Paras treeni on tehty treeni

Kaupallinen yhteistyö Indieplace & Kuntokeskus Liikku

Tekiskö sunkin mieli aloittaa kelien viiletessä kuntosaliharrastus, mutta koko ajatus jotenkin ahdistaa? Päässä vilisevät ajatukset: "Oonko liian iso sinne? Onko mulla oikeanlaiset vaatteet? Mitä, jos kaikki nauraa, kun en osaa tehdä mitään ja palloilen siellä tyhmän näköisenä? Kaikki muut ovat varmasti tosi timmejä ja itse olen ainut, kenellä mahamakkara pömpöttää housun vyötärön päällä ja treenivaatteet ovat olleet muodissa joskus ysärillä.

Ei hätää, et ole ainut jännityksesi ja epävarmuutesi kanssa. Nuo ovat tuttuja ajatuksia ainakin itselle silloin, kun menin vuosien tauon jälkeen ensimmäistä kertaa uudelle kuntosalille. Jännitti ja melkein pelotti ja siirsin menoa pitkään vaikka millä tekosyyllä. Mietin, että uskaltaako sinne täysiä treenaavien, kerrostalon kokoisten miesten joukkoon tällainen aloittelija mennä. Edelleen, vaikka salivuosia onkin takana jonkin verran, niin pidemmän tauon jälkeen se eka kerta on vaikein. Varsinkin, jos kyseessä on outo paikka. Tuttuun ja turvalliseen on kuitenkin pienempi kynnys mennä tauonkin jälkeen. Itsekin kävin nyt ensimmäistä kertaa moneen vuoteen uudella kuntosalilla eli Kuntokeskus Liikussa, joka perustettiin Ylivieskaan noin vuosi sitten. Ja kyllä, muakin jännitti uusi paikka!

Kuntokeskus Liikussa on mahdollista käydä tutustumassa ilmaiseksi maanantaista keskiviikkoon 16.-19.00. ja suosittelenkin menemään ensin tutustumaan paikkaan ammattilaisen avulla! Silloin ei tarvitse yksin seikkailla salilla ja miettiä, että mistä mitäkin löytyy. Asiantuntijan opastuksella voit käydä myös laitteita läpi, ja maksusta saat Liikusta myös henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa sinua alkuun saliurallasi. Mikäli valmentajan palkkaus ei sovi kukkarollesi, voit ostaa myös pelkän sinulle suunnitellun ohjelman, niin pääset alkuun. Ohjaajan kanssa rennosti jutellessa pahin jännitys katoaa ja voitkin keskittyä sitten jo treenaamiseen.

Liikussa on seinillä hauskoja kuvateksejä tsemppaamassa!

Jokainen salikerta sen ensimmäisen kerran jälkeen tuntuu aina vain helpommalta. Pian huomaat, että ketään ei oikeasti kiinnosta sinun mahamakkarasi tai kulahtanut t-paita. Salille mennään tekemään omaa ohjelmaa, ei miettimään toisten suorituksia. Ne kerrostalon kokoiset, ärjyvät kaapitkin paljastuvat ihan tavallisiksi ihmisiksi, jotka vuosien kokemuksella usein vielä mielellään neuvovat, jos et osaa käyttää jotain laitetta ja ohjaaja ei juuri sillä hetkellä ole paikalla. Kaiken lisäksi Liikun jäsenistä jopa 50% on naisia, joten ei tarvitse pelätä treenaavansa pelkästään miesten kanssa!

Liikku on täysin suomalainen kuntokeskusketju, jolla on toimipisteitä jo 24 ja syksyn aikana on tulossa vielä lisää!  Edes vuorotyö ei estä sinua treenaamasta, sillä Liikkuun pääset joka päivä klo 5.00-23.00. välisenä aikana ovikortilla. Ruuhkaisin aika on varmasti arki-iltoina, joten jos haluat aluksi treenata hieman pienemmällä yleisöllä, suosittelen viikonloppuaamun treenejä :)

Liikun ensivaikutelma itselle oli tilava ja raikas. Laitteiden välille on jätetty reilusti tilaa, jotta salilla liikkuessa ei tarvitse pelätä kenenkään kolauttavan sua laitteella päähän. Myös ilmastointi oli hyvä ja se on aina positiivista! Liikku oli myös aika nykyaikainen, sillä esimerkiksi pukukopit toimivat sillä samalla ovikortilla, millä tullaan sisälle. Mukavia yksityiskohtia salilla ovat tsemppaavat lauseet, mitä löytyy niin seinistä kuin pukukaappien sisältä. Tosin itsellä teki kamalasti mieli aukoa kaikki salin pukukoppien ovet, että olisin nähnyt mitä kaikkia tekstejä siellä on... Onko kenellekään mulle Liikussa käyneelle tullut samanlaista mielihalua vai olenko yksin hieman tärähtänyt!?! Viihtyvyyttä lisäävät myös pirteä väri seinissä sekä metsätapetit ja aidot koivut, joita löytyy ympäri salia. Hyvällä mielikuvituksella varustetut voivat kuvitella tekevänsä treeniä ulkona.

Itsellä on tavoitteena saada joskus vedettyä leuka ilman kuminauhaa ja ajattelin, että nyt kun olen taas saanut salikärpäsen puraiseman, voisin yrittää päästäkin tuohon tavoitteeseen. Saliohjelmassani, kun on noita leuanvetoja ja aiemmin tällä ohjelmalla tehdessäni sain lyhyessä ajassa nostettua toistojen määrää melko nopealla tahdilla kuminauhankin kanssa. Ehkä joku päivä vedän sen yhden leuan ilman kuminauhaa!

Kokosin myös teille pienen bucket listin, missä on teille tavoitteita saavutettavaksi Liikku-saleilla!

- Kaiva kaapista salivaatteet ja tee se ensimmäinen treeni (kun tämä on tehty, olet jo hyvässä vauhdissa!)

- Leuanveto ilman kuminauhaa ( jos jaksat jo vetää leukoja ilman avustusta, yritä tuplata määrä!

- 2 minuutin lankutus

- sadepäivänä 30min crosstrainer/juoksumattotreeni

- tee salitreenin jälkeen vielä kolme eri vatsalihasliikettä, 30x/liike

- käy salilla vähintään kerran viikossa, näin pääset alkuun
- kokeile uusi laite, jota et ole ennen testannut

Liikku kuntokeskuksiin pääsevät treenaamaan kaikki yli 13-vuotiaat, joten Liikku on hyvä paikka ottaa vaikka se treenaamisesta kiinnostunut teini-ikäinen mukaan. Itse koin Liikun konseptin hyvänä ja hinta-laatusuhteeltaan oikein toimivana. Pienenä miinuksena koin sen, että Liikussa ei ole lapsiparkkia. Toisaalta Liikussa on ajateltu asia niin, että se treenaaminen on vanhemman omaa aikaa, johon pitää voida keskittyä ilman, että lapset ovat mukana ja vaativat välillä huomiota. Meillä mies on paljon reissussa, joten sen vuoksi lapsiparkki on ollut kätevä. Toisaalta taas miehelläkin puhaltavat töissä uudet kuviot, joten jatkossa en ehkä tarvitsisi edes lapsiparkkia.

Mikäli reissaat paljon ja reissupaikkakunnilta löytyy Liikku-kuntokeskuksia, voit laajentaa pienestä lisämaksusta omaa ovikorttiasi toimimaan myös muilla ketjun saleilla niin pääset tavallaan tuttuun ympäristöön treenaamaan myös vieraissa kaupungeissa.

Tämä erään pukukopin sisältä paljastuva lause sen hyvin sanookin: "Tämä on sinun aikaasi". Silloin ei tarvitse huolehtia lapsista vaan saa keskittyä 100%:a itseensä ja treeniin. Ja nyt parin salikerran jälkeen vakuutuin taas siitä, miten kivaa salilla käynti on, kunhan sinne saa vain raahattua itsensä sen ensimmäisen kerran! Jos omassa kaupungissasi on Liikku, käyhän ihmeessä testaamassa ja tutustumassa tuolla ilmaisellä käynnillä, että olisiko Liikku myös sinun salisi :)

Synttärireppu Totepack

Mulla oli tänään synttäripäivä ja koska mies oli reissussa, muisti hän minua lahjalla jo alkuviikosta. Tällä kertaa tosin olin vinkannut sopivan lahjan jo etukäteen, mutta yllärinä sainkin vielä kaupan päälle puoli vuotta aikaa Bookbeatiin! Se olikin huippu lahja, koska jäsenyys loppui kesällä, enkä jostain syystä sitten kuitenkaan raskinut ostaa puolta vuotta lisää ja se kuukausimaksu on aika korkea, jos ei ehdi jostain syystä lukea.

Mutta siihen varsinaiseen aiheeseen eli mun synttärilahjaan! Bongasin tämän saman reppulaukun yhdistelmän kaverillani ja toisella kaverillakin on tämä laukku eli Fjällravenin Totepack No. 1. Se näytti niin kivalta, että kävin sitä heti hypistelemässä Kärkkäisellä. Laukku vaikutti oikein näppärältä arkikäyttöön. Mikään retkireppuhan tämä ei ole, koska tilavuus on vain 14l. Se isompi versio oli 16l, mutta ei mikään mullistava ero näiden välillä.

Tällä hetkellä repussa asustaa mun salikamat, mutta siirrän niitä tarpeen tullen pois, että voin käyttää reppua muutenkin. Kätevintähän tässä on se, että tämä muuttuu laukusta repuksi tai olkalaukuksi. Nuo hihnat liikkuvat ja jos ne vetää suoriksi, tulee laukkuun pitkät, mustat kahvat. Jos taas jättää tuonne alas löysää, saa tämän muutettua selkään laitettavaksi repuksi.

Itse hiihdän aika usein menemään urkkatrikoilla ja kevytuntsikalla. Silloin ei viitsi asioille ottaa mukaan käsilaukkua, koska se on liian hieno urheiluvaatteiden kaveriksi. Tämän puolestaan voi ottaa mukaan, eikä se riitele muiden vaatteiden kanssa. Laukussa on pienempi vetskaritasku niin ulkona kuin sisälläkin ja sisällä on myös klipsi mihin saa avaimet kiinni.

Ainakin muutamien käyttökertojen jälkeen tämä vaikuttaa tosi näppärältä tapaukselta ja uskon, että tämä tulee olemaan hyvin monipuolinen laukku. Tykkään todella paljon tuosta mustan ja nahan yhdistelmästä.

 Alakuvassa näkyy vielä se, miten hihnat saa vedetty' pitkiksi jolloin sitä voi kantaa vielä olalla. Ehkä olikin jo aika vaihtaa kymmenen vuotta vanha, virttynyt vaaleanpunainen reppu johonkin vähän tyylikkäämpään. Tilasin kyllä meille sitten yhteiseksi jo isomman repun retkeilyä varten. Siinä on muuten sama värimaailma, mutta merkki on eri.

Syksyn neulerakkaudet

*Kaupallinen yhteistyö Lounahome 

Syksy on yksi lempivuodenajoistani ihan sen vuoksi, että rakastan erilaisia neuletakkeja! Mikä olisikaan parempi aika pukea päälle ne lempineuleet kuin syksy ja viilenevät kelit!  Niihin on ihana käpertyä lämpötilan laskiessa ja toisaalta ovat kyllä oikein oiva vaate myös Suomen kesässä. Ilmettä on helppo muuttaa alle puettavan paidan avulla ja kengillä/huivilla. Neule on sellainen helppo vaate, joka sopii moneen tilanteeseen.

Toiset keräävät kenkiä, toiset laukkuja. Mun heikkus (takkien lisäksi) on ehdottomasti neuleet! Olen yrittänyt kerätä kaappiin kestäviä ja ajattomia perusneuletakkeja. Ensin vaatekaappiani täydensi ihana Noshin Taite-jakku, josta näet kuvia täällä. Nyt yhteistyön merkeissä sain tämän Papun ihanan neuletakin Ylivieskalaisesta Lounahome-liikkeestä. Lounahome on paremmin tunnettu Pentikin myymälänä, mutta sinne on tässä viime aikoina tullut aivan ihania merkkejä, kuten Papua, Vimmaa, Kiddowia jne. Lastenvaatteiden lisäksi myymälästä löytyy herkkuja myös naisille. Liike sijaitsee Kärkkäisen kanssa saman katon alla pääkäytävän varrella, joten kannattaa ehdottomasti poiketa jos Ylivieskassa liikutte. Ja hei te ompelijat, sieltä saa myös Vimman kankaita!

Tämä Papun neule on 100%:sta puuvillaa, joten sopii myös teille, jotka ette halua elastaania vaatteisiinne. Malli on ihana ja mitoitus mielestäni todella reilua. Omani koko on xs/s, koska en halunnut siitä niin löysää, millaiseksi se ehkä on suunniteltu. Lasketun hihan ansioista koko menee kuitenkin hyvin myös minulle eikä näytä pieneltä mitenkään päin. Jos haluat isomman version, ota koko joka on lähempänä omaasi.

Neuletakki onkin jo päässyt käyttöön arkeen ja eniten tykkään pitää alla toppeja. Jostain syystä en osaa käyttää t-paitoja ollenkaan! En kyllä omistakaan kuin muutaman t-paidan. Poikkeuksena Kaikon t-paitamekko, josta tykkään kovasti.  Kivasti tämä neuletakki menisi myös pitkien mekkojen kaverina, mikäli sellaisia pitäisin.

Neuletakki-ihmisenä en ole koskaan käyttänyt tavallisia neuleita, mutta minulla kävi kuvauslainassa Lounahomesta Papun oversize neulemekko ja saatoin ehkä himpun verran ihastua tähän! Materiaalina tässä on 100%:nen kierrätyspuuvilla, joten tämä ei ole kuumakaan, vaikka kangasta onkin paljon. Ideana minusta ihan huippua, että valmistetaan vaatteita kierrätetystä materiaalista! Elastaanivaatteita ei ilmeisesti voi samalla lailla kierrättää, mitä näitä täyttä puuvillaa olevia vaatteita. Papun neuleet valmistetaan Portugalissa, joten senkin puolesta ovat oikein eettinen valinta.

Tämän neulemekon kaveriksi sopii täydellisesti joko leggarit tai pillifarkut. Ennen oli henkeen ja vereen leggari-ihmisiä, mutta sen jälkeen kun löysin nämä lempparifarkkuni, olen alkanut pitää huomattavasti enemmän farkkuja! Sen myötä vaatekaappiin on ilmestynyt myös lyhyitä paitoja tunikoiden lisäksi :)

Vaikka olen harmaan sävyjen ystävä, en tämä kuitenkaan jostain syystä ollut kuitenkaan täysin mun värinen neule. Ehkä joku yksivärinen sävy olisi kuitenkin ollut mieleisempi. Mutta tästä rohkaistuneena aion kyllä kokeilla jatkossakin rohkeasti sellaisia vaatteita, jotka näyttävät rekillä "ei miltään". Tätäkään en olisi koskaan hoksannut kokeilla itse! Piian instatilillä on muuten useitakin sovituskuvia Papun vaatteista, joten sieltä kannattaa käydä katsomassa sovituskuvia.

Oletteko te jo tutustuneet Papun ihaniin neuleisiin ja olettekko ylipäätänsä neuleiden ystäviä?

Syksyn ihanin kukkamekko!

Olen viime aikoina ostanut todella vähän kankaita, koska oikein mikään kuosi ei ole iskenyt. Ehkä juuri siksi omille lapsille ompelu on jäänyt vähäisemmäksi. Tovi sitten vietettiin Facebookissa kankaiden yötä ja sivusilmällä vähän selailin tarjouksia ja kauppoja. En ole pitkään aikaan vieraillut Ehtan sivuilla ja nyt bongasin sieltä aivan ihania kuoseja! Pari kangasta ostin, kylläkin normaalilla hinnoilla ja toisen ehdin jo leikkoakkin ja Viian mekko on jo valmiina.

Tämä baroque flowers vaan sytytti heti ja pohjavärikin oli ihanan syksyinen! Sellainen sopivan oranssin keltainen, että meidän lapset ei näytä siinä ihan kamalan albiinoilta. Joillakin keltaisilla on heihin sellainen vaikutus. Tilasin kangasta 1,3m ajatuksena tehdä siitä kummallekin tytölle jotain. Kivasti myös luen koko ajan tuon kankaan nimen väärin ja yhdistän sen barbequeen...

Innoissani tätä kangasta eilen illalla leikkasin ja iloitsin, että sain molemmille tällaiset leveähelmaiset mekot. Ompeluvaiheessa huomasin, että Aavan mekosta puuttuu toinen helmakappale ja kaikki kangas oli jo käytetty. Ei auta vissiin muuta kuin tilata pala lisää... Kallis helma tulee! :)

Kaavana mekossa on Millie dress koossa kaksi, mutta pidennettynä. Tämä oli aika leveää mitoitusta, koska kaksivuotiaan koossakin on Viialle liian leveät hartiat. Muuten kaava sopi kivasti tähän ohueen joustocollegeen. Yhtäkkiä en enää löytänyt nettisivua, mistä tämän kaavan olen ostanut, joten en voinut sitä tähän linkata.

Kuvissa Viialla on päässä burgundyn värinen kierrepanta, jota voi tilata multa lasten ja aikuisten koossa hintaan 18e sis pkt. Kivan suojaava panta näin syksyyn ennen kuin on pakko siirtyä pipoon! Tavoitat mut spostilla nauravanappi@gmail.com tai Facessa ja Instassa Nauravanappi-nimellä.

 Mitkä on teidän suosikkikuosit ja värit näin syksyllä? Saa olla myös ihan ostettujen vaatteiden kuosejakin :)

Maastopyöräkärpäsen purema

Kesän alussa ystäväni tartutti minuun maastopyöräkuumeen. Hän oli miehensä kanssa ostanut uudet pyörät ja minä lähdin sitten hänen pyörällään koeajolle metsään ja se olikin sitten menoa sen lenkin jälkeen. Vanha, uskollinen tunturini on ostettu 2003 kun olen muuttanut tänne opiskelemaan, joten ehkä olikin jo aika päivittää kalustoa.

Olen todella pitkäjalkainen ja lyhytselkäinen, mikä vanhassakin pyörässä muodostui suurimmaksi ongelmaksi. Vaakaputki oli yksinkertaisesti liian pitkä, minkä vuoksi kyynärtaipeet olivat aina lukossa pyöräillessä, kun en kunnolla yltänyt tankoon. Eipä sitä tällaisia asioita joskus aikoinaan tullut ajateltua. Ystävän pyörä tuntui kuitenkin heti omalta ja vaakaputki oli tarpeeksi lyhyt, että ylsin paremmin kuin hyvin tankoon.

Oli mukava polkea metsässä, vaikka se aluksi aika haastavaa olikin ja kaloreita kului aivan älyttömiä määriä! Nyt tuo kulutus on hieman jo tasaantunut matalampiin lukemiin alkuajoista. Olin myös yllättänyt siitä, kuinka hyvin maastopyörä kulki myös asfaltilla!

Meidän kaupunki on aika pieni, eikä täällä päässyt juurikaan kokeilemaan pyöriä, niin päädyin ostamaan saman pyörän mitä kävin koeajamassa. Pyörä on Cube Acces WS Exc ja tilasin sen bikesteriltä. Pyörä sopi omaan budjettiini ja sen ajotuntuma oli itselle hyvä. Toki olisi voinut hifistellä jollakin tonnin pyörällä, mutta ajattelin pärjääväni tällä oikein hyvin. Pyörä on suhteellisen kevyt, noin 15kg ja se sopii erinomaisesti lyhytselkäisille. Mun pituus on 169cm ja pyörän runko on 19" ja renkaan koko 29". Yleensä nettikauppojen sivuilla on hyvät taulukot, mistä voi esimerkiksi jalan sisämitan mukaan etsiä sopivaa pyörää.  Mullehan pituuden perusteella kauppa tarjoaa ainakin yhtä pykälää pienempää runkoa, mutta kun syötti jalan mitan, sain kooksi tämän 19" tai jopa 21". Eli jalkaa piisaa keskivertonaista enemmän.

Plussaa tietenkin myös pyörän kivasta väristä! Olenkin nyt yksin sekä ystävän kanssa käynyt rullailemassa tuolla metsässä pyörillä ja välillä asvaltilla ja olen kyllä yllättänyt siitä, miten paljon tykkään pyöräilystä kun välineet ovat kunnossa. Ennen inhosin pyöräilyä! Käytiin heti sillä testilenkillä vetämässä joku 24km enkä tiedä olenko koskaan ennen tuota matkaa edes putkeen ajanut. Ja pysyin jopa ystävän perässä, joka on melko paljon urheilullisempi mitä itse olen ja kun itsellä on tällaiset maailman voimattomimmat jalat niin olin kyllä sen lenkin jälkeen enemmän kuin ylpeä itsestäni!

Metsässä kun polkee niin ei tarvitse käydä niin pitkää lenkkiä kun pienikin lenkki on tehokas ja kehittää muuten kivasti kehonhallintaa. Metsässä myös aivot voi heittää narikkaan ja muistaakseni se metsässä samoilu laski verenpainettakin. Eli kaikkea hyvää kerralla!

Innostuin maastopyöräilystä niin paljon, että ostettiin porukalla miehelle 40v-lahjaksi myös maastopyörä. Hieman hirvitti, että jos hän ei yhtään sitten tykkääkään lahjasta. Pelko oli turha, sillä hän on jo monta kertaa käynyt pyöräilemässä yksin pyörällä. Toissa viikonloppuna soitimme isäni meille lastenvahdiksi ja kävimme Kalajoella Siipojoen luontopolulla pyöräilemässä. Se on sellainen parinkymmenen kilsan lenkki ja siitä poljimme vielä rannan tuntumaan maisemia katsomaan. Kannattaa käydä jos lähellä asustaa, vaikka paikka paikoin pitkospuut olivatkin rasitteet kun pyörän rengas upposi niiden väleihin ja ainakaan oma tasapaino ei meinannut riittää niillä ajamiseen.

Viikon päästä olisi tarkoitus lähteä kaverin kanssa Rokualle pyöräilemään, mikäli sää vain sallii! Mahtava olisi joskus päästä myös vaikka kokemaan Hossa pyöräillen. Rokuan pyöräilykaveri muuten tilasi myös Bikesteriltä tämän saman pyörän, samassa koossa kuin mulla. Melkein voitaisiin kohta saada jotain provikkaa sieltä, kun ollaan ostettu kolme näitä samoja pyöriä lyhyen ajan sisällä :D

Ja pakko sanoa, että nyt kun päivitti oman pyörän niin myös meidän perheen lasten pyöriä on uusittu urakalla. Kun itse tajusi miten helposti se huono pyörä latistaa innon pyöräillä niin en halua lasten kokevan samaa. Kiinnostaisiko teitä lukea meidän lastenpyörävalinnoista?

Merinoinen neuletakki sekä pipo ja syksyisiä kuvia

*sisältää mainoslinkin

Kävimme tyttöjen kanssa joku aika sitten merinovillaostoksilla Kärkkäisellä. Viia silitteli tätä okran väristä merinokangasta ja tuumasi, että haluaisi siitä neuletakin. Olin aika yllättynyt, että Viia ihastui noinkin murrettuun väriin kun yleensä kelpaa vain pinkki ja muut hempeämmät värit. Itse olen myös lämmennyt oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni näille murretuille syksyn sävyille, joten päätin sitten tehdä Viialle neuletakin tuosta okrasta kankaasta.

 Kaavaa neuleeseen ei ollut, joten saksin summassa tämän paitakaavaa käyttäen ja hieman helmaa pidentäen. Kiinnitykseksi laitoin vain kaksi nepparia yläosaan, että alaosa laskeutuisi kivasti. Etureunassa on käänteen sisällä tukikangasta, että merino ei repeydy kun neppareita aukoo.

Pipo on sellainen kokeilu kun halusin tehdä tällaisen käännepipon ja Adlibriksen * tilauksessani oli tätä herkullista poltettua oranssia mukana. Aika hauska myssy tästä tulikin, mutta meidän ulkovaatteet eivät oikein sovi tähän. Jos teiltä löytyisi koti tälle niin tämä sopii parhaiten ehkä 47-51 päähän ja hintaan 25e voisin posteineen tämän myydä tarvitsevalle. Olisi kiva, että tämä pääsisi käyttöön :)

Tuo Dropsin Big merino* on ihana lanka! Se ei kutita ja on pehmeä ihoa vasten. Lisäksi jos Adlibriksen* toimitukset ovat ilmaisia R-kioskille, niin raskii tilata pienemmänkin määrän kokeiluun tätä lankaa. Kärkkäiseltä saa muita Dropsin merinoita, mutta harmillisesti tätä paksuinta ei saa ja menee aina tilailuhommiksi.

Kivasti sopii näihin syksyn sävyihin nämä Metsolan uuden malliston leggarit. Kangas on ihanaa ribbineulosta, jota olen yrittänyt metsästää kankaanakin jossain kivassa sävyssä. Voisi tehdä lisääkin leggareita tytöille itse! Viia on 104cm pitkä ja näissä tuplakoon housuissa on jo hurja 110/116 koko Viialla päällä. Jalkaa kun riittää näillä meidän lapsilla.

Kuvissa näkyvä hame on tehty reilu vuosi sitten ja on sitä pituutta tainnut tulla Viiallekin, koska tässä ohjepostauksessa näkyy tuo sama hame ja se on pidemmän näköinen siinä :) Tämä pussimalli on musta vaan niin söpö ja aika helppo ommellakin!

Halusin käydä pihalla ottamassa neuleista kuvat, että värit toistuisivat mahdollisimman aitoina. Niinpä mentiin niinkin pitkälle kuin meidän takapihalle ottamaan näitä kuvia. Siinä on pieni pläntti metsää ja vähän heinikkoa myös. Mitä sitä turhaa lähteä merta edemmäs kalaan! :)

Vähemmän on tullut nyt blogiin laitettuakaan mitään itse tehtyä. Ompelujumi on meinannut hieman vaivata, mutta ehkä se tän neuleen myötä taas aukesi. Aavalle pitäisi ainakin tehdä vielä viikonlopun synttäreille joku paita sinisen tyllihameen kaveriksi. Kankaiden yöstä tuli myös maltillisesti ostettua kaksi kangasta tytöille mekkokankaaksi talvea varten.

Hei vinkatkaapa jos jostain saa kauniita syksynsävyisiä kankaita, kuviollisiakin! Nappinjalla on kauniita yksivärisiä ainakin, mutta tuota ribbiä ainakin voisin haluta ostaa. Jos siis tiedät kaupan,  jossa hyvät ribbivalikoimat, niin paljasta se heti kommenttiboksiin!