Raidat rutussa

Tilasin Vimmalta rutturaitaa, ajatuksissa oli jotain maksimekon tapaista, ehkä... Kankaan saavuttua se ei vastannutkaan täysin odotuksiani. Sen pitäisi olla 95% puuvillaa ja 5% elastaania, mutta melkein uskaltaisin väittää sen olevan 100% puuvilla trikoota. Käyttäytyi ommellessakin samoin (reikiintyi pallokärjillä). No joka tapauksessa, suunnitelmat meni uusiksi. Kangas ehti jo vähän tuskastuttaakkin, tilasin nimittäin 2m, että varmasti riittää maksimekkoon.

Viimme sunnuntaina lasten siirryttyä päiväunille, hipsin ompelukämppään, kaivoin tutun kaavan ja leikkasin. Heitin vain paidan takakappaleen kaavan kankaalle ja leikkasin "summissa" (mitään summissa, selkeä visio kirkkaana mielessä :D). Leikatun takakappaleen avulla leikkasin etukappaleen ja avarsin pääntien edestä. Ja surrur. Tai muka surrur, tietysti joka kone vastusti kun kyseessä olisi ollut tälläinen superpikapikaompelus...

Hihat ovat siis samaa miehustakappaletta. Hihansuussa rullapäärme ilman venytystä, vähän se aaltoilee, hillitysti. Tästä tuli aika kiva, sopivan rento, väljä malli kun on. Taidan tehdä toisenkin samalla "kaavalla". Tätä kangasta jäikin sitten reilu metrin pätkä jemmaan. Siitähän tekee vaikka mitä.

Loman aikaansaannoksia vol.2

Olen koko kesän suunnitellut piirtäväni topin ja t-paidan kaavat naisten Ottobre-lehdistä. Muistin sellaisia numeroita omistavani nimittäin. Nyt kun vihdoin loman loppuvaiheessa sain aikaiseksi, totesin, että turha vaiva. Pieninkin koko oli aivan liian suuri kun verrokkina oli hyväksi havaittu toppi. Kiva. No onneksi minulla oli se hyväksi havaittu toppi käsissä, piirsin sitten siitä kaavan. Yöhousujenkin kaavaa olen ollut vailla, ja yllättäen sellainenkin löytyi omista naisten Ottobreista. Pienin koko vaikutti vähän suurehkolta, mutta ajattelin, että eipä varmaan kiristä :D

Toppikankaan kanssa tuli heti ongelmia eteen, korkeus ei riittänyt. Tein sitten toppiin "raglan-hihat", tai saumat, ja sain kankaan riittämään. Olin suunnitellut laittavani näihin tummanruskeat kanttaukset, mutta kanttia oli kovin vähän, enkä jaksanut alkaa tekemään lisää. Otin sitten kiekon, jossa oli eniten resoria ja joka edes jotenkin sopii settiin. Tuli vähän tyttömäinen, mutta enhän minä vielä vanha olekkaan ;) Meidän tyttö nämä kyllä meinasi jo viedä päältäni :D Kirjaimellisesti, housuihin tuli nimittäin vähän turhankin löyhä kuminauha, inhoan kiristäviä yövaatteita. Molemmat on kyllä ihan ok, toppi etenkin. Housuja voisi tehdä vähän pidemmillä/koko pitkillä lahkeilla talvea ajatellen. Saisi samalla kangaspinoja kukistettua :D Toppikaava pääsee kyllä varmasti ihan arkivaatetestiinkin, jotain perusraitatoppeja töihin tms. Housujen kaava on Ottobren Sweet Dreams (5/11), muokkasin vain kulmiin pyöristykset ja kanttasin.

Facebookin ompeluryhmässä joku oli tehnyt ihanan rennon paidan ja ystävällisesti jakoi mittoja paidastaan. Hän vaikutti kuvassa suunnilleen samankokoiselta, joten tein testiversion. Ja kiitos kovasti, tästä tuli nimittäin luultavasti uusi suosikkikaavani. Kuva ei todellakaan kerro, miten hyvältä tämä näyttää päällä, mutta sovituskuvia ei ole luvassa. Ostin tätä vajaa 10e/m maksavaa luirua neulosta alkukesästä haaveissa lepakkohihainen paita ja tässä se nyt on :) Ja tätä jäi vielä metrin verran, joten joku liehukehärpäke siitä lopusta varmasti tulee vielä. Tällä kaavalla taidan tuhota laatikoista löytyvät luirut viskoosisekoiteneulokset vaatehuoneen puolelle.

Jaetaan vielä paidan mitat täälläkin, tätä nimittäin kannattaa kokeilla. Hihansuu- ja helmaresorit kannattaa mitata omasta kropasta ja huomioida kankaan joustavuus. Tässä resorien valmiskorkeus on n. 10cm. Pääntietä ei ole huoliteltu mitenkään.

Se on loma loppu nyt ja aamulla aikainen herätys arkiseen aherrukseen. Hyvää yötä :)

Harmaata ja ripaus keltaista

Törmäsin surffaillessani aivan käsittämättömän hienoon paitaan. Nimittäin tähän.

Joku fiksu oli sen Pinterestiin tallettanut ja kertoi sen löytyneen täältä. Enää se ei siellä ole, harmi, olisin nimittäin kyllä voinut sen ostaa. Sitten kohtalo (:D) puuttui peliin ja Linnel laittoi kankaita muuttonsa vuoksi alennukseen. Siispä tilasin harmaameleerattua trikoota.

Ja tälläinen siitä tuli. Liehukkeen laitoin toiselle puolelle kuin esikuvassa, jotenkin tuntui luontevammalta toisinpäin. Pääntien avaruus hieman epäilytti, yritin saada aikaiseksi vähemmän avaran vesiputouspääntien. Volyymia olisi ehkä saanut olla vähän enemmän, mutta menee se näinkin. Ehkä olisi kannattanut tehdä testiversio, mutta nääääh, se on tylsää...

Voi tuska kun oli vaikea kuvattava! Ja mallikin oli ihan kummallisissa asennoissa joka kuvassa :D Otin ehkä 1101 kuvaa ja kaksi niistä oli edes lähes julkaisukelvollisia. Asettelin kauluksen kivasti peilin edessä, säädin kameraa ja kas, kaulus olikin jo ihan ihme asennossa... Toivottavasti tähän ei pala hermot käytössä... Kuviin pääsi myös uudet kengät, ihanan keväiset :)

Peruspertsoja Naapurin Lissulle

Pertsat ovat olleet keskustelun aiheena viimme aikoina eräässä Fb:n ompeluryhmässä. Itse tykkään perussetistä, eli pertsoista. Kuoseissa ja väreissä on tekemieni vaatteiden juju. Ja koska olen muutenkin vain Naapurin Lissu, eli ihan tavallinen ihminen, normaaline arkipäivän askareineni, kelpaavat Pertsat minulle vallanmainiosta senkin puoleen. En pidä silti itseäni erityisen tylsänä pukeutujana, ainakaan värien puolesta. Antaa kuvien kertoa loput.

Yllä olevat kaikki joustofroteeta. Kaavana suosikiksi pikku muutoksilla muodostunut Onion 2035, koko xs. Oikein hyvä Pertsa ;)

Samalla kaavalla vielä trikooversio. Tässä kankaassa on hieno hohde pinnassa, en ole aiemmin törmännyt. Harmaa on ihan hopeanhohtoinen, ei se kyllä taida tuosta alla olevasta kuvasta ihan välittyä...

Lumiset pihlajanmarjat

Olen nyt vallan ihastunut näihin pussihelmaisiin mekkoihin. Tällä kertaa pääsin myös testaamaan neulosta. Vähän hölmö nimitys kangaslaadulle, neuloksiahan nuo kaikki trikootkin on, mutta tälläistä paksumpaa puuvillaneulosta siis. Näitä on kaappeihini kertynyt, mutta en ole saanut mielestäni riittävän hyvää visiota ja inspistä mitä niistä tekisin. Tässä kankaassa, etenkin tämän sävyisenä, on jotenkin ihanan talvinen fiilis.

Kaava siis aiemmista postauksista tuttu Onion 2035, koko XS. Pientä hienosäätöä olen kaavalle tehnyt, helman pussille vetää kuminauha. Tämä materiaali pääsi yllättämään joustavuudellaan. Ei tästä nyt mitään ylisuurta tullut, mutta pienempikin olisi ollut hyvä. Täysin pidettävä kuitenkin :)

Pääntienkantti ja resorit ovat tummanruskeat. Tein mekolle kaveriksi myös tuubihuivin tummanruskeasta trikoosta. Tummanruskea on kyllä yksi omista lempiväreistäni, korvaa vaatekaapistani sen raon, mitä muut täyttävät mustalla.

Mukavaa viikkoa kaikille :)

Sammalmättäälle

Viimme postauksen linnunradasta tehty tunika (vai mekko?) onnistui niin nappiin, että leikkelin samantien tämän aivan ihanan Paapiin sammalpolun samalla mallilla.

Eli kaavana monen suosikki Onion 2035. Hihansuissa ja helmassa kuminauhapoimutus. Kaava on kyllä ihan kelpo, hyvin pienillä muokkauksilla hipoo mielestäni täydellisyyttä.

Pääntiellä on tummanharmaa resorikantti. Vähän tämä näin pelkästään on aavistuksen yöpaitamainen, mutta asusteilla mielestäni korjautuu päiväkelpoiseksi.

Kuvitelkaa tähän vielä valkoiset matalapohjaiset saappaat :D Huivi syntyi pikasurautuksena jemmoista kaivetusta ribbineuloksesta, väri kävi aika kivasti yksiin kankaan keltaisen sävyn kanssa.

Linnut radalle

Mistähän saisi muutaman tunnin lisää vuorokauteen? Vanhempainvapaat on lusittu ja töihin on palattu jo muutama viikko sitten. Ompelukoneet ovat saaneet pölyyntyä ihan rauhassa, koska aikaa ei yksinkertaisesti ole.

Kävin kuitenkin viikonloppuna lasten päikkäreiden aikaan vähän puhaltemassa enimpiä pölyjä, ja tein Onion 2035-kaavalla pallohelmaisen mekon, kokoa XS. Ja koska kangasta kerrankin oli sen verran reilusti, tein myös pitkät pussihihat.

Ja tästä tuli kyllä aivan ihana <3 Pitkään ja hartaudella marinoitu linnunrata pääsi vihdoin käyttöön. Tästä tuli kyllä juuri vähän aikaa sitten uusi painos, mahtaa siis saada edelleen. Vähän sitä uutta oliivin sävyistä katselin sillä silmällä, mutta toistaseksi olen pitänyt sormeni kurissa ja pankkitunnukset piilossa...

Sovituskuvia täällä ei olekkaan aiemmin näkynyt. Eipä näiden ottaminen nyt niin haastavaa ollut, ehkä näitä näkyy jatkossakin... Vähän päättömiä tosin :D

Ja ettei nyt ihan päättömäksi touhuksi menisi...

 Näitä lisää, kunhan aikaa jostain ilmaantuu! Kuvissa näkyy myös testileggarit joustocollarista, tosi hyvät, ehdottamasti lisää niitäkin.

Blogin herättelyä Paratiisin puutarhalla

Blogissa on ollut hiljaista viimeaikoina. Omassa elämässä on ollut säpinää sitten senkin edestä. Jossain välissä olen (totta kai) ehtinyt myös ommella. Hiljaiselon aikana valmistuneita juttuja on tarkoitus tännekkin päivittää lähiaikoina, mutta nyt aloitan väärästä päästä, tämän päivän ompeluksesta.

Aamulla koiraa lenkittäessä päätin, että leikkaan ruskean Paratiisin puutarhan Onion 2035-kaavan testiversioksi. Ja tarkoitus oli ihan yhtäkkiä leikata ja ommella se. Niin varmasti. Aivan ensimmäiseksi totesin, etten saa metristä pitkähihaista mekkoa. Tai olisin ehkä saanut, mutta olisin saanut myös komeat kukkaset rinnuksiini, no thanks :D Pyöritin kankaalla jo toisen tunikan kaavoja, mutta eihän niillä sen paremmin olisi saanut tehtyä. Takaisin Onioniin siis. Päädyin tekemään lyhyemmän, oiskohan ollut n. 15cm lyhyempi kuin alkuperäinen kaava. Tosin lisäsin muutaman sentin selkään pituutta ja jätin leikkaussauman rinnan alta pois. Minulla on pitkä selkä ja nuo rinnanalussaumat tahtoo olla aina ihan väärässä kohtaa. Tästäkin mittaisin, että olisi pitänyt ainakin 5cm alentaa, että olisi jäänyt oikeasti rinnan alle. Tosin tuota xs-kokoa ei välttämättä ole kaavoitettu 170-senttiselle pitkäselkäiselle ihmiselle... Pitkänsitkeän leikkuuoperaation jälkeen totesin, että unohdin taskut! No kangasta olisi vielä ollut, eikä aukkojen leikkaaminen etukappaleeseen olisi ollut edes haastavaa, mutta olin jokseenkin niin täynnä leikkuuta tällä erää, että päätin antaa olla ilman taskuja. Seuraavaksi ajattelin nopeasti surauttaa tunikan kasaan. Niin, tai taistella peitetikkikoneen ja kantinkääntäjän kanssa huolella ja hartaasti. Mutta sain sen valmiiksi!

Ja siitä tuli vielä jopa ihan kiva. Kaava kaipaa pientä hienosäätöä, mm. pääntie on makuuni aivan liian suuri. Kainaloa täytyy myös korottaa ja hihan väljyyksiä tarkistella (vähän tiukka kyynärpään kohdasta ja turhaa löysyyttä ylhäällä käsivarressa).  Mutta ymmärrän kyllä kaavan suosion :) Niin ja pääntien kanttaus on tummanruskeaa resoria, näyttää taas kestoinhokkiväriltäni mustalta...

Johan on surissu...

Nyt tekisi melkein mieli varoittaa heti alkuun huonoista kuvista. Kuvausassistentti (aurinko) oli vähän huonolla tuulella ja osa kuvista on ylivalottuneita ja osa taas pilvisen synkkiä...

Mutta mutta, lupasin tehdä itselleni seuraavaksi jotain muuta kuin hupparin. No teinkin. Tein oman virityksen Bohemian-tunikan kaavan pohjalta (Ob 5/09). Koko oli muistaakseni 34.

Eteen tein rypytyksen ja aluksi myös taakse, mutta se ei oikein istunut nätisti. Näytti lähinnä Notre Damen kellonsoittajalta... Nyt siellä on siis vastalaskos, toimii paremmin, mutta ei täydellinen. Paras olisi, jos kaavassa ei olisi takana tuota ylimääräistä väljyyttä lainkaan. Hihansuihin laitoin myös rypytykset kanttauksen alle.  Tyttö oli sitä mieltä, että äiti on tehnyt itelleen yöpaidan... No ajattelin tällä "yöpaidalla" mennä siskon pojan synttäreille huomenna.

Pojalle piti tehdä pari yökkäriä tutulla Villikko-kaavalla, koko 80 (Ob 1/13). Värit ei kyllä pääse oikeuksiinsa näissä kuvissa. Tuolla haaruksessa on lahjeresorien väriset kam-nepit tehosteena.

Toinen samanlainen siis. Tähän kokeilin ensimmäistä kertaa pienempiä kam-neppejä. Ihan toimivilta nekin vaikuttaa. Täytyy nyt oikein testailla kumpi koko on käytössä oikeasti toimivampi. Tässäkin nepit lahjeresorien väriset.

Molempien lahjeresorit on käännettävää mallia. Meillä oli joskus tytöllä H&M:n yöhaalari, jossa oli tälläiset lahkeet ja tykkäsin kovasti käytössä.

Bert-body, koko 80 (Ob 1/12), valmistui pitkään marinoiduista JNY:n trikoista. Ja kun neppien testailun makuun pääsin, testasin tähänkin sitten eri neppejä. Jotain metallisia rengasneppejä. Aika löysiltä tuntuu. Vähän epäilen, että löystyy varmaan käytössä vielä lisää ja sitten on helmat auki jatkuvasti... En tiedä minkä merkkisiä nämä nepit on, olen ystävältä nämä joskus ostanut. Kamalasti kuumottaisi kyllä tilata pressiin metallinepeille käyvät leuat ja kasa neppejä...

Näiden lisäksi surautin vielä siskon pojalle synttäriviemisiä, mutta jätetään ne varmuuden vuoksi ensi kertaan ;)

Jaffat tulloo! Pois alta!

Tein jälleen hupparin itselleni :D Nyt varmaan riittää vähäksi aikaa tätä lajia...

Ja yllättäen mallihan on täysin sama kuin edellisissä huppareissa. Tästä tuli kyllä niin hyvä kaava :)

Viimmeksi valmituneeseen huppariin tuli kuminauhapoimutus vyötärölle. Se oli aika kiva käytössä, joten laitoin tähänkin samanlaisen.

Vyötärökuminauha tulee tässäkin n. 10cm etukappaleen puolelle.

Hupun kiinnityssauma on huoliteltu alavaralla.

Tämän kuvan voit bongata Neenuskan ja Emeli Designin järjestämästä ompelukilpailusta sitten kun äänestysaika alkaa ;)

Hupparia pukkaa

Viimme postauksen hupparin kanssa samaan aikaan leikottu huppari valmistui. Näitä piti muka tehdä ikäänkuin sarjatyönä, mutta mopo karkasi siinä vaiheessa kun tajusin, miten ihana riemukukkahupparista oli tulemassa :D Pakkohan se oli tehdä kerralla loppuun :D No nyt valmistui toinenkin. Keksin lopuksi vielä mielestäni aivan täydellisen idean vyötäröväljyyden karkoittajaksi :)

Kaava siis sama kuin aiemmissa huppareissa, vyötärölle on vain lisätty kuminauhapoimutus.

Hupparin ilme muuttui aika paljon, tykkään. Suunnittelin jo tekeväni riemukukalle saman operaation kuminauhan kera, mutta olkoot nyt ainakin hetken sellainen kuin on. Tähänkin tuo kuminauha on lisätty valmiiseen huppariin.

Poimutus ei mene edessä keskelle asti.

 

Tässäkin alavarat huolittelee hupun kiinityssauman.

Ai, että mä niin tykkään tästä <3 Mä oon niin onnellinen, kuten tyttöni sanoisi :D

Hupunnyörit muuten puuttuu molemmista uusista huppareista... Ek ei myyny ruskeaa, tarvii vissiin tilata jostain, paha paha...

Riemukas huppari

Tein vähän aikaa sitten itselleni hupparin, ikäänkuin koeversion. Hupparikankaita on nimittäin jostain syystä kertynyt nurkkiin sen verran, että olisi ehkä jo aika tehdä niille jotain... Koeversio on käytössä todettu oikein toimivaksi, vaikka se alkuun tuntui vähän ehkä suurelta. Lähinnä vyötäröakselilta, mutta käytössä tämä ylimääräinen väljyys olikin ihan mukava. Niin mukava, etten sitten kaventanut kaavaa, vaan päästelin perään samanlaisen hupparin riemukukasta. Ja olen taas sitä mieltä, että tämä on vähän suuri vyötäröakselilta :D Riemukukasta piti kyllä itseasiassa tulla tunika, mutta se näytti enemmän hupparilta sitten kuitenkin :)

Kuvat on muuten ihan surkeita... Tämä huppari tuli nimittäin todelliseen tarpeeseen, väki istui jo autossa kun äitee vielä kuvas hupparia pikapikaa ennenkö veti päälleen ja lähti kauppaan :D Ja akkukin loppui kamerasta toisen kuvan jälkeen, joten ne sitten sai kelvata :D

Kaavan pohjana on siis Ottobren Saturday Chilling-huppari (ob 5/11).

Kangasta oli täysleveä metrin korkea pala. Vähän jouduin soveltamaan, että sain sen riittämään. Huppua pienensin vähän, se on silti aavistuksen suurempi kuin yhdessä ostohupparissani, eli ihan hyvä. Alavarat edessä eivät mene helmaan asti, vaan tasan niin pitkälle, kuin jämäpaloissa riitti korkeutta. Kankaanpaloja jäi jonkin verran, joten leikkasin vielä alavat koko loppu pääntielle. Melko tarkkaan tuli siis käytettyä koko kangas, pipopala ja muutamia taskupaloja jäi.

Lukijoitakin on taas tullut kivasti lisää, tervetuloa uudet ja vanhatkin lueskelemaan :) Jotain kivaa arvontaakin voisi alkaa taas suunnitella, josko viimmeistään 100 lukijan kunniaksi :)

Huppari, ihan itselle :O

Ompeluhuoneessa on ollut kovin hiljaista viimme päivinä. Meillä on nukuttu huonosti ja väsymys aiheuttaa megamahtavaa migreenijomotusta :/ Tänään päätin kuitenkin ommella erään erittäin kauan keskeneräisenä lojuneen projektin loppuun. Ja siis, tämähän on itselle :O

Kaava on muokattu Ottobren Saturday Chilling-hupparista (ob 5/11). Raglanhihat on muistaakseni melko suoraan jostain Joka tyypin kaavakirjasta. Ottobre oli joskus reilu vuosi sitten lainassa ystävältä ja olin piirtänyt hupparin ilman taskuja. Kaavaa muokatessa päätin sitten laittaa siihen taskut. Sitten törmäsin jonkun samalla kaavalla tekemään huppariin ja totesin, että siinähän on samanlaiset taskut kuin piirtelin omaani... Googletus kertoi, että olen sitten kaavoittanut siihen samanlaiset taskut kuin alkuperäisessä :D Kangas on ystävältä ostettua verkkaria.

En muista kuuluiko alkuperäiseen kaavaan alavaroja, mutta tässä minun omassani on. Ihan kiva huppari tuli, kehtaa tällä nyt ainakin koiraa pissittää :)  Päässä muhii jo idea seuraavasta hupparista...

Kukkia sulle ja kukkia mulle

Tein nämä samistelumekot itselle ja tyttärelle äitienpäiväksi, tosin täällä sairastuvalla näitä ei sitten pahemmin edes käytetty. No onhan tässä koko kesä aikaa, ja varmaan seuraavakin kun tytön omasta tuli vähän reilu :D

Omaan mekkoon piirtelin kaavan ottaen mittoja vanhasta yöpaidasta :D Tytön mekko on Winter Plaid dress, koko 104 (ottobre 6/11). Tytön mekossa pituus on hyvä, mutta leveyttä on vähän liikaa. Peittari kenkkuili näitä tehdessä, kantti seilasi ja kiristeli. Purkasin ja purkasin purkamisen perään. Vieläkään ei tullut täydelliset, mutta menkööt. Ja peittarikin alkoi toimia heti kun vaihdoin toisen värisen kantin koneeseen, mikä lie valkoista vastaan...

Tein tytölle myös leggarit keltaisesta joustiksesta. Kaava on Rosy Steps, koko 92 (ottobre 1/12). Kaava on muokattu sivusaumattomaksi ja kaikki ylimääräiset jätetty pois. Oikein näppärä kaava, tästä tulee kyllä tämän kesän suosikki malli! Parit lisää onkin jo leikeltynä.

Sitten jotain ihan muuta kuin ompelua...

Vaikka tällä tontilla on rempattu ja rakennettu jos jonkinlaista, annoin itselleni pienet olan taputukset kasattuani yksin lapsille hiekkalaatikon. Vielä on vähän projekti vaiheessa, soraa ja tietenkin sitä hiekkaa tarvitaan. Soraa löytyy jo kasa ja hiekkakin on tilattu. Taustalla näkyy monta keskeneräistä projektia, mm. kunnostusvaiheessa oleva leikkimökki. Siitäkin varmasti lisää kesän aikana.

Kierretääs vähän keväistä pihaa...

Kokeileva puutarhuri kokee jo tässä vaiheessa kesää onnistuneensa talvivalkosipulien kasvatuksessa. Jatkaisivat vaan samaan malliin koko kesän ja tekisivät megamahtavat sipulit meille nautittaviksi :) (kuivuneet perennanvarret yrittävät toimia fasaanin karkoittimina, vähän heikolla menestyksellä)

Ja mitä ne fasaanit tekee, no nehän kaivaa ja kuopsuttaa ihan väärissä paikoissa. Tästä omenapuun juureltakin on joku käynyt hakemassa kukkasipulit... Pitääpä muistaa laittaa syksyllä uusia nokittavaksi.

 

Tein tämän istutusalueen kesällä 2011 ja aika hyvin alkaa kasvit valtaamaan tyhjiä paikkoja. Tässä on useita eri kasveja, montaa eri vihreän sävyä ja joku kukkii aina läpi kesän. Kuvakulma ei oikein kerro koko totuutta alueen koosta, näyttää yhtäkkiseltään aika pieneltä... Pitääpä ottaa kesällä kasvien kasvettua kuva toisestakin suunnasta.

 

Valoin pari kesää sitten raparperin lehtien avulla muutaman betonilaatan. Vähän ovat hakeneet paikkaansa vielä, mutta ovatpa patinoituneet hienosti :) 

Pihasta löytyy myös kohtuu suuri vaahtera, sen kukkiin onkin hyvä päättää keväinen pihakierros. Otetaan kesällä uusiksi :)