Valoa kansalle!

Heti alkuun haluan kiittää teitä jokaista, jotka kommentoitte edelliseen postaukseeni lattiarempan valmistumisesta.

Kiitos, olette ihania!

Mikä voisikaan olla sen mukavampaa kuin jakaa se oma riemu lattiasta täällä vielä teidän kanssanne! :)

 Lattianmaalausoperaatio käynnisti sen, että myös järjestys uudistuneissa huoneissa hiukan vaihtui.

Kun kerran raskaita huonekaluja lähdetään siirtelemään, niin samalla siinä tulee tarve miettiä myös huonekalujärjestys uudestaan.

Että mikä toimii missäkin ja mikä ei. Ja, että mikä mättää ja miten asia korjataan.

 [Pystynaulakko - Ikea]

[Kenkäkaappi - Ikea]

 

[Kengät - Ellos]

[Laukku - Seppälä]

 Eteisemme tosiaan on ollut hirmuisen pimeä, ja ikkunasta tulevan vähäisenkin luonnonvalon söi suuri kaappi, joka seisoi keskellä tilaa.

(Täältä näkee vanhan järjestyksen.)

Nyt kaappi ja kenkälipasto vaihtoivat päikseen paikkaa.

Ja siis ei vaan voisi enää olla parempi ja tämä rouva tyytyväisempi! :D

Entisestä ahdistavasta eteisestä kuoriutui yksi kotimme kauniimmista tiloista.

(Ja kaapillekin muuten tapahtui jotain paikanvaihdoksen lisäksi, mutta siitä lisää toisella kerralla.)

***

 Ja juu, niitä listoja ei vielä ole ei. Katsotaan milloin tulee :D En vaan millään malta olla jo kuvailematta paikkoja!

P.S. Sopisikohan kenkäkaapin päälle peili? Hmm...

Valoisaa tiistaita! 

Lumipeite

Meidän koti on nyt kuin lumipeitteen saanut.

Tiedättehän sen miltä tuntuu, kun ensilumi on satanut ja peittänyt maiseman kauniin puhtaanvalkoiseksi(?)

Sellainen kun on pieni kirpeä pakkanen ja on oikein helppo ja ihana hengittää raikasta ilmaa(?)

Siltä minusta nyt tuntuu kun koti sai kauan kaivatun valkoisen lattian.

Raikasta, valoisaa & helppo hengittää.

Eikä valkoinen puulattiamme ainoastaan näytä, vaan myös tuntuu, tuoksuu ja kuulostaa hyvältä.

Hivelee siis monia aisteja :D

(Maistanut en sentään ole, vaikka melkein on jopa välillä mieli tehnytkin nuolaista uutta puhdasta pintaa... Hehe.)

Maalattuja neliöitä kertyi 3-4 kertaa maalatuista pinnoista jotakuinkin 350 neliötä. Tiiviihkö useamman viikoan rupeama on nyt takana. Huh.

 Täyttä työtähän tämä on ollut, vaikkakin niin hidasta; huonekalujen roudausta eestaas ja aikaa joka huoneen kohdalla on mennyt hioessa/maalatessa se 3-4 päivää. Eteisen ja pirtin kanssa tuplastikin, koska ne on pitänyt maalata kahdessa osassa (jotta osa tilasta pysyi jatkuvasti käytössä).
Eli ei tämä ihan 'naps ja kops' -homma ollut ;)
(Lattiat valmistuivat muuten jo viikko sitten, mutta sairastuttuani alkuviikosta pääsimme huonekaluja laittamaan paikoilleen vasta nyt viikonloppuna.)

Uudesta lattiasta on ilmennyt myös uusia juttuja - joita toki osasi odottaakin. Nimittäin; voi tuota pölyn ja erilaisten karvojen määrää(!), jotka nyt näkyy niin hyvin tuossa valkoisella lattialla - vaan eipä muuten haittaa! :) Tuleepa imuroituakin nyt tiheämpään. Karvojen/hiusten ja pölyn määrä taitaa olla tässä perheessä suht vakio, joten se sama määrä on ollut sillä entiselläkin lattialla - ei vain ole näkynyt. Huh! Parasta tässä on nyt, että OIKEASTI tuntee siivonneensa ja näkee työnsä jäljen. Aiemmin imurointi ja luutuaminen turhautti, kun ei yhtään puhtaammalta vaikuttanut rehkinnän jälkeen.

Pieniltä korjaustöiltäkään ei olla vältytty. Esim. vaippapakettia ei kannata jättää kovin kauaksi aikaa uudelle lattialle - siis vaikka se olisi ollut jo muutaman päivän kuiva; jää nimittäin ikävä värijälki paketin muovista. Lopullisen kovuuden ja kestävyydenhän tämä maalipinta saa vasta kahden viikon jälkeen (vesiohenteisella Betoluxilla näin, liuotinohenteisella taisi olla tuo kuivumisaika jopa 30vrk).

Mutta on se vaan niiin hieno. En voi muuta kuin todeta, että onneksi ryhdyttiin hommaan. Valon määrä räjähti käsiin ja tuntuu, että huoneet ovat nyt entistä avarammat. On se jännä miten yksi lattia voi vaikuttaa koko tilaan ja tunnelmaan niin paljon.

Kauanhan se otti, mutta tekisin kaiken kyllä uudelleenkin. Oli vaivanarvoinen homma!

(Ja tulipas muuten tehtyä siinä sivussa perusteellinen kevätsiivouskin, heh.)

Ja koska maalauksesta en ilmeisesti ihan saanut tarpeekseni, kehitin itselleni lisämaalattavaa... Niistä sitten joskus myöhemmin.

Nyt suuntaan luutuamaan!

Mukavaa kun valoa saatiin tänään ikään kuin 1 tunti vielä lisää! Valoa ei vain tunnu koskaan olevan liikaa :)
Mukavaa alkavaa viikkoa!

Lilja ♥ Lulu

Kun näin tämän Sebran suuren ja niiiiin kovin suloisen Lulu-istuintyynyn joulun jälkeen mukavassa alessa Niittylä Homessa,

niin eihän siinä voinut kuin tilata se siltä istumalta (oli silloin vielä vimppa kappale)! ;)

Onhan se niin sydämensulattaja.

 

Tässäkö tuleva bloggari työssään? :D

 Ja koska eskarin jälkeen ei millään jaksanut istua paikalla niin sitten äidille poseerataan näin - eli hypäten tyynylle:

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita kyllä riitti ja riittää(!)

Onneksi keskimmäinen oli kerhossa ja kuopus päivänokosilla.

Vielä täytyy kyllä saada poikien tulevaan huoneeseen tällainen vastaava pisamaposkinen pojanpalleroinen.

♥

No mitäpä sanot - rakastuitko sinä?

Entä miltäs näyttää uusi lattia ja järjestys? ;)

Pako

Koska pirtti on toiselta puolelta täynnä tavaraa ja toiselta puolelta maalausvaiheessa, palasin mieluusti hetkeksi katselemaan näitä jokin aika sitten otettuja kuvia (jotka ovat jääneet julkaisematta täällä blogissa). Pieni pako tähän väliin todellisuudesta näihin menneisyyden kuviin.

Ja täytyy todeta, että kyllä silmä lepää näitä katsoessa.

Sain uutta voimaa näistä kuvista ja ehkä siis vielä hetken taas jaksan tuota remonttikaaosta ;)

Onhan tuota lattiahommaa jo kolmisen viikkoa rehkittykin, joten alkaa se remppaväsymys jo nostaa päätään.

Nyt muuten kun tämä turkoosi-into tänä keväänä sitten yllättäen iski, niin vihdoin tuli aika nostaa vuosien jälkeen joskus muinoin Indiskasta hankkimani kulho esille. Ja eipä se voisi kauniimpi olla(!)

Onneksi en siitä ole luopunut, sillä hyvin usein olen miettinyt sen kirpparille kiikuttamista.

Ja kyllähän tuo helmililja on vain aina yhtä kaunis. Varsin kuvauksellinen rönsyilijä ;)

Tämäkin yksilö on toki jo nyt ylikukkinut ja nuupahtanut -- melkein kuin itsestäni puhuisin, hehee.

 Ihanaa viikonloppua jokaiselle täällä piipahtavalle!

Me vielä jatketaan viimeinen pätkä tuota maalailua.

'Huh', mutta samaan aikaan 'oih'

♥

P.S. Saatiin viime yönä oikein kunnolla lunta tänne. Aivan kuin entisiä ei olisi ollut ihan tarpeeksi. Se siitä aikaisesta keväästä. Snif. Mutta toisaalta; eiköhän se aurinko ala taas lämmittään ja sulata moiset pois ;) Toivottavasti sanonta "uusi lumi vanhan surmaa" pitäisi nyt paikkansa.

Meän uuet

Mies on toivonu uusia patalappuja ja varsinki essua itelleen - se ku meillä ruukaa tehä pääasiassa ne ruuatki. (Mie sitten hoian sen leipomispuolen.) 

Emmä met ole kuitenkaan semmosia viittiny vasiten ettiä erikseen, muttako mie sitten satuin bongaamaan (oliskohan ollu helmikuun?) Yhteishyvästä nämä harlekiinikuvioiset Housen patakintaan, -lapun ja esiliinan niin päätin sitten myös siltä istumalta, että ostan ne miehelle nimipäivälahjaksi.

No reippaanahan mie sitten menin kattommaan ja ettimmään niitä tuone meän paikallisseen Prismaan.

No eihän niitä tietenkään sielä ollu oikeassa kuosissa ja minun hääty sitten kattoa niitä verkkokaupan puolelta. Onneksi löytyvät sieltä ja ilmaseksihan ne sitten toimitettiin kahessa päivässä tuone sammaan kauppaan. Ihan näppärä, ku jos ei löy'y myymälästä niin saa mielusan tuotteen sitten netin kautta tilatuksi.

Vanhat kulahtaneet laput jouti laatikkoon piiloon semmosiksi havillisemmiksi lapuiksi, joita voi käyttää sitten vaikka leivinuunissa ruokaa laittaessa.

Keittiöpyyhkeet mie ostin tuolta Ruottin puolelta ÖoB-nimisestä överskottsbolagetista/sekatavarakaupasta. Hintaa niillä tais olla 15 kruunua yhteensä, elikkä jotaki semmostako 1,70 euroa.

Ei met varmaan oltais uusia pyyhkeitä tarvittu, mutta nuot vain sopi niin hyvin nuitten (lapun ja kintaan) kaveriksi.

Te varmaan jo huomasittaki, että murteellahan mie tämän postauksen nyt menin kirjottammaan. Ja siitä voipi kiittää taikka syyttää Lauraa tuolta Heinässä heiluvassa -blogista :D Ite mie otin tämän haasteen oikein kunnolla henkilökohtasena haasteena. Kovin vaikeatahan tämä on omalla kielellä eli tällä Tornionlaakson murteella kirjottaa, vaikka murretta mie hyvin vahvasti puhunki - en kuitenkaan 'hoon päältä' niinku vanhempi paikallinen väki. Se on vähän niinku jääny meiltä nuoremmilta poies. (Tai ainaki täällä meän perällä.)

Pieni näyte hoon päältä puhumisesta: "Ei ole kukhan koskhan sanonukhan, että H panhan joka paikhan."
Toimii hyvänä kielioppina meänkielelle ;D

Muistanko mie olin Helsingissä työharjottelussa useampi vuosi sitten (joku 8v sitten...), niin tuntu, että kaikki aina sielä työpaikalla hiljenty kuuntelemmaan ko mie puhuin. Tämä meän murre varmasti kuulostaa semmoselta hauskalta helsinkiläisten/etelä-suomalaisten korviin. Joku sano jopa, että se on semmosta mukavaa ja pehmeän kuulosta kieltä :D Heh.

En tiä mitä te tykkäättä tästä meän murteesta, mutta mie ainaki itte tykkään. Mitäpä ne siellä sannoo? Miltä kuulostaa/näyttää? :)

P.S. Nämät kuvat mie olen ottanu ennenku me alotimma tuon lattiarempan justiinsa tuossa pirtin puolella. Eli pian on nuoki lattiat valkoset, jee!

P.P.S. Mie en nyt kuiteskaan viitti enkä kehtaa esitellä miltä siellä kaaoksessa nyt näyttää...

Mutta mitäpä mie tässä porisemmaan ennää - hyvät yöt! Nattinatti!
Eikhään metki ruveta jo pian nukkummaan.

Ai niin! Nythän mie vielä haastan jonku muun tähän. Hmmm...

Mitenkähän se Kotivalossa-blogin Katri ossaa omalla murteella kirjottaa? :D

Tämä kuule tekkee aika hyvvää ku joutuu vähän miettimään, että mitenkä sitä oikein puhhuukaan ;)

P.P.P.S. Eikös minun bloginimi/nimimerkki saaki nyt ihan uuen merkityksen sen lisäksi, että se on minun oikean nimen eka kirjain? ;)

Arvonnan voittaja

 

Lekmer.fi:n arvonta on päättynyt ja voittaja on

 

Kaija

kommentillaan "Mukana yhdellä, kyllä Legot olis todennäköiset valinnat."

Sinulle Kaijaseni lähtee siis 50 euron lahjakortti tuonne ihastuttavaan lastentavarataivaaseen :)

ONNEA hurjan paljon!!!

Otatko Kaija yhteyttä minuun mailitse lumivalkeaa(at)gmail.com niin pääset pikimmiten shoppailemaan!

Hiihtolomaterkut

Ja niin vain kävi, että suuret suunnitelmat pääsivät toteutusvaiheeseen asti.

Tyytyväisempi en voisi olla! :)

Tässä kuva sekä neljän kuukauden ikäisestä remonttimiehestämme uudella lattialla että hiihtolomaviikon sääolosuhteista...

Lattioitahan täällä ollaan siis maalailtu. Voi, että tämä on kiitollista puuhaa ollut! Syy miksi lattioiden maalaus tehdään vasta nyt - eikä siis silloin vuosi sitten pääremontin yhteydessä - on siinä, että tahdoimme katsoa vuoden miten kylmältä lattia vaikuttaa; tarviiko lattia käyttää kokonaan auki ja lisätä eristeitä yms. Onneksemme siltä urakalta kuitenkin vältyimme, joten nyt päästiin alulle näiden kanssa.

Mies olisi alunperin halunnut sävytelakatun lattian ja annoinkin hänelle periksi pirtin osuudelta (eli siis muu talo valkoisella maalilla ja pirtti vaalealla sävytelakalla), mutta maalikaupan täti sitten iski väliin ja palautti mieheni meidät maan pinnalle. Hyvin sai ymmärtämään ettei vanhan puulattian sävytelakkaus tulisi onnistumaan välttämättä edes ammattilaisten tekemänä. Joten siis valkoista maalia sitten vain joka paikkaan. Tuntuu mies olevan kuitenkin tyytyväinen :) Valon määrä lisääntyy niin hienosti! Eräs arkkitehtikin sanoi, että kyllä puulattian tunnistaa ilman, että puunsyiden/oksien tarvitsisi näkyä.

Vanhemmat lapset ja koira ovat viettäneet hiihtolomaa mummulassa anopin ja appiukon hyvässä hoidossa. Eskarilaisen velvollisuudet kutsuvat taas maanantaina, mutta eiköhän huone saada taas asumiskuntoon ennen sitä.

Huusholli saa kyllä muutenkin tämän lattiarempan jälkeen uutta ilmettä, sillä ajattelin pistää huonekaluvalssiksi ja kokeilla huoneisiin uutta järjestystä - pientä piristystä rempan ja kovalla vauhdilla saapuvan kevään kunniaksi.
Ja, että jaksaa taas viihtyä sitä vintin remppaa odotellessa ;)

Eteisen lattia vielä odottaa maalaajaansa.

Maalina meillä on ollut Tikkurilan Betolux Akva (vesiohenteinen). Muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ollutkaan, kun asua täällä on samalla pystyttävä. Liuotinohenteisilla ei ollut siis asiaa tänne - haju olisi varmasti ollut sietämätön, kun tuulettaakaan ei nyt talvella oikein voi. Mutta eipä sillä: olen jälkeen äärimmäisen tyytyväinen! Kuka enää haluaa liuotinohenteisia käyttääkään, kun nämä vesiohenteisetkin on keksitty ja kun hintaerokaan ei ole kovin suuri.

Mutta eipä tämä maalaaminen tähän lopu; lattioiden saadessa uuden vitivalkoisen pinnan ylleen, alkavat vanhat ikkunan- ja ovenkarmit, katot yms. näyttää likaisenkellertäviltä. Täytyy koittaa niitä sitten jossain vaiheessa alkaa käymään lävitse. Ovet kuitenkin menevät maalaukseen ihan kohta ja osan lämpöpattereista olen maalannutkin jo.

Huonekaluja rempan jaloista syrjään raahatessa kävi useamminkin kuin kerran mielessä, että on tämä hullun hommaa. Mutta eiköhän lopputulos sitten ole sen verran tyydyttävä, että huonekalujen ja muiden kamojen ärrrrsyttävä eestaas roudaus unohtuu nopeasti.

Toisaalta tämä on ollut aika hauskaakin. Miehen kanssa ollaan väsyneinä kikatettu kuin pikkutytöt, kun ollaan nukkumaan laitettu patjoinemme pirtin tavarapaljouden keskellä. Tässä on sitä retkitunnelmaa ruokineen kaikkineen. Ja kaikki lihaksetkin (nekin, joiden olemassaoloa ei ole muistanutkaan) ovat kipeänä, joten ilmeisesti tämä käy liikunnastakin.

Tämän viikon jälkeen on siis vasta puoli taloa maalattu ja seuraavaksi on sitten pirtin vuoro - joko ensi tai sitä seuraavalla viikolla. Katsotaan nyt kuinka tässä jaksaa ;)

P.S. Laitan kuvia kun ollaan saatu vimpat maalikerrokset, listat (nekin vielä maalattava!) ja tavarat paikoilleen.

P.P.S. Muistakaa alemman postauksen arvonta. Osallistumisaikaa sunnuntai-iltaan!

Lastenhuonepohdintaa & arvonta

Pikkuhiljaa alkavat ajatukset kohdistumaan vintin remppaan (joka siis aloitetaan kevät-kesällä) ja siten myös lastenhuoneisiin ja niiden sisustamiseen.

Vintille on siis tarkoituksena koota vanhempien valtakunta (työtila, tv-aula ja makuuhuone), jolloin alakertaan jäisivät sitten huoneet lapsille. Nykyisestä lastenkamarista tulisi syksyllä kouluun lähtevän tyttäremme huone ja tällä hetkellä työtila/makkarina toimivasta tilasta yhteinen huone pikkupojillemme.

Lekmer.fi:stä löysin monia hienoja juttuja, joita voisin ajatella hankkivani lasten tuleviin huoneisiin.

Olin yllättynyt kuinka laaja valikoima kivoja ja niin omaan makuuni sopivia juttuja sieltä löytyykin! :)

Eskarilaisemme huoneeseen (eli tähän nyk. lastenkamariin) olemme neidin kanssa yhdessä suunnitelleet, että sängyn, koulupöydän ja lelu/peli/kirjakaapin lisäksi olisi ihana sinne saada mahtumaan jokin spesiaalijuttu. Mekkojen (ja muutenkin vaatteiden) suuuurena ystävänä neidin toiveena on kovasti ollut oma vaaterekki (ja kun mammaltakin löytyy se oma).

Väriskaala tulevassakin huoneessa pysyy varmastikin samana, mitä se on siis ollutkin, sillä vielä ei ole sitä "pinkin" voittanutta :D

Pääväreinä huoneessa tulevat kuitenkin olemaan näillä näkymin valkoinen ja harmaa, mutta mausteena joukossa sitä suloista neidin toivomaa vaaleanpunaista.

Nämä kyllä olisivat ihan nappijuttuja tytön huoneeseen:

Poikien huoneeseen olen puolestaan suunnitellut kerrossängyn, paripulpetin, muutaman lelu/peli/kirjakaapin lisäksi jonkinlaista majaa johonkin nurkkaan. Sellaista kivaa pientä teltannäköistä kyhäelmää, jossa voisi loikoilla tyynymeren keskellä ja suunnitella vaikkapas uusia legorakennelmia.

Poikien tulevaan huoneeseen olen ajatellut väriskaalaksi valkoista, harmaata ja mustaa sekä ripaus sitä poikamaista sinistä.

Näitä voisin nähdä hyvinkin poikien tulevassa huoneessa. Niin suloisia ja meidän makuun kaikki!

Yhteistyömme tuloksena Lekmer.fi mahdollistaa lukijoilleni 50€:n arvoisen lahjakortin arvonnan.

Olemalla blogini lukija (tai liittymällä nyt) ja kommentoimalla tähän postaukseen pääset mukaan arvontaan.

Voit tuplata mahdollisuutesi ja saat kaksi arpaa, jos jaat arvonnan blogissasi.

(Kerrothan tästä kommentissasi, kiitos! Voit käyttää alla olevaa kuvaa blogissasi.)

 
Mitähän kivaa sinä tilaisit, jos onni osuisi kohdallesi? :)
Arvonta on voimassa su 9.3. klo 21 asti.

Onnea kaikille tasapuolisesti!

kuvat Lekmer.fi