Talvipäivän retki

Mieheni keksi, että nyt kun jäät vihdoin kantavat joella, lähdetäänkin tänään läheiselle laavulle pienelle retkelle makkaranpaistoon.

Kutsuimme äitini ja isosiskoni tytärtensä kanssa mukaamme.

Tämä kyseinen laavu sijaitsee pienellä saarella ihan Suomen ja Ruotsin rajalla keskellä Tornionjokea. Saari näkyy pirttimme ikkunasta ja meiltä sinne on noin 900 metrin matka.

Jäällä oli hyvä kävellä, kun lunta ei ole vielä kovin paljoa. Sääkin oli todella mukava tällaiselle retkelle. 

Pakkasta noin seitsemän astetta, hyvin sumuista, eikä tuullut yhtään.

Mahtava rauha ja lumimaiseman valkeus.

Aurinkoa ei edes kaivannut - sitä sitten odotetaan kevätkeleille! ;)

Kotiin päin kävellessä ilma oli selvästi lauhtumaan päin ja luntakin sateli hiljalleen. Ja nyt illasta satoikin jo vetenä maahan.

Huomisen uudenvuoden aaton sää nyt vain hiukan pohdituttaa. Ainakin tosi tylsää, jos sataa vettä. Sääennuste onneksi lupailee muutamia pakkasasteita. :)

Huomenna vaihdetaan vuotta rauhallisissa merkeissä elikä suunnitelmissa anoppilassa ruokailu, alkuillan jokavuotinen ilotulitusshow kyläkaupalla ja illalla ehkä lautapelejä sekä parin viikon herkutteluputken jatkoa vanhempieni luona.

Kauniita tämän vuoden viimeisiä hetkiä huomiselle & mitä parhainta vuoden 2015 aloitusta!

Hyvää vuoden 2014 viimeistä yötä

♥

{ Kuvitus tällä kertaa kännykän kuvista / Instagram-tililtäni. Sain muuten Instassa juuri täyteen 300 seuraajaa. Kiitos! }

Pisamia ja hyvä mieli

Menneellä viikolla lomailin äitini ja nuorimman pikkusiskoni kanssa Ylläksellä.

(Siinä siis ainakin yksi syy tälle blogihiljaisuudelle. Toinen on saamattomuus. Hehe.)

"Pakollinen" porokuva.

 

Oli ehkä ihan paras reissu ko. tunturissa ikinä.

Kelit mitä parhaimmat, rinteet mitä parhaimmassa kunnossa - ja mikä kaikkein parasta:

jonoja ei missään ja rinteet tyhjinä :D

Olo oli kuin 'kukkulan kuninkaalla' konsanaan. Oli kyllä melko luksusta!

Maukas ja "terveellinen" välipala rinteessä :)

Riippuliitäjät "täyttivät" taivaan.

Niitä kyllä jaksettiin katsella, ihmetellä ja ihastella.

Ihan varmasti HUIPPUA hommaa!

 

Munkki-kaakaolla käytiin siskon kanssa huipulla sijaitsevassa 'YlläsKammi 718' -kahvilassa.

(Ko. numerohan tulee siis Ylläs-tunturin korkeudesta.)

 

Kahvilan seinien yläreunoja täyttivät laskettelijoiden omat, henkilökohtaiset, kuksansa, joista he sitten hörppivät kahviaan aina kun siellä vierailevat.

Ymmärtääkseni nämä kuksat (polttokaiverruksineen, paikkoineen yms.) 

maksoivat kahvilan avaamisen aikaan 718mk

- ja tällä hinnalla saa siis loppuelämän juoda kahvia ilmaiseksi omasta kuksastaan.

(Sitä en tiedä mitä nykyään euroissa kustantavat.)

Sedän vaimo kertoi myös, että sinne voi ostaa lisäksi oman minikuksan snapsien ottamista varten.

Utelin saako sillä sitten juoda snapseja niin paljon kuin tahtoo loppuelämänsä ilmaiseksi

- ei kuulema saa.

Ylläri.

 

Mökillä nautittiin mm. paikallisesta poronlihasta tehdystä käristyksestä.

(Kiitos sedän vaimolle tästä ja muista herkuista!)

 

Yksityiskohtia mökiltä.

Kanahaukan historiasta voin kertoa sen verran, että se on aikoinaan lentänyt lapsuuden kotini erääseen ikkunaan, jonka jälkeen äiti sen sitten täytätytti.

Täytynee todeta, että varsin 'pöllö' ilme tuolla linnulla, vaikka haukka muka onkin! :D

Riekko puolestaan näyttää jokseenkin ylimieliseltä...

[Ei sitä varsinaista 'tunturipurojen raikkautta', mutta kuitenkin ;) ]

***

 Summa summarum:

- mökkeilyä

- lumikenkäilyä

- aurinkoa

- lumilautailua

- hiihtämistä

- hyvää erinomaista ruokaa

- loistoseuraa

- nauramista

- rentoutumista

- "äiti-vapaata" (eli siis lapsethan mulla jäi isänsä kanssa kotiin)

No mitäpä reissusta sitten jäi "käteen":

no vähintääkin niitä pisamia ja oiiiikein hyvä mieli :)

(Koko reissu - sponsored by mama♥ 

KIITOS kaikesta!!!

Loma tuli kyllä niin tarpeeseen.)

Herkkujen vastapainoksi

En voinut olla ikuistamatta eilistä hiihtoreissuamme tänne,

joten tässä siis muutama kuvamaistiainen teillekin.

Olen nyt ihan koukussa hiihtämiseen - ja se nyt sitten näkyy täällä blogissakin.

Lupaan ensi kerralla postailla sitten taas jostain muusta! :D

Hiihtoretkellä kävin oman perheeni sekä isäni kanssa. Sää oli mitä parhain!

Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulikin oli lähes olematon.

Lämpötila taisi olla siinä -1'C:n luokkaa. Eli melko passeli!

Hankikin kantoi - ainakin nämä pienemmät ihmiset :)

Tuolla metsikön rauhassa hiihtäessä ei voi olla rentoutumatta enempää.

Itse nimittäin nautin hiihtämisestä niin kovin paljon!

Melkein jo harmittelen lumien sulaamista - mutta siis vain melkein... :D

Tänä aamuna kävin 12,5 kilometrin hiihtolenkin ja joella olikin jo useampia sulia paikkoja.

Kohta sinne tuskin enää uskallan lähteä.

Puseron kuivatusta :D

Makkaraa ja vaahtokarkkeja ♥ ...

 ...ja kuppi kuumaa kaakaota oli ansaittua!

Kotimatkalla ei hidasteltu! :)
Isosisko silitteli pikkuveljen päätä ahkiossa, ja niinhän se velipoika siihen nukahtikin.
Lopulta nukkui myös itse isosisko.
Rankka oli retki pienillekin, mutta niiiiiiin mukava!

IHANA KEVÄT

♥

Hiihtolomatunnelmia

 

 

- ollaan käyty mökkeilemässä

- ollaan hiihdetty

- nautittu upeista keleistä

- paistateltu kevätauringossa

- saatu paljon suloisia pisamia poskipäihin

- rattikelkkailtu ja pulkkailtu urakalla

- kuunneltu lintujen iloista viserrystä

- tuuletuttu lempeissä kevättuulissa joen/meren jäällä

- nähty kymmenittäin moottorikelkkoja

(ja nautittu niiden vauhdista ja äänestä IHAN TÄYSILLÄ - tai ainakin meän pikkumies...)

- bongailtu lumelta jänisten sekä muiden eläinten jälkiä

- paistettu makkaraa

- syöty markkinarinkeleitä ja juotu kuumaa mehua

- ihasteltu lumen sulamista ja veden tippumista räystäistä
sekä hiukan säikähdelty katolta putoavan lumen jyrinää

Summa summarum:

Eli nautittu KEVÄÄN tulosta!

Toivottavast hienot kelit jatkuvat vastedes, koska

täällä ainakin ollaan oikein innolla otettu hiihtokausi vastaan :)

♥

J. L. Runebergin päivänä

On nautittu lumikenkäilystä,
hyvästä säästä,
viihdyttävästä seurasta,
metsän rauhasta,
laavusta,
nuotiosta
(ei niin kamalasti silmiin menneestä savusta)
sekä tästäja tästä.Kookoskaakaota sekä karppiohjeella Runebergin torttuja(anteeksi annettakoon hiilaripitoinen mummon mansikkahillo sekä tomusokerikuorrute).

***

Olo on väsynyt, mutta hyvin onnellinen.

Snowshoeing

Lauantai-aamumme alkoi yllättävästi kun setäni vaimo piipahti meille kylään ja toi pienen paketin.
Paketti sisälsi kuksan
(pohjassa on polttokirjaimin nimeni
-> mieheni saa oman kuksansa hiukan myöhemmin.)
sekä lisäksi paperikäärön.
Paperikäärö sisälsi ehdotelmia erilaisten talvilajien kokeiluun, vaikka
lopulta kirjeessä päädyttiin ehdottamaan opastettua lumikenkäilyretkeä lähimaisemissa
(Lumikenkäilyä emme olleetkaan kokeilleet ennen,
joten tämä oli enemmän kuin mieluinen juttu!)
Sovimme heti sunnuntai-aamuksi lumikenkäilyretken lähistön laavulle.
(Tämän koko ihanan yllätysteon takana oli häissämme pidetty vierasleikki "12kk",
jossa setäni/hänen vaimonsa saivat tehtäväkseen tammikuussa 2011
antaa meille [hääparille] ideankipinän johonkin uuteen.)
Täytyy sanoa, että rankkaa oli (rakastan kunnon rääkkiä!)
- ja varsinkin kun puuterilumi upotti lähes puolta metriä väliajoin.
Onneksi lumikengät on kuitenkin suunniteltu mainiosti myös tällaiseen tosiextremeen ;)Pakkasta oli -19, joten laavulle kenkäily
jäi tällä kertaa välistä
-> sen sijaan reippailimme vajaan tunnin umpihangessa ihan lähistöllä,
jonka jälkeen paistoimme makkaraa ja joimme kuumaa kaakaota
(mie tietysti omasta uudesta kuksastani ♥!)
vanhempieni grillimökissä.
Kaakaona meillä oli mieheni kanssa mukana termospullossa kookoskaakaota
- eli kookosmaidosta, kevytmaidosta ja tummasta
leivontakaakaojauheesta keitetty herkku.
Namiiiii.

***

Kivaa oli!!!
- ja mikä parasta: kahden viikon päähän sovimme heti uuden lumikenkäilyreissun
(ja jos vain sää sallii, pääsemme vihdoin valloittamaan se laavukin).