Vaaleanpunainen collegemekko

Kaupallinen yhteistyö Nosh / kangas saatu

Kävin eilen ystävän luona Nosh-kutsuilla. Siellä tuli puheeksi erään toisen vieraan kanssa, että mistä saan ideat lastenvaatteisiin, mitä ompelen. Olen Facebookissa eräässä lastenvaateryhmässä, mihin ihmiset paljon postaavat eri merkin lastenvaatteita ja laittavat kattavasti kuvia uusimmista dropeista. Niistä nappailen idean sieltä ja toisen täältä tai vaikka bongaan jonkun kivan värin ja mallin, jotka sopivat yhteen. Kuulun myös ompeluryhmiin, mitkä ovat myös aika iso inspiraation lähde. Ne kun ovat täynnä todella lahjakkaita ompelijoita! Itse olen sellainen melko peruspertsan tekijä. Oma mielikuvitus ei ole järin hyvä enkä omista kovinkaan hyvää värisilmää.  Pinterestistä bongailen myös ideoita ja laitan talteen ja joskus käytän tai sitten tyydyn vain ihastelemaan.

Joskus kankaasta syntyy erittäin vahva visio siitä, mitä siitä haluaisi tehdä ja usein toteutan sen. Nykyisin melko moni kangas on huutanut päästä leggareiksi ja niitä onkin syntynyt varmaan eniten lähiaikoina. Toisaalta menevät kyllä tarpeen kun tytöt kasvavat niin kovaa kyytiä. Kirjavista kankaista pyrin tekemään yksinkertaisia vaatteita, mutta yksiväristen kanssa voi puolestaan leikitellä yksityiskohdilla. Punatukka ja kaksi karhua-blogista löydät kattavan listan erilaisista yksityiskohdista, joilla voit piristää yksiväristä (tai miksei kuviollistakin) vaatetta.

Useammassakin syksyn vaatemallistossa olen bongannut paitoja ja mekkoja, joissa etukappaleella on jonkinlaiset silmät. Muistaakseni ainakin Pompin uudessa mallistossa tällainen vaate on ja toisen merkin nimeä en muista. Siitä lähti ajatus tehdä tällainen kiva räpsytinmekko Viiallekin. Tai oikeastaan olin jo päättänyt, että teen tästä Noshin ihanasta vaaleanpunaisesta kankaasta yksinkertaisen collarimekon samalla kaavalla kuin tämän postauksen mekot. Mekko odotti vain sitä lopullista ideaa ja kun se syntyi, ompelin mekon kasaan.

Mekosta tuli (taas) hieman oversize-mallinen, vaikka kaava on kokoa 86cm. Lyhensinkin muka helmaa edelliseen versioon verrattuna, mutta silti kasvunvaraa taitaa olla koko talven edestä. Tätä samaa collaria olen tilannut jo useampaan otteeseen, koska tykkään todella paljon tästä sävystä ja kuten ennenkin olen sanonut, myös paksuudesta. Jos collari on tosi paksua, se sopii minusta käytettäväksi vain pihahuppareihin tai housuihin. Siksi onkin ihana, kun nykyään joustocollegea saa monen paksuisena ja voi valita tämmöisenkin, mikä passaa hyvin mekkoihin ja paitoihin ja on talvella hieman normaalia trikoota lämpimämpi.

Myös kuvissa vilahtavat leggarit on ommeltu Noshin fantasia jc:stä. jota tilasin aluperin näihin omiin jumppahousuihini.  Kangasta taisi olla joku 1,2m ja tein siitä itselleni nuo housut, Veetille collaripaidan ja jämistä vielä nuo Viian leggarit. Riittoisa palanen siis!

Silmät on leikattu Silhouette Portraitilla silityskalvosta, joka on oikeasti mustaa glitteriä, vaikka näyttää ehkä kuvissa pelkältä mustalta. Tykkään tämmöisistä hyvin simppeleistä yksityiskohdista ja ne toimivat mielestäni kauniisti tämän mekon mallin ja värin kanssa.

Nykyisin tämän touhukkaan kaksivuotiaan vaatteita on todella haastava kuvata, koska malli ei ole hetkeäkään paikoillaan! Yleensä saan kuvan siitä, kun Viia juoksee selkä minuun päin pois. En käsitä miten toiset ottavat niin hienoja ja rauhallisen näköisiä kuvia samanikäisistä :) Nyt lahjoin myös mansikoilla, mutta ei sekään oikein toiminut. Kuvassa ei nimittäin ole kamalan kivan näköistä, kun posket pullollaan syö mansikkaa tai lappaa niitä kaksin käsin suuhun, jolloin kädet peittävät kasvon ja kuvattavan yksityiskohdan :D

Jonkun collarimekon voisin kyllä ommella itselleni. Sovitin Nosh-kutsuilla sitä Noshin omaa, pitkää mekkoa, mutta se ei valitettavasti istunut itselle kainaloista ollenkaan, joten voi olla, että joudun ompeluhommiin, mikäli sellaisen mielin itselleni saada.

Mistä te ompelevat lukijat inspiroidutte?

Villasukkia lapsille

En ole enää vuosiin osannut katsoa mitään televisiosta, mikäli käsillä ei ole jotain järkevää tekemistä. Tuntuu ajantuhlaukselta vain istua ja olla, kun samalla voi neuloa, piirtää kaavoja, leikata kankaita... Ehkä se on se, kun se ilta-aika, milloin oikeasti pysyy häiriöttä jotain tekemään, on melko lyhyt. Siinä ajassa pitää tehdä myös kotityöt ja vasta sen jälkeen pääsee kivojen hommien pariin. Onneksi kuitenkin yritetään saada esimerkiksi keittiö raivattua iltapalan jäljiltä inhimilliseen kuntoon heti ruokailun jälkeen, että se ei jää enää siihen, kun on lapset saatu nukkumaan.

Iltaisin olenkin napannut taas puikot esille ja kutonut lapsille talveksi sukkia. Pieniä sukkia on vain niin kiva tehdä, kun ne valmistuvat aika kivuttomasti. Vaikka vieläkin tahdin kärsiä yhden parin syndroomasta, eli sitä toista paria ei millään jaksaisi tehdä kun haluttaisi siirtyä jo seuraavaan ihanaan malliin. Noistakin kun on netissä niin ylitarjontaa omaan vapaa-aikaan nähden. Tässä kuvattuna muutamat sukat, mitä olen nyt loppukesästä saanut aikaiseksi. Pienemmän kuvattavan jalat eivät vain meinanneet pysyä paikoillaan ja kuvista tuli hieman sumeita.
 

Nämä kettusukat tein kummitytölleni, koska halusin testata tätä ihanaa mallia, johon sain inspiraation Tanssivat kädet-blogista. En tehnyt ketulle irtokorvia, koska sukkia olisi kiva pystyä pitämään kengässä ilman, että ne painavat. Pääädyin siis tekemään "korvat" mallintamalla valkoisella langalla silmukoita tuohon päälle. Aika söpöset tuli näistä ja kokokin meni ilmeisesti nappiin.

Viialle tein kirjoneulesukat itse piirretyllä mallilla. Tässä varren kirjoneule jäi kiristämään, mikä harmittaa itseä tosi paljon ja kuvakin on onneton. Ehkä joudun tekemään uuden yrityksen eri kuviolla. Nämä saavat jäädä kotiin varasukiksi. Lankana muuten näissä ja alemmissa on itselle uusi tuttavuus eli Kaupunkilanka ja siitä vahvuutena Rotvalli (?), joka oli aika lailla Nalle-langan paksuista. Hintakin samaa luokkaa Novitan kanssa. Toivon, että päihittäisi laadullisesti Novitan. Onko teillä jo kokemusta näistä Kaupunkilangoista?

Aavalle tein vaaleanpunakeltaiset sukat tuollaisella kolmiokuvioinnilla, jonka myös piirsin itse. Kivasti näkyy toisessa sukassa missä on kahden puikon väli. En saa siitä koskaan siistiä. Kikkakolmosia?

Näistä tuli ihan hauskat sukat ja juuri sopivat. Aavakin hyväksyi värin ja kuvioinnin. Veetin sukat ovat vielä viimeistelyä vailla, kuvailen nekin tänne kun saan pääteltyä langat. Lisäksi puikoilla on vielä Sweet thing-blogin adventtisukat!  Tai itse asiassa toinen sukka on jo valmiinakin. Vielä pitäisi jaksaa se parikin tehdä...

Osaisitteko muuten vinkata jotain kivaa blogia, jossa olisi erilaisia "modernimpia" villasukkia? Eli jotain kivaa tämän tyyppistä kirjoneuletta mitä näissä. Tai muuten vain jotain kivoja sukkablogeja?

Takkeja välikauteen

Niin se syksy kolkuttelee oven takana ja olen tehnyt viimeisia hankintoja viileämpiä ilmoja varten. Tänään olisi saanut olla tuulitakin sijaan jo ihan välikausitakki päällä, sen verran kolea oli keli aamulla. Viia kasvoi ulos kumppareistaan ja Aavan välikausihousut kaipasivat myös uusimista. Haalarit meiltä löytyy onneksi molemmille. Viialle Aavan vanha ja Aavalle keväinen haalari. Aavalle ostin välikausitakin viime keväänä, mutta Viialle ostin alesta tämän aivan uskomattoman ihanan Racoonin softshellin. Näin tästä kuvan eräässä ryhmässä ja siitä tuli itselle pitkästä aikaa sellainen must have-juttu. Onneksi löytyi alella! Periaatteessa Viialla oli jo takki, mutta kun se malliltaan ei oikein istunut hoikalle tytölle, ostin kuitenkin uuden.

Takissa on tosi kaunis väritys ja sen kaveriksi kelpaa useammankin värinen pipo. Täydellisiä sävyjä olisivat vaaleanpunainen, tuo vetskarin vieressä oleva luumu ja vadelmanpunainen ainakin. Myös harmaa olisi nätti!

Kooltaan takki on 92cm ja Viialla on varmaan sen verran ehkä pituuttakin. Koko on siis reiluhkoa, koska hihoissakin on vielä mittaa. Toivoisin, että tämä menisi meille myös keväällä!

Edessä on myös todella hyvä ja iso heijastin, että näkyy pimeälläkin!

Jokin aika sitten ompelin tytöille myös pari pipoa, kun tuntuu että omilla niistä on aina pula tai ne eivät sovi mihinkään vaatteeseen. Kumpikin tyttö sai yhden mustavalkoisen, joka on helppo yhdistää kaikkiin vaatteisiin ja lisäksi tein Viialle yhden hennon vaaleanpunainen rusetilla ja se nyt menee tämänkin takin kanssa, vaikka takkia ei vielä pipoa tehdessä ollutkaan.

Aavalla välikausitakkina on Reiman Taag luumunvärisenä, mutta paremmaksi takiksi ostin kirppikseltä tämän Kappahlin välikausitakin. Veetillä on ollut tämä sama takki keltaisena ja malli on todettu jo aiemmin hyväksi.

Tässä takissa on myös tekniset ominaisuudet, vaikka sen hinta uutenakaan ei tainnut olla kuin 39e. Menee kuitenkin myös kauniisti siistimpänä takkina.

Kokona Aavan takissa on huikea 122cm, vaikka Aavalla on pituutta ehkä 110cm. Mielestäni niukahkoa mitoitusta. Veetin takki taisi olla 128cm eikä se mahtunut enää päälle kun pituutta on ehkä juuri tuo 128cm. Toki hihoissa on vielä kasvunvaraa, mutta ei liikaa ja paremmassa takissa helman pituuskaan ei haittaa.

Aava sai pipon ihanasta pallokankaasta, jossa on muutamien pallojen tilalta sydämiä. Nuo karvatupsut pipoissa ovat ihania, mutta ärsyttää suunnattomasti, että semmoisen postitus on todella kallista! Posti saisi kehitellä jonkin järkevän hintaluokan kirjeen tavaralle, joka on yli 3cm paksu, mutta ei muutoin iso. Nyt tuollainen tupsupipo pitää laittaa pakettina menemään, joka tuo aika paljon lisähintaa pipoon.

Veetin välikausihousut pitäisi vielä tarkistaa, että mahtuvatko jalkaan. Sitten taitaa olla viimein kaikki tarvittava taas hankittuna! Joko teillä on syksykamppeet ostettuna? Ja hei, nyt on se aika vuodesta, kun kannattaa laittaa pipotilausta tulemaan vaikka spostilla tai facebookin kautta!

Juhlalook ja kaasomekon koeajo

Muutamien viikkojen päästä vietetään ystäväni häitä, joissa olen kunniatehtävässä kaasona.  Meitä kaasoja on kolme ja ostimme kaikki samanlaisen mekon häihin. Morsian onkin kirjoitellut enemmän mekoista ja valintakriteeteistä omassa blogissaan. Kuten sielläkin sanottiin, on mekkomalli sellainen, että sille tulee käyttöä muutenkin ja viime viikonloppuna puin sen ensimmäistä kertaa jo lasten tuoreimman serkun ristiäisiin. Mekon malli on mielestäni kaunis ja ajaton, varsinkin tuo pitsiyläosa on ihana. Vaikka me kolme kaasoa olemme kaikki eri mallisia, sopi tämä mekko kaikkien vartaloille. Mekko on ostettu Kappahlista ja aika nopeasti siitä koot hupenivatkin.

Ristiäiset alkoivat yhdeltä ja puoli tuntia ennen juhlia huomasin, että olin ottanut kotoa mukaan ainoastaan ORANSSIT rintsikat, jotka tietenkin näkyivät mekon pitsiosan läpi! En yhtään tajunnut, että olisi pitänyt ottaa olkaimettomat mukaan. Niinpä kaahasin autolla Tokmannille, revin rekistä sovituskoppiin kahdet olkaimettomat liivit ja kävelin viisi minuuttia myöhemmin täydellisesti istuvien, viisitoista euroa maksavien rintsikoiden kanssa ulos. Koko reissu matkoineen kesti viisitoista minuuttia ja ehdittiin juhliinkin ajoissa :D Kivoja nämä pikkupaniikit ennen juhlia. No tulipahan päivitettyä olkaimettomat rintsikat, kun edelliset ovat vedelleet viimeisiä useamman vuoden, mutta en ole löytänyt hyvin istuvia tilalle.

Kesän ajan olen etsinyt mustia, klassisia korkokenkiä juhlakäyttöön, vaan tuntui olevan mahdoton tilanne ja meinasin nakata jo hanskat tiskiin. Yhdet hyvät löysin, mutta hintaa oli yli satanen ja muutamia kertoja vuodessa käytettävistä kengistä liikaa. Sitten kävi niin kuin aina ja löysin heti sopivan parin Kiuruvedellä sijaitsevasta Kiurun laukusta ja kengästä.  Jos tuolla alueella liikutte, suosittelen käymään! Itse löydän lähes aina sieltä sellaiset kengät, mitä en mistään muualta ole löytänyt vaikka kissojen ja koirien kanssa olen etsinyt.

Hiuksiin laitoin yksinkertaisen lettikampauksen eli toisella puolella on hollantilainen vähän "lätytetty" letti ja toisella puolella tavallinen ranskalainen pienempänä. Loput vähäiset hiukset kietaisin nutturalle valkin avulla. Häihin entinen luokkakaverini, koulutukseltaan nykyisin myös parturi, tekee kampauksen ja olen selannut ideakuvia Pinterestistä. Jotain lettijuttua haluaisin, mutta ilmavammin. Itse en osaa sellaista tehdä.

Tytöt saivat myös lettitukat. Aavalle kokeilin tuollaista tuplalettiä, missä ylhäällä on hollantilainen letti ja alhaalla ranskalainen. Aika hauska tuli tällä tavalla toteutettuna!

Viia antoi myös ensimmäistä kertaa elämässään mun laittaa tukkaan letin. Näki Aavan hiuksia letitettävän ja pyysi, että hänellekin letti. Aika nopeasti sai letittää, että sai edes jonkinlaisen aikaiseksi. Hermo meinasi Viialla loppua jo letin puolessa välissä, mutta niin vain saatiin pompula kiinni. Tosin letti revittiin yllättäen irti juuri ennen kastetilaisuuden alkua! Niin tyypillistä...

Tytöillä oli päällä nämä Pompin mekot, jotka ovat kyllä olleet hyvä ostos. Useita käyttökertoja tuli kesän aikana kun sattui samalle kesälle useita juhlia. Muuten nämä varmaan menisivät vielä ensi kesänäkin, mutta helma taitaa jäädä lyhyeksi. Onneksi nämä saa varmaan aika helposti eteenpäin merkin omalla kirpparilla sitten kun tarve sille tulee. Sieltä nämä itsekin löysin :) Jos juhlamekkoa etsit, niin kannattaa kyllä tuolla huhuilla! Pompilla on niin paljon kauniita juhlamekkoja ja käytettynäkin löytyy hyvin valikoimaa.

Mitä kesälomasta jäi käteen?

Kesäloma vetelee viimeisiään ja jäin hieman miettimään, että mitä kaikkea sitä on ehditty tehdä. Neljä viikkoa on yllättävän lyhyt aika ja siitäkin vain kolme viikkoa oltiin miehen kanssa yhtä aikaa lomalla. Loman alkajaisiksi käytiin reissussa , mutta sen lisäksi ollaan eletty melko normaalia arkea sillä erotuksella tietenkin, että ollaan saatu olla koko porukka kotona.

Neljän viikon aikana ollaan matkailun lisäksi:

-ulkoiltu ja lenkkeilty, sekä pyöräillen että jalan ja rattain.

-Hoidettu normaaleja kauppareissu ja minä olen ommellut lapsille syksyksi vaatteita. Tunika on tehty aiemmin, mutta leggarit ompelin syksyksi joustocollegesta

 

 -Käyty ystäväperheen kanssa Leon leikkimaassa juoksuttamassa lapsia neljän tunnin ajan. Voin suositella lämpimästi Oulun läheisyydessä asuville, oli siisti ja tilava paikka ja ruokakin oli kohtuuhintaista!

-Päästy ystävän kanssa kahdestaan hetkeksi kauppoihin ja donitsille

 

-Puistoiltu kotipuistossa ja vähän kauempana koko perheen kanssa ja tyttöjen kanssa kolmistaan

 

-Tehty pyörälenkejä lasten kanssa, kun Aavankin kanssa uskaltauduttiin keskustaan ilman apurattaita.

-Nostettu tämän kuvan oton jälkeen penkkiä ylemmäs, kun liikkeellelähtö sujuu vaikka ei kunnolla yltäisikään jalat maahan

 

-Löydetty uusia, kivoja retkeilypaikkoja

 

-Avattu uusia ovia ja saateltu meidän perheen ensimmäinen koululainen koulutielle hieman haikein mielin siitä, kuinka nopeasti lapset kasvavat.

-Jännitetty, että miten meidän koululainen pärjää ja saako hän koulussa uusia ystäviä ja että pysyvätkö vanhat

 

  

-Vietetty tämä viikko kolmistaan tyttöjen kanssa Veetin ollessa koulussa ja miehen töissä

-Käyty tyttöjen kanssa koulupäivän aikana mustikassa ja syöty retkieväitä metsässä

-Saatu myös niitä mustikoita, mitä lähdettiin poimimaankin ja tehty monen monta mukia mustikkamaitoa

 

-Kaivettu pitkästä aikaa kaapista junarata ja levitetty se eteisen lattialle ja todettu, että kukaan ei leiki sillä enää sen jälkeen, kun rata on saatu kasattua

 

-Ostettu koululaiselle uusi pyörä pienen tilalle ja hommattu hänelle ihka oma kännykkä

- Opetettu sitä samaa ekaluokkalaista myös vastaamaan siihen kännykkään, kun ei heti hoksattu että kaiken muun osaa, paitsi vastata :D 

-Kerätty Pokemoneja keskustassa ja samalla käyty tutkimassa hassuja juttuja

 

-Käyty tutustumassa Eurooppalaiseen ruokatoriin

 

-Ostettu myös herkkuja ruokatorilta useaankin otteeseen

 

Ollaan myös tavattu ystäviä ja valvottu myös hieman myöhempään. Paljuakin on lämmitetty, mutta grillattu on melko vähän. Aika perus kesäloma! Sellaista mukavaa arkista tekemistä koko perheen voimin. Tällä viikolla ollaan käyty lasten kanssa useamman kerran mustikkametsässä kun mies on ollut töissä. Pari kertaa käytiin tyttöjen kanssa ja kerran myös Veeti oli mukana kun mentiin vasta koulun jälkeen. Harmittaa, että kesäloma ei voisi olla vaikka kahdeksan viikon mittainen! Säät ovat kyllä suosineet, koska on tainnut olla melkein koko kesän parhaat kelit tämän mun loman aikana, vaikka ei mitään kamalia helteitä ole ollutkaan.

Viikonloppuna juhlittiin vielä yhdet ristiäiset ja huomenna pitäisi palata takaisin sorvin ääreen. Kevyt aloitus kun mies lähtee heti moneksi päiväksi työreissulle ja jään lasten kanssa kotiin ja Veetilläkin on ensimmäinen viikko iltapäiväkerhoa koulun jälkeen. Ehkä raahaan ne vaan joka iltapäivä metsään marjaan niin ovat sitten niin naatteja illalla, että kaatuvat vain sänkyyn :D

Mitä te olette tehneet kesälomalla ja mikä on jäänyt lomasta parhaiten mieleen?

Museokeskus Vapriikki lasten kanssa

Tampereen lomaltamme mies ja Veeti toivoivat pääsyä pelimuseoon. Selvisi, että tuossa Vapriikin museokeskuksessa oli samaan aikaan useita eri näyttelyitä ja kaikkiin pääsi samalla lipulla. Aikuisilta lippu maksoi 12e ja meidän lapset olivat iän puolesta vielä ilmaisia, joten konkurssia ei tuosta reissusta tullut. Toki itseäkin kiinnosti pelimuseo, kun on tullut lapsena kuitenkin pelattua Super Mariota sekä vielä pienempänä Commondorea hoitopaikassa. Myös aikuisiällä olen ennen lapsia pelannut jonkin verran miehen kanssa pleikkarilla ja pelannut yksin läpi jopa Heavy rain pelin, jota mies ei ole tainnut koskaan pelata! Vähän mietin etukäteen, että miten tytöt jaksaa kiertää jossain pelimuseossa. Siksi olikin helpotus kuulla, että samassa rakennuksessa oli myös muita näyttelyitä ja varsinkin se nukkemuseo.

Pelimuseossa oli esillä pelien historiaa Suomessa ja erilaisia konsoleita tietenkin. Lisäksi siellä oli erittäin paljon eri pelejä, joita pääsi itse testaamaan. Tästä Veeti oli yllättäen erityisen innostunut. Tytötkin saivat pelata pädillä jotain lasten peliä, olikohan se Hertta. Meillä on ollut pädillä pitkään Lola-oppimispelejä, mutta nyt vasta itselleni selvisi, että nekin ovat suomalaisia!

Joitakin tuttuja hahmoja siellä oli meidänkin lapsille, kuten Super Mario ja Hertta-pelin hahmo. Veeti tunnisti myös muita, joita itse en ollut koskaan kuullutkaan. Ja olihan se melko nostalgista päästä pelaamaan myös Hugo puhelinpeliä ihan oikealla lankapuhelimella sekä Slick 'n' slide peliä, jota joskus hakattiin ystävän pikkuveljen kanssa tietokoneella oikein olan takaa. Koska museo oli kuitenkin meistä miehelle se tärkeämpi juttu, meni oma keskittyminen lähinnä siihen, että estin tyttöjä koskemasta sellaisiin tavaroihin mihin ei saanut ja siirryttiinkin sitten pikkuhiljaa tyttöjen kanssa nukkemuseon puolelle.

Pelikonsoleita eri vuosikymmeniltä. Muistatteko tuon Nintendon pyssyn ja legendaarisen Duck Huntin??

Aavakin pääsi kokeilemaan Hugo-peliä!

Näyttelytilaan oli myös sisustettu huoneita tietyn pelikoneen ympärille sen aikakauden tuotteilla. Nämä huoneet olivat ehkä parasta antia ja oli hauska katsoa, kuinka hienosti ne vastasivat aikakauttaan. Mieskin tuumasi eräästä huoneesta, että oli olisi hyvin voinut olla hänen huoneensa lapsena. Tällainen hyllykkö löytyy varmasti jos ei monen omasta lapsuudenkodista niin ainakin mummolasta!

Seitsemänkymmentäluvun Viia istumassa nojatuolilla, jollaiset olisi voinut olla myös vaarini talossa joskus. Ainakin jotkut hyvin vastaavat hieman erilaisella kankaalla siellä taisi olla.

Museoon oli sisustettu myös vanhan ajan pelikauppa. Itse luulin aluksi, että tuo on lahjamyymälä ja ihmettelin kun siellä ei ollut myyjää :D Mies valaisi tyhmää, että se on vain rekvisiittaa.

Mies työskentelee tälläkin hetkellä osittain pelien parissa ja tämä olisi varmasti ollut hänelle nuorena unelmatyö :D

Tyttöjen kanssa suunnattiin sitten nukkepuolelle ja jätettiin miesväki ihastelemaan pelimaailmaa. Hauska oli nukkenäyttelykin. Löytyi leikkimökkiä, nukkeja todella kaukaa menneisyydestä tähän päivään ja erilaisia nukkekoteja.

Omasta mielestäni kaikista siistein juttu oli nukkemuseossa tuo iso pienoismallitalo, joka esitti kerrostaloa ja joka sen sivulla oli pienoismalleja eri aikakausien huoneista. Yhdellä sivulla oli keittiöt, toisella olohuoneet jne.

Tässä yksi esimerkki yhdestä tuollaisesta pienestä huoneesta lähempää. Melkoista sorminäppäryyttä ja viitseliäisyyttä saa olla, että tämmöisiä jaksaa väkertää! Vaikka varmasti hyvin terapeuttista hommaa sellaiselle ihmiselle, joka jaksaa tällaisia tehdä.

Nukkemuseon läheisyydessä oli myös leikkipaikka, jos tuntuu, että pitää välillä päästä hieman purkamaan energiaa. Ennen nukkenäyttelyä oli muuten jotain palkittuja vuoden luontokuvia. Käykää ihmeessä katsomassa, olivat todella vaikuttavia!

Aikaahan tuolla olisi saanut menemään vaikka koko päivän, jos olisi kiertänyt kaikki näyttelyt. Me menimme tuonne aamusesta, joten oli pakko lähteä syömään ja suurin osa näyttelyistä jäi katsomatta. Tosin ei oltu ajateltukaan, että mennään muihin kuin nukke- ja pelinäyttelyyn. Luonnontieteellinen museokin olisi varmasti ollut hieno! Extrana poikettiin Veetin toiveesta viikinkiaikaiseen museoon ja tultiin poistuessa sieltä myös kivinäyttelyn läpi. Niissäkin riitti lapsille ihmeteltävää, kun oli tuollaisia "timanttikiviä".

Museokäyntien ei aina välttämättä tarvitse olla mitenkään tylsiä ja lapset voi hyvin viedä museoon, jos aihe on sellainen, mistä löytyy heillekin mielenkiintoisia juttuja. Itsekään en jaksa mennä mihinkään taidemuseoon, koska sellainen ei itseäni kiinnosta, mutta tietyn tyyppiset jutut saa tämänkin sivistymättömän maalaisen menemään kulttuurin pariin :)

Oletteko te käyneet lasten kanssa Vapriikissa ja mitä tykkäsitte?