluukin olla.

  Kiristysnauha (tai mikä tuo sitten onkaan) on mielestäni aivan ihana. Varmaan johtuu osittain siitä että rakastan laittaa nappeja vähän kaikkialle. Tähän työhön helmiäsnapit toivat kivasti hohtoa muuten niin rustiikkiseen lankaan.

   Pahoittelut, että viime aikoina on tullut postailtua ihan liian vähän. Koulu vie aikaa ja ens viikolla olisi luvassa vielä neljät kokeet (Huokaus...) Taidan painua lukemaan ;)

Emilia

Jääprinsessan hame

Kaverini harrastaa luistelua melkoisen kovalla tasolla, ja tarvitsi treeneihin harjoitushameen. Hän kysyi sitten minulta, että voisinko sellaisen hänelle tehdä, ja otin haasteen vastaan. Ja melkoinen haaste se olikin.
   En ole aikaisemmin kaavoittanut vaatteita ollenkaan, vaan jotain hyvin yksinkertaisia juttuja, joilla nyt ei koolla ole mitään kuolemanvakavaa väliä. (Toisin sanoen kukaan ei tule mittailemaan Cittarissa kauppakassisi kokoa.) Luistelussa se meno ei jäällä ole mitään kaikista rauhallisinta, joten hameen olisi ihan hyvä pysyä ylhäällä. Siinä siis suurin haaste, ja ongelmia meinasi tuottaa myös hameen alle tuleva housuosa. Mutta täytyy sanoa, että olen melko ylpeä aikaansaaanoksesta!

 

 

Kiitokset mallina poseeraamisesta hameen saajalle ;)!

Kuten kuvista näkyy, kaverini on aivan hurjan venyvä :) Hameen väri on mielstäni aivan ihana. Housuosa ja vyötärökaitale ovat lycraa, kaksinkertainen hameosa taas sifonkia. Ja muuten tismalleen samasta sifongista olen tehnyt tämän paidan. Tässä hame ihan ilman käyttäjää ja housuosa.

 

   Hameprojektia helpotti hieman se, että sain ottaa mitat jo valmiista luisteluhameesta, joka kuitenkin oli kaverilleni väärän kokoinen... Kyllä siitä onneksi jotain apua sai, ja yhden päivän ompelu-urakan jälkeen hame oli valmis. Sovittaessa suunnilleen kädet ristissä toivoin että hame olisi sopiva. Oli se onneksi melkein, housuosan jalantiet olivat vaan liian pienet. Ompelin ne äkkiä kuntoon ja voilá. Se oli siinä.
     Kuulemma hame on toiminut hyvin, ja minulla olisi haaveissa tehdä vielä toinen... Kaverini ei nimittäin ole ainut luistelua harrastava lähipiirissä. Toinen on pikkusisko, jota varten pitää tietysti tehdä omat kaavat, kun hän on niin paljon pienempi. Huoh. Tässä kai ne kaavoittajantaidot kehittyy...

Emilia

Halloweenia -vähän myöhässä

Pikkusisko halusi järjestää välttämättä "kurpitsajuhlat" , joten mikäpä minä olin siinä vastaan sanomaan. Halloweenhan meni jo, mutta meillä oli mun mielestä niin makeet (ja vähän suolaisetkin) herkut niin ajattelin että pitää ne täälläkin esitellä :)

Pikkuveli kaiversi "kurpitsalyhdyt" verigreipeistä. Vähän pienempiä kuin ne normaalit lyhdyt... Mutta söpöjä!

 

Hämähäkkimuffinsit. Mielestäni ovat sympaattisia, vaikka hämähäkkejä ihan pikkuisen pelkäänkin. Sisältä löytyy pakastemansikka ja suklaapalanen.

 

Kärpässienet. Jalkan kananmuna ja lakkina tomaatinpuolikas sekä pilkkuina kermavaahtoa, olisi pitänyt olla majoneesia, mutta eikö se niin mene että tomaatit, kermavaahto & kananmunat on se klassisin makuyhdistelmä ;)?

 

Suklaaomenat pikkuveljen käsialaa. En olisi ikinä uskonut, että tämä olisi näin hyvää, mutta niin on asia. Vähän säikähdin kun veli ilmoitti kaivertavansa omenat ja täyttävänsä ne hämähäkeistä yli jääneellä suklaakuorrutteella. Onneksi kuorrutetäytteen saivat vain silmät ja suu :D

 

Ötökkäkeksit. Talosta löytyi vaan neljä keksiä, mutta auttamatta ne saivat halloweenin kunniaksi silmät.

 

Pisteenä iin päälle kummitukset lasinkoristeina.

Ideat löytyivät osittain Yhteishyvän Ruokalehdestä 10/2004 ja K- Ruoka Pirkasta.

Ja meillä oli hauskat Halloweenjuhlat!

Isot kiitokset Ellaalle lukijaksi liittymisestä :)!

Emilia



 

Homma menee haastavaksi

Sain Silmukkainen-blogin Rouva Silmukkaiselta haasteen (Kovasti kiitoksia!) jota nyt ehkä pikkuriikkisen myöhässä toteuttelen. Olen aikaisemmin tehnyt jokseenkin samantyylisen haasteen, johon pääsee tästä. Haasteen säännöt ovat tällaiset:

1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut.
3. Haastetun pitää keksiä 11 vastakysymystä uusille haastetuille.
4. Haastajan tulee valita 11 blogia, joissa on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut ja kenet sinä haastat.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta

1. Käsitöiden lisäksi rakastan kirjoja ja lukemista.
2. Tällä hetkellä kesken on J.R.R. Tolkienin Hobitti eli sinne ja takaisin (Luulin kirjan nimen olevan Hobitti eli sinne, tänne ja takaisin vielä vuosi sitten :D )
3. Ja nyt kun lähdettiin tähän lukuaiheeseen, niin kerronpa myös, että olen joskus haaveillut perustavani kirjablogin, mutta luulen että haaveeksi se jääkin -ehkä.
4. Omistan ihan liikaa lankaa.
5. Minulla on pitkät, ruskeat hiukset.
6. En jaksaisi mennä huomenna kouluun pitkän (viikon mittaisen), ihanan loman jälkeen...
7. Rakastan suklaata.
8. Huoneessani on turkoosi seinä.
9. Haluaisin osata sisustaa ja löytää sisustustavaroita kirppareilta.
10. Niin, ja kun kirppareista puhutaan, rakastan niitä.
11. Haluaisin, että minulla olisi koulussa vielä kässää, mutta en saanut ottaa valinnaisia, niin se mahdollisuus meni :(

Siinä oli 11 hyvin hajanaista faktaa, ja nyt haastaja kysymyksiin.

Saamani kysymykset

1. Minkä uuden taidon haluaisit oppia?
  Rukilla kehräämisen! Mutta se kyllä on vähän huono harrastus, kun lankaa tulee vaan lisää :)

2.Mikä hyönteinen olisit, jos pitäisi valita?
Varmaan perhonen, lentäminen olisi ihanaa!

3. Onko sinulla jokin esine, jonka haluat säilyttää koko elämäsi ajan ja mahdollisesti vielä jälkipolvillekin?
Näin äkkiseltään en mitään ihan ehdotonta keksi, jotain koruja ehkä. Yksi sellainen esine jonka haluaisin kyllä oman elämäni ajan säilyttää (en tiedä välittävätkö jälkipolvet siitä) on viuluni. Laskeskelin muutama päivä sitten että olen soittanut viulua jo yli puolet elämästäni, aloitin pienenä ja haluan jatkaa edelleen. Toivon myös että soittotaito säilyy, sillä en tiedä pystynkö enää aikuisena käymään soittotunneilla (Järjestetäänkö sellaisia edes, minulla ei ole mitään tietoa?). Ainakin orkesterissa soittoa olisi ihana jatkaa, pidän siitä todella paljon.

4. Mikä on mielenkiintoisin kotimaan matkakohde, jossa olet käynyt?
Tämä on hankala... En suoraan sanottuna tiedä, mutta yksi hieno kokemus oli kyllä Helsingin Lankamaailma ;)

5.Mikä on suosikkitelkkariohjelmasi?
En erityisemmin seuraa mitään, mutta ainakin nyt tuleva Dancing on ice on tosi hyvä.

6.Lempikarkki/herkku?
Suklaa! Varsinkin tumma suklaa on aivan ihanaa. (Voi ei, alkoi heti tehdä mieli...)

7.Kerro joku hauska koulumuisto.
Ykkös- tai kakkosluokan kässäntunnilla jonotimme opettajan luokse, että hän auttaisi kesken olevassa työssä. Takanani ollut poika piti käsissään saksia ja ilmoitti yhtäkkiä leikkaavansa pätkän hiuksistani. No minä säikähdin, mutta poika vaan tarrasi hiuksiini ja leikkasi. En uskaltanut sanoa opettajalle mitään, mutta kotona kyllä piti äidin kanssa tarkistaa että miten paljon sieltä oli hiuksia lähtenyt.

8. Elokuva tai musiikkikappale, joka saa sinut liikuttumaan?
 Voi että, musiikissa on paljon hyviä, mutta liikuttumaan saa harva. Elokuvista ehkä tämä aina hyvä ja liikuttava Titanic.

9.Minkä laulun laulaisit, jos joutuisit estradille
Varmaan The Beatlesin  Let it be:n tai Katri Helenan Lintu ja lapsi, niillä on monet pääsykokeet menty ja osaisin sanat vaikka unissani.

10.Sukkahousut vai pitkät kalsarit?
Inhoan molempia mutta kai ne sukkahousut on edes pikkuisen kivemmat.

11. Jos voittaisit lotossa, mikä olisi ensimmäinen käyttökohde voittorahoille?
Tämäkin on hankala, mutta varmaan lähtisin matkalle Roomaan.

Siinä oli vastaukset, mutta tällä kertaa en jaa tätä eteenpäin kun yhden melkein samanlaisen jo jaoin.

Emilia

Kehräävä kaunotar

Tämä on se tavalline tarina. Mummolan vintiltä (tässä tapauksessa hallista) löytyi vanha rukki, jolla kukaan ei ole kehrännyt aikoihin. Mutta tämä ei jatkukaan ihan tavallisesti. Nyt rukki ei nimittäin joudu kirpparille tai Tori.fi:hin myytäväksi hintaan viisi euroa. Tämä rukki otetaan hallin seinältä alas, putsataan huolellisesti (Oho, se onkin vihreä eikä harmaa!), ihastellaan sitä ja toivotaan että se olisi kehruukunnossa. Pidetään peukkuja pystyssä kaikkien osien tallellaolon puolesta.

 

(Pahoittelut, kuvien laatu on nyt vähän mitä on... Ei sattunut järkkäriä mummolaan mukaan, joten kuvat on otettu kännykällä.)

Niin, ja sitten ollaan ihan pikkuisen epätoivoisia.



Lainasin kirjastosta Tuulia Salmelan Kehrääjän käsikirjan, ja sen avulla karu totuus paljastui: Rukista puuttuu hankalimmin korvattavat osat eli lyhty, torvi ja rullat... (Ja saa korjata jos nimet meni väärin, tiedän rukeista tosi vähän.) Kaiken huipuksi pyörä on vääntynyt toiselle sivulle eli ottaa pyöriessään reunaan kiinni. Monta vuotta kylmässä ja kosteassa ei tee puulle hyvää, mutta näytti siltä, että pyörän vinous olisi lämpimässä pikkuhiljaa korjaantunut. Eli pahasti nyt näyttää siltä, että tästä ei enää kehruukuntoista tule... Mutta onhan se kaunis, aivan ihana. Olen rakastunut.
   Mummi arveli rukin olevan peräisin 1900-luvun alkupuolelta tai 1800-luvun loppupuolelta ja sillä kehränneen ensin hänen mummonsa ja sitten  hänen äitinsä (eli minun iso-isomummoni ja isomummoni. Monimutkaista tämä rukkihistoria :D) Viimeksi tällä on kehrätty mummin arvion mukaan 70-80 vuotta sitten. Rukki on käsintehty, ja aivan uskomaton taidonnäyte näin nykyihmisen silmissä. Ja kuten kuvista näkyy sillä on kehrätty. Paljon. Maali on kulunut monesta kohtaa kokonaan.
   Rukista puuttuu lyhdyn ja muiden "perusosien" lisäksi myös "pellavahäkkyrä" (Kyllä, rukkikieleni on ammattimaista.) Sillä on siis kehrätty aikoinaan pellavia.
   Kävin myös isotätini luona katsomassa hänen rukkiaan, joka on uudempi ja tehdasvalmisteinen, mutta luulisin että yli 50 vuotta vanha kuitenkin. Siinä oli kaikki osat tallella, ja nyt olisi vielä pieni toivo, että tuohon mummolankin rukkiin löytyisi heidän vintiltään puuttuvat osat.

Hyvin, hyvin surkea kuva isotädin rukista, mutta kuvausvälineenä toimi jälleen kännykkä ja vintillä ei ollut valoja. Pahoittelut...

Niin, ja mistä tämä minun rukki-innostukseni tuli? Kävin värttinäkehruukurssilla (Siitä postausta tulossa.) ja olen koukussa kehräämiseen. En nyt tässä kuitenkaan ihan vielä ole rukkia hankkimassa, mutta joskus, se olisi haaveena.

   Ja jos joku tietää vanhoista rukeista enemmän (Onko lyhtyä ja rullia mahdollista korvata jne.) niin apua otetaan vastaan :)!

   Isot kiitokset Mollielle ja Rouva Silmukkaiselle lukijaksi liittymisestä! Ja loppuun vielä sellainen uutinen, että blogiani on katsottu nyt yli 20 000 kertaa. Se on hurja luku, josta kiitos kuuluu yksinomaan teille, ihanat lukijani, blogini seuraajat ja silloin tällöin kävijät. Kiitos :)!

Emilia

Virkattu cupcake junamatkalta

Nyt kun syysloma alkoi, lähti tämä tyttö junalla kaverille. Ja pitäähän kaverille olla jotain mukavaa tuliaiseksi niin tässä junan penkillä istuskellessa syntyi cupcake-neulatyyny Sanna Vatasen Neulo! Virkkaa! Kirjo! Jämölangasta! ohjeella. Tällä samaisella ohjeella olen tehnyt cupcakeja lahjaksi vaikka kuinka monta, mutta kaikki taitavat olla Ajalta Ennen Blogia. Kuppikakku on tosi nopea tehdä, nytkin taisi mennä vain vähän reilu tunti.
   Minulla täällä junamatka jatkuu ja toivottavasti myös Ruista ranteeseen - kämmekkäät jatkuvat tässä samalla ;) Ne joilla syysloma on vielä edessä niin ihanaa lomaa, nauttikaa ja rentoutukaa, ja ne, joilla se alkaa olla takana, mukavia viimeisiä lomapäiviä :)!
Emilia
P.S. Tein tämän kännykällä joten voitte syyttää minua, jos vaikka kuvat eivät näy tai jotain muuta, olen aika surkea tässä kännykkäpostaamisessa...

Ihanuuksia kässämessuilta

Voi että, nyt on ollut taas se oikea syksyn piristysruiskeviikonloppu: käsityömessut, jotka olivat tänäkin vuonna niin ihanat ja ideoita täynnä. Ja tarttuihan sieltä jotain mukaankin... Iso kasa ideoita ja sitten jotain ihan konkreettistakin. Täytyy se kyllä sanoa, että ei voi muuta kuin ihailla sitä taidon ja inspiraation määrää, mikä oli yhteen messuhalliin mahdutettu. Muutamille pöydänpitäjille annoinkin tämän blogin osoitteen samalla kun kysyin kuvauslupaa, joten jos joku heistä sattuu tätä lukemaan: Kiitos ihanista messuista :)!

Tällaisia sieltä messuilta löytyi. Taustalla Vanhalan lammastilan 100%luomusuomenlanmpaanvilla-vyyhti ihanan tweedmäistä lankaa. Näillä näkymin aiitä olisi tulossa Eilen tein-blogin Hannen ohjeella tehdyt Ruista ranteeseen-ranteenlämmittimet. Sitten Teippitarhasta pitsiteippiä (kortteihin ja eipä sitä vielä tiedä, että mitä tässä innostuu teippailemaan... Kuulemma koukuttavaa hommaa!) Edessä uudet numeron 3 bambupuikot (edelliset jokseenkin vääntyneet).

   Loput ostokset liittyvätkin korviksiin ihan siitä syystä että eilen kävin vihdoinkin ottamassa reiät. Ihanat, hopeiset ruusukorvikset ja kolmet korviskoukut samaa materiaalia. Ja tämähän tarkoittaa sitten sitä, että itse tehtyjä korvisteluja tulee bloginkin puolella jatkossa (toivottavasti) näkymään :) Nyt olisi ainakin kiikarissa muutamat ideat messuilta tehtäväksi...

  Sitten lempparipöytiini messuilta:

Sitten oikea teippimeri messupöydäksi: Teippitarha.Olen lukenut muiden bloggareiden hehkutusta aiheesta, mutta oli tuo kyllä wau :) Ja pitsiteipinhän sieltä sitten ostin.

 



Annan paja, eli pöytä täynnä toistaan ihanempia käsityö- ja kierrätysjuttuja. Taisin tykätä noista pitsi&sininen-yhdistelmistä, kun niitä noin innokkaasti kuvasin... Mutta tämä oli taasen yksi messujen inspiroivimmista pöydistä :)

 

 

Vanhalan lammastilan luomulankameret valloittivat minut ihan täysin ja pitihän sieltä se yksi vyyhti ostaa. Aivan ihania ja vielä luonnostaan tuon  värisiä lankoja!

 

Minnallen pöytä oli tänäkin vuonna täynnä vaikka mitä upeita juttuja, mutta minut eniten valloittivat kuitenkin lumitähdet. Uskomattoman kauniita! Eivät tässä kuvassa pääse aivan oikeuksiinsa, mutta vaikka joulukuusessa tuommoiset vähän pienmpinä olisivat niin ihania :)

 

Lisää lumihiutaleita... Nämä olivat Rustoopuorin käsialaa, virkattuja. Olisivat ihania vaikka joululahjoiksi, tämä idea on pistetty korvan taakse!

 



Tässä oli korvisinspiraatiota á la Kudottutuote Titta. Voi että kun rakastuin noihin farkkukorviksiin!

 

MinDeco, aivan ihania pitsituotteita, näihinkin tykästyin! 



 

Innolla tässä jo ensi vuoden messuja odottelen, inspiraatiotahan ei koskaan ole liikaa... Ja jos jotain kiinnostaa, tästä pääsee viime vuoden messupostaukseen. Ihanuuksia löytyi kyllä sekä tältä että viime vuodelta :)!

Kiitokset lukijaksi liittymisestä Rakkaudella Sadulle!

Emilia

 

 

  

Haaste: 11 kysymystä

Pöppiäisen puuhaamaa-blogin Sannalta tuli tämä kiva haaste, kiitoskiitos kovasti Sannalle :)!
   Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jolta haasteen sait.
2. Vastaa annettuihin kysymyksiin.
3. Keksi 11 uutta kysymystä, jotka haluat antaa seuraavalle.
4. Valitse viisi blogia joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

Sannan kysymykset

1. Missä olet onnistunut tänään?
Sain viulutunnilla soitettua erään etydin (=lyhyehkö soittoharjoitus, ikään kuin pieni kappale) niin hyvin, että sain sen pois läksyistä. Ja sitä oli kitkutettu kauan :)!

2.Ketä ihailet ja miksi?
Ihailen mummiani, hän on todella taitava käsityöntekijä ja upea viher- sekä jauhopeukalo sekä kaiken kaikkiaan ihana ihminen!

3. Luottokäsityövälineesi?

Tämä virkkuukoukku, se on hyvän tuntuinen kädessä ja juuri sopivan kokoinen. Tykkään <3

 

4. Mielestäsi paras käsitöihin liittyvä kirja, lehti tai Internet-sivusto?

Voi ei, tämä on hankala... niitä on niin monia... Mutta tällä hetkellä suosikki kuitenkin on Raverly, neulojan unelmasivusto.

 

5. Yleisin arkiruokasi?

Ruisleipä! Montakohan palasta sitäkin menee päivässä :D?

 

6. Syy, miksi pidät blogia?

No ensinnäkin koko blogimaailma on älyttömän antoisa, oikea ideoiden meri, mutta omaa blogia pidän monesta syystä. Varmaan yksi on se, että tykkään kirjoittaa, ja haluan "kertoa" muillekkin tekemistäni töistä. Tietysti blogi toimii myös muistikirjana esim. hyville resepteille. On ihanaa kuulla muiden mielipiteitä omista töistä. Myö se on plussaa, että vaikkapa kauempana asuvat kaverit ja isovanhemmat voivat seurata töitäni tätä kautta.

 

7. Mitä ottaisit mukaan pitkälle automatkalle?

Ainakin neuleen/virkkuun ja kirjan (kukaan ei arvannut) ja kavereita :)!

 

8. Kirsikka vai mansikka?

Mansikka, ehdottomasti!

 

9.Ohjeen mukaan vai omasta päästä?

Molemmat! Tykkään tehdä molemmilla taktiikoilla todella paljon enkä todellakaan osaa päättää kumpi!

 

10. Hamstraatko tarvikkeita "varmuuden varalle" ja koska ne ovat kivoja vai ostatko vain tarpeeseen?

Pääasiallisesti olen hamsteri, mutta pakkohan sitä on joskus tarpeeseenkin ostaa... Kotona asustaa melkoinen lankavuori :)

 

11.Paras paikka neuloa/ommella/virkata/jotain muuta? (Valitse omin vaihtoehtosi)

No minä valkkaan tuosta rakkaimmat eli virkkaamisen ja neulomisen, joita teen mieluiten ulkona. (Toki vaan kesällä :D) Olen ehkä hieman outo, mutta rakastan kesällä ottaa viltin, neuleen ja ehkäpä hyvän kirjan ja painua ulos! Talvella lempipaikan virkaa toimittaa nojatuoli.

 

Ja nyt isot pahoittelut, tiedän että tämä on kökköä, mutta en oikeasti osaa jakaa tätä eteenpäin :( Katselin juuri lukulistaani blogeista, ja kaikilla muilla on yli sata lukijaa, paitsi Sannalla, jolta tämän haasteen sain... Mutta hei, jos tätä lukee joku alle-sata-lukijainen bloggari joka haluais tämän haasteen niin kommentoi! Mun mielestä olis kiva keksiä ne kysymykset seuraavalle :)!

P.S. Tämä 11 kysymystä haaste oli 111. postaus. Aika ykkösjuttu, eikö totta ;) !

 

EDIT: Jee, Anni haluaa kysymykset, eli tässä olisi:

1. Onnistunein käsityösi ikinä?
2. Entä mikä työ on jäänyt kesken?
3. Moniko vuotiaana opit neulomaan ja virkkaamaan?
4. Paras käsityökauppa?
5. Mistä inspiroidut?
6. To do-listan TOP3?
7. Teetkö itsellesi vain annatko lahjaksi?
8. Lempimateriaalisi tällä hetkellä?
9. Mikä käsityö on kesken juuri nyt?
10. Mitä haaveilet oppivasi vielä joskus?
11. Montako lankakerää arvioit omistavasi tällä hetkellä?

Emilia



Maatuskat #2

Nyt on sitten toisetkin maatuskat tehty, kaverille synttärilahjaksi. Meinasi vaan pikkuriikkisen kiire tulla, mutta kuka kieltää lahjan neulomisen vielä kahta tuntia ennen juhlia ;)? Ajoissa ne kuitenkin valmistuivat, ja nyt on vähän tyhjä olo, kun olen nyt neulonut kahdet maatuskat ja ei ole pitkään aikaan ollut sellaista hetkeä, etteivät lapaset tällä mallilla olisi kesken.

 

 

 

 Pahoittelut, kuvien laatu ei ole mikään huippu, koska järkkärin akku loppui juuri sopivasti ja kännykkä sai tuurata... Oli muuten aivan ihana kuvata, kun luonto on niin syksyisen näköinen!
  Kaveri sai valita värit, ja jälleenkään en saanut tätä mallia kokonaan seiskaveikasta tehtyä. Valkoinen oli kyllä seiskaveikkaa, mutta oikeaa laivastonsinisen sävyä ei löytynyt. Järbon Saga-lanka sai siis tuurata. Ja langoista puheenollen, nämä lapaset tuntuivat suorastaan kylmiltä, kun vertaa edellisiin maatuskoihin: 100% villaa oli kädessä vähän eri lämpöinen :) Näköjään olisi vielä kolmannet maatuskat tulossa tilaustyönä, mutta nyt pidän kyllä taukoa!

Emilia

  

Sitruunakiisseliä vuodelta 1953

Jos joku sattuu muistamaan tämän postauksen Kotikokki-lehdet vuosilta 1953 ja 1957, niin nyt on sitten kokeiltu sitruunakiisseliä vanhan hyvän ajan malliin. Ohje oli toisaan 60 vuotta vanha, mutta hyvin toimi edelleen. Ja rusinat olivat aivan huippuja sitruunan kanssa! Perunajauhon määrä kannattaa arvioida itse, sillä alkuperäisessä ohjeessa mainittu 2 rkl ei riittänyt minulle alkuunkaan, jouduin laittamaan n. 5 rkl.

Sitruunakiisseli vuoden 1953 malliin

1½ l vettä

½ tl kanelia

½ dl mannasuurimoita

1 dl sokeria

2-5 rkl perunajauhoja

1 dl rusinoita

2 dl vettä

1 sitruuna

Mittaa kattilaan vesi, kaneli, mannasuurimot ja sokeri. Raasta myös sitruunasta kuori ja lisää kattilaan. Keitä aineksia noin 20 minuuttia ja samaan aikaan laita myös rusinat kiehumaan vedessä toiseen kattilaan. Anna niiden kiehua sen verran, että turpoavat hieman. Suurusta keitos perunajauhoilla lisäämällä ne pieneen määrään vettä ja sen jälkeen kaatamalla kattilaan tasaisena nauhana. Lisää suurustettuun keitokseen rusinat ja sitruunasta puristettu mehu. Sekoita ja nauti wanhan hywän ajan kiisselistä :)!

 

Kiitokset Auroralle lukijaksi liittymisestä :)!

Emilia



Ne ihanat maatuskat

Kun näin tämän ohjeen, olin myyty. Kun mummi antoi minulle tätä lähilankaa, olin myyty. Ja vitsit, kun siitä lähilangasta tekee lapaset sen ohjeen mukaan, on tosi myyty. Elikkäs meillekkin on nyt muuttanut ihanat maatuskalapaset.

 

 

 

Kaarna on niin karheaa, että lapaset suorastaan liimaantuivat siihen :)

 

Ja kädessä:

 

Maatuskat ovat todella hyvät kädessä ja vieläpä melko helpot ja nopeat tehdäkin.Alussa meinasi vaan paniikki iskeä, kun varsi on melko leveä, että mitä jättiläislapasia tässä ollaan tekemässä. Ei niistä onneksi jättiläislapasia tullut vaan täydellisesti istuvat. Ja ah-niin-lämpimät! Sataprosenttinen villa & kirjoneule ovat sellainen pari, että näin lämpimänä syyspäivänä jo kuvatessa uhkaavat kädet hiota. Myös varret ovat ihanan pitkät, niin eivätpä 30 asteen pakkaset pelota enää kovin paljoa!

   Todella ironista on vaan se, että kerrankin kun teen ohjeesta, joka on kirjoitettu 7 veljestä-langalle, niin käytänkin sitten jotain muuta... Tavallisesti kun seiskaveikka on minulla melkein kaikessa materiaalina. Kaveri ihastui maatuskoihin niin paljon, että pyysi saada synttärilahjaksi, joten nyt on jo seuraavat laivastonsini-valkeat maatuskat puikoilla :)

Emilia

 

 

Kirppispäivän löydöt

Kun eilen oli kerran Siivouspäivä, niin pitihän tämänkin kirppisaddiktin vähän lähteä katselemaan, että mitä ne ihmiset olivat ullakoiltaan myyntiin siivonneet. Tai itse asiassa en aamulla muistanut ollenkaan koko siivouspäivää, vaan päätin lähteä muuten vain kirppariturneelle, mutta kyllä se aika äkkiä muistui mieleen, kun joka toisessa kadunkulmassa oli Pihakirppis-kyltti :)
     Loppuenlopuksi tein kaikki löytöni yhdeltä ja samalta peräkonttikirppikseltä, jossa tavara oli oikeasti vanhaa, ei sellaista viime vuonna Henkkamaukalta ostettua. Myös muutamalla pihakirppiksellä ja vähän isommallakin useamman myyjän kirppiksellä pyörähdin, mutta en oikein mitään löytänyt.
   Tältä ihanalta peräkonttikirppikseltä ostin aivan suloisen yhden litran keittiötölkin (vai miksi Ilvestölkeiksi niitä sanotaan? Aito se kumminkin oli), kaksi Kotikokki-lehteä ja kellastuneimman kirjan, minkä koko kirppikseltä löysin

 Kotikokit olivat vuosilta  1953 ja 1957, mahdollisimman kellastunut kirja taas vuodelta 1932. Kellastunut sen piti olla sen takia, että aoin uhrata sen korttiaskarteluun. Kotikokeista en ole vielä päättänyt ihan varmasti, mitä teen, alunperin ajattelin niitäkin korttimateriaaliksi (Ajatelkaapa vaikka noita kansikuvien naisia äitienpäiväkorteissa!), mutta varmaan tyydyn ottamaan kopioita, ei noita raaski uhrata. Myös sisältö lehdissä vaikutti ihan mukavalta, ja jotain reseptiä varmaan testaankin...
  Mutta tuo keittiötölkki! Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, ja kun hintakaan ei kirpaissut, kyllä se mukaan lähti. Nyt tölkki saa toimia ompelulankojen säilyttäjänä, mutta sitten kun muutan omaan kotiin niin olisihan se niin ihana vaikka kaakao- tai sokeripurkkina. Ja jos olisi ollut oma koti sisustettavana, niin  olisin ostanut varmaan puolet kirppiksestä tyhjäksi...

 

Ja tälläiselta näyttää käsityöpurkkihyllyni (sisältää ompelulankojen lisäksi puikot, koukut, nauhat ja napit)

Koko setillä, eli kahdella lehdellä, kirjalla ja purkilla oli yhteensä hintaa vain kymppi (!) Tarvitseeko edes sanoa, että odotan ensi Siivouspäivää vähintäänkin innolla :)!

Emilia