Se tässä muuttamisessa ja remppaamisessa on ankeaa että omat projektit on pakko jättää odottamaan sitä omaa aikaansa. no tämä oli pakko tehdä valmiiks että saa vähän tavaroita purkaa johonkin.
tämähän on siis se jonka roudasin mukaani sievistä. kun olin riisunu sen maaleista se ei enää inspiroinu mua samalla lailla kun ennen. ja sit se pähkäily! teenkö "uuden" vai entisöinkö? teenkö jotain oikeen raflaavaa, vaikka pinkiks maalaisin? joo! en.. mut joku vanha vihree? uutta siitä ei ois saanu tekemälläkään, eikä siitä entisöitäväkskään jääny paljoo vuosikymmenten kaltoinkohtelun jälkeen.
Tuon verran maalia sain skrapattua irti, lähinnä moralla ja pata padalla. |
Mitään en ottanu pois. |
nyt siis maalasin tuon ulkopuolenkin. vaikka aika tarkkaan maalasin kaikki kolot, ei lopputulos oo yhtään niinku uus. paljon kiitos sille etten saanu kaikkia maaleja irti. luulis nyt et mahtuu kaikki käsityötavarat edes samaan huoneeseen. eli ei.
ostopapereissa ei ikinä selvinny talon tarkkaa rakennusvuotta. seiniä repiessä selvisi seki mysteeri. tän tarkemmaks ei enää voi mennä :) rakentajan nimikin oli parin laudan päässä.
8.5.49 |
tulipas rapsutuspainoitteinen postaus :D
2 kommenttia:
Ihanasti onnistunut tuunausprojekti!!! Minusta kunnostuksessa on juuri vaikeinta se, että osaa lopettaa ajoissa, jottei tulisi liian uudenomaista pintaa. No ainahan on keksitty santapaperi, jolla voi hioa kuluneen näköiseksi...
Lueskelin muitakin postauksiasi ja tykkään kovati blogin tunnelmasta :)
Kesähaleja sinulle SisustEllenistä
no niin on :)
kesähalit myös sinne ja tervetuloa uudelleen :)
Lähetä kommentti