Vanhoja kaivellen * Old Things

Olin kerännyt hyllyllisen vanhoja purkkeja. Lähinnä kirpputorilta tehtyjä löytöjä. Halusin kuitenkin luopua niistä muutosten tuulten edellä ja ystävä ottikin ne mielellään. Nappasin parista purkista lennossa kuvat. Tämä retro-O'boy on toinen niistä. Vankkaa pahvia tai vastaavaa ainetta. Punainen kansi on kovaa muovia. 

VEEKOO kahvipurkki löytyi aikoinaan metallikeräyksestä. Tämä lienee melkoisen vanha metallipurnukka.

Nämä pahvissa kiinni olevat nepparit olen perinyt isomummoltani. Olisi kiinnostavaa tietää, myytiinkö neppareita tuommoisella alustalla vai onko pahvi otettu esimerkiksi lasten kirjasta. 

Olin hillonnut näitä neppejä erikoistarkoituksiin. Sellainen tuli nyt. 2 nepparia päätyi penkkaripukuun. Vielä kun penkkaripukukokonaisuuteen liitettiin eräs toisen sukuhaaran isovaarini esine, tuntui ilmassa historian havinaa :). 

Anu

► Kaapin kohennus ► Organized Cupboard ►

Rojunraivaukseni on siis edennyt keittiöön. Siitä huolimatta ei oikein huvita esitellä koko kaappia kaikelle kansalle. Pieniä välähdyksiä nyt kuitenkin tässä vinkiksi. Nämä ideat eivät ole omakeksimiäni, vaan ammennettu Internetin syövereistä esim.Pinterestistä. Amerikkalaisia tavaroiden järjestelyblogeja löytyy myös vaikka kuinka. Rapakon takana ihmisillä on ilmeisimmin suurempia taloja kuin suomalaisilla keskimäärin ja tavarat halutaan piiloon ja myös käyttää varastointitila tehokkaasti. Kun tähän yhdistetään ihmisten luovuus käyttää tavaroita uudella tavalla ja suuri into jakaa nämä keksintönsä kaikille kuvin, saadaan aikaan suunnaton sähköinen ideapankki kenelle tahansa järjestäjälle. Ja sen hedelmistä tässä sovellukseni:    

↑Kuivaelintarvikekaapin oven sisäpuolelle laitoin tarrakiinnitteiset hopeanväriset muovikoukut (K-kaupasta muutamalla eurolla). Siihen roikkumaan sininen euron kirppislöytö: kovamuovinen lehtikotelo. Pesin surutta astianpesukoneessa ja se kesti sen mukisematta. Ainoastaan tarralogo kärsi. Koteloon mahtuvat elmukelmut ja talousfoliorullat. Niitä löytyikin useampi rulla sekaisesta laatikosta...  Nyt rullat on hävyttömän helppo ottaa tarvittaessa ja palauttaa paikoilleen. Ja heti näkee paljonko on rullissa jäljellä.

Leivinpaperirullat olivat liian pitkiä koteloon (jäisivät hyllyn ja oven väliin ikävästi), niille tarvitsee keksiä muu jemma. 

Näin sain vapautettua yhden keittiön kaapiston laatikon muuhun käyttöön. 

 Hyllyllä näkyvät sipulipurkit mahtuvat juuri sopivasti muoviseen päärynärasiaan. Alemmalla hyllyllä on kissojen ruokakupit valkoisessa metallikorissa. ↑

↑Pyörivä marmorialusta niin ikään kirppikseltä ja kauan sitten ostettu. Sopii hyvin jäädytettynä esim.kakun aluseksi. Nyt se toimii kaapissa tilansäästäjänä. Englanninkielinen termi tuolle pyörivälle alustalle on "lazy Susan" eli laiska-Susanna. 

Oranssikantinen muovipurkki on retroa, kaiketi 80-luvulta ja kirppislöytö. Saman sarjan purnukoita on siunaantunut käyttöömme usempi eri kokoinen. Esittelen niitä toisella kertaa. Mutta nyt jo vinkkaan, että ne kestävät astianpesukoneessa pesemisen ja ovat todella tiiviitä ja kestäviä. 

 Soodaa meillä on tuommoinen isompi purkki, sillä käytän tuota ihmeainetta usealla tavalla. Leivon vain harvoin. Sen sijaan sitä kuluu näihin:

- tiskialtaan pesu (desinfioi samalla ja poistaa hajuja)

- viemärin avaaminen / raikastaminen yhdessä etikan ja kuuman veden kanssa

- kissanvessan pohjalle hiekan vaihdon yhteydessä (imee kostautta ja ennen kaikkea neutraloi hajua tehokkaasti!)

- käsien pesussa esim.sipulin /kalan käsittelyn jälkeen (poistaa hajua)

- ilmanraikastimena vessassa eli soodaa pienee kuppiin ja kuppi vessaan

- kenkien raikastamiseen 

- patjojen raikastamiseen

↑Tässä toinen lazy Susan. Kokonaan muovinen yksilö. Kirppikseltä -mistäpä muualtakaan- tämäkin on joskus tullut ostettua kun poistohintaan sai. Retro sokerisirotin on samaa kirppislöytöjen sarjaa. 

Käytän säilytyspurkkeina myös esim.suolakurkkupurkkeja. Joku on joskus sanonut osuvasti, että säilytyspurkit kannattaisi aina ostaa täysinä! 

Homma jatkuu.

Anu

► Apuvälineitä autistille ► Tools for Autistic ►

Liitutaulutarraa, Clas Ohlsonin piparimuottipakkaus, sakset ja liitutaulutussi. Siinä neljä asiaa, jotka tekevät arjestamme paljon helpomman. 

Rojunraivaus on ollut meillä meneillään tavallaan jo kohta kymmenen vuotta. Itsekin paljon sairastaneena projekti on ollut hitaahkoa ja näin ollen se on venynyt ja venynyt. 

Tänä keväänä olen iskenyt keittiöön oikein toden teolla. Itse ostettuja uusina ja kirppikseltä, sekä saatuja ja perittyjä astioita yms. on ollut enemmän kuin kaapit jaksaa vetää. Ja nyt siihen tuli stoppi. Totaalikyllästyminen liialliseen tavaraan. Monta banaanilaatikollista on lähtenyt hyväntekeväisyyskeräykseen, monta muovikassillista kirpputorille ja vielä olisi varaa karsia. 

Ihmettelen vain miksi ihmisen pitää haalia niin paljon tavaraa? 

Koska keittiön kaapit ovat kokeneet totaalisen mylläyksen ja vuosikautinen järjestys on järkkynyt, se on autistille hankalaa. Siihen avuksi keksimme leikata liitutaulutarrasta kuviot ja liimata ne kaappien oviin. 

Jokaiseen tarraan sitten kirjoittelemme mitä kaappi sisältää. Ongelma ratkaistu. Toimii ainakin meillä erinomaisesti. Ja kaikki ovat tyytyväisiä. 

Anu

► Retro-puhelin ► Retro Phone ►

Ai että min rojunraivaus sujuu mallikkaasti. Yllä esimerkki. Mulla oli kirppispöytä ja sain siellä vaihdettua monta turhakettani rahaksi. Ikävä kyllä, kirppispöytää tarvitsee käydä välillä järjestämässä ja siinä samalla tulee käveltyä monen pöydän ohitse... Tuo kauanetsimäni herkku odotteli siinä valmiiksi maalattuna just sopivan värisenä. Ei ollut hinnalla pilattu (2€), joten... tuossa se nyt on.  

Eilen hehkutin karkkivärisiä roskapussilöytöjäni. Tänään saatiin ihailla samoja värejä taivaalla Taivaan Iskän luomina. 

Se ois viikonloppu. Ohjelmaa on molemmiksi päiviksi ja to-do-listani on aika pitkä. 

Huomiseen!

Anu 

► Väriläiskiä ► Colours ►

Siis "IHQUU" ;)! Vih-doin viimein tämmöisiä herkkuja älytään valmistaa! Cittarissa piti hieraista silmiä kahdesti ennen kuin uskoin näkemäni todeksi. "Siis oikeesti", 25 litran roskakasseja näissä herkkuväreissä. Miksi roskiksien tarvitsisi olla niitä iänikuisia tylsän valkoisia tai mustia? Tämmöiset silmäkarkit saa tylsään ja haisevaan hommaan ihan uuden efektin. Tykkään. Jatkoon :D.

Meittien kissat ovat varsin sosiaalista sorttia (kunhan kyse ei ole imuroinnista) ja änkevät mukaan  -silloinkin kun ei olisi niin väliksi.

Wilma valtasi Twister-laatikon ja yritti siinä istuessaan pyörittää osoitinta. Jackie puolestaan hoiteli mattohommat. Istua tärräsi tuossa sinisellä palluskalla useampaan otteeseen. 

Anu

* Jouluverhoja / Christmas Curtains

 Meillä on 2 kpl tällaisia valkoisia mäntyisiä kirjakaappeja. Ollut vuosia vuosia, megahypersuperalesta hankittuja. Näyttökappaleet sai vielä edullisemmin:). Nämä tekemäni uuden patjaraitakankaan ja käytetyn pitsin yhdistelmäverhot oli olleet toisen kaapin ovissa jo luvattoman kauan (eli varmaan pari vuotta:). Halusin uudistusta ja tässä tulos: 

 Jouluista ruutukangasta oli justiinsa passeli pala kahteen oveen. Vain pieni kaistale jäi kangasta jäljelle. Nastoilla kiinni ylhäältä, alhaalta ja parista paikkaa keskeltä. Hyvin pelittää.

 Mun taannoinen toiveeni oli saada tätä ihanaa Jotexin joulukangasta. Tässä sitä nyt on:)! Keittiön salusiineiksi ommeltuna. Tein yläreunaan ns.kukonharjan. Jälleen nastoja apuna ja luonnonvalkeaa puuvillalankaa "verhovaijerina". Kiinnitys onnistuu niillä oikeen hyvin ja kotoisasti.


Tilda-nauha kissastopparina tuuletusikkunan kahvassa. Tähti on vanha ja ällökultainen. Mietin sen maalaamista valkoiseksi.. Mutta se nyt jäi tältä vuodelta. 

 Kappana on kesästä asti roikkunut tekemäni "Follow Your Dreams" -rullakappa. Sitä olen esitellyt aiemmin.

Hirmuinen väsymys on iskenyt. Pitäisi yrittää piristyä, olisi niin paljon tehtävää vielä ennen joulua. 

Tervetuloa uudet lukijat! Olen iloinen teistä jokaisesta. 

-Anu-

* Kirjakuusi / Christmas Tree from a Book

Ystäväni näytti jokin aika sitten tällaisen kierrätys-pöytäkuusen tekemistä mainoskuvastosta. Nyt olen löytänyt Valkoisen leinikin blogista (kiitos Maanvaivalle!) ohjeen tehdä kuusi kirjasta. Ekasta kuuseenkurkottamisesta meinasi tulla katajaan kapsahtaminen. Sivumäärä Utriossa oli melkein 300 ja se on liikaa. Taittaminen alkoi olla hankalaa. Niinpä saksin ronskisti lähes 100 sivua irti ja kolonen pitäisi peittää jollain:). Josko liimailen ekan ja viimisen sivun toisiinsa ja päälle jotain koristusta tai asettelen vain laiskasti kuusenkolon seinää vasten... hmmm. Ja kuten kuvasta näet, niin min taittelutkaan ei ollut kovin tasasia (telkkaa kattoessa taittelin). Pitää petrata seuraavan kuusen kohdalla:). Laitan tähän kuvia taittelun vaiheista.

 Kirjan kansien irrottamisen jälkeen ensimmäinen taitosvaihe: oikea yläkulma kirjan keskelle. 

  Sama sivu, taite 2: Jälleen taitetaan keskelle. Tässä hutiloin ja näin ollen kuuseni on epätasainen.

 Sama sivu taite 3: Alareunan pieneen ylimenevään kulmalärpäkkeeseen kannattaa tehdä taite kirjan alareunaa pitkin. Taitteluapuna seuraavassa vaiheessa.

 Sama sivu taite 4: Avaa taitos 2. ja käännä pieni kulma sisälle tekemääsi taitosta (kohta 3.) pitkin.

Valmis taitettu sivu näyttää tältä. Alareuna on kuusen alareuna. Viistoreuna on se, joka näkyy kuusesta ulos päin valmiina.

 Käännä valmis sivu vasemmalle (tai oikealle jos tykkäät tehdä taitokset toisin päin)

Jatka kirja loppuun tai leikkaa ylimääräisiä sivuja pois. 

 Niih.

* Pyyhkeen tuunaus / Renewing a Towel

Viikonlopun ompelusaldo on tässä. Yksi kirpparipyyhkeen tuunaus uudella Tilda-kankaalla ja -nauhalla. Mie tykkään. Mutta en tykkää tuosta alemman kuvan valotuksesta. Vessassa on loisteputkivalaisin ja sen valossa vasemmanpuoleinen (aiemmin tuunattu) pyyhe näyttää ihan kasaripersikkaiselta. Se on oikeesti roosanpunainen!! Ihan kuin tuo kangas. 

Viime postauksessa sanoin lähteväni uuteen viikkon rojunraivausmiettein. Se on viikonloppuna hautunut entisestään ja olen saanut todella kiinni kuningasajatuksesta... Keskityn yhteen kohtaan tai aiheeseen kerrallaan. Esim.lehdet: pieni osa säästöön (SuuriKäsityö-lehdet), osa lehtiroskiin, osa myyntiin kirpputorille ja osa lahjoitettuna kirpputorille. Tadaa, case closed. Sitten seuraavan osion kimppuun. Kun vain osaisi valita minkä;D. Tällä mennään.

* Rullakappa ynnä muuta mukavaa / Roll-up Blind

Joskos nyt näytän teille nämä olkkarin verhot, rullakapan, ennen kuin joulu pukkaa päällensä:). Tein tään verhon jo keväällä tai kesän korvalla. En vain voinu vastustaa tuota postikorttikangasta! Sitä on kahdenvärisenä: valkopohjainen verhossa ja luonnonvärisenä tyynyssä. Jälkimmäinen, löytö Anttilasta, oli odotellut unohdettuna kaapissa. Kapan sininen alaosa tuli syystä, että en ollut voinut ostaa korttikangasta tarpeeksi pitkää pätkää, niin sitä piti jatkaa tuolla tarjouskoripalalla (samaa kuin UnionJack -tyynyssäni). Eli sini-valko-punainenyhdistelmä on mieluinen minulle myös verhossa.  Rullan sisällä on kangaskaupasta hankittuja pahviputkiloita 2kpl jesarilla yhdistettynä. Valkoiset nauhat on vanhasta lakanasta. 

Tarrateksti "Live well...." on löytö halpiskaupasta, hintaa peräti alle 7€! Me like.

Alimmassa kuvassa jo ripsaus joulunpunaa. Oon hillinny haluani viritellä punasta enempikin ympäriinsä, ettei siihen sitten jo kyllästy ennen joulua:). Punanen ja valkonen on meillä tän joulun värit. Mainonnan vaikutusta kaiketi sekin, mutta en aio repiä siitä ressiä;). Hullua silti sinänsä että kaikki pitäisi aina laittaa kausittain uusiksi niin sisustuksessa kuin vaatekaapissakin! Siitähän ei hyödy kuin kauppiaat ja portaat siitä ylöspäin. Onnellisempaa olisi tyytyä siihen mitä on ja omistaa vähän. Tavara on vähän kuin tuli: hyvä renki, huono isäntä... Näihin aatoksiin uuteen viikkoon ja tavarankarsiminen sen kuin jatkuu. Vapauttavaa.

* Vauvan "kuolahuivi" / Dry Bandana

Ystäväni sai suloisen tyttären ja vauvalahjaksi hän toivoi tällaisen "kuolankuivaushuivin" -joita tein sitten 3kpl. Jossain sairaalassa oli ollut suomalaisen tekijän huiveja tarjolla, kuulemma lastenvaatekaupastakin löytyy. Kaivelin netistä ohjeita ja sellainen löytyi täältä.

Omat lapseni kun ovat jo teinejä, niin voit vain arvella kuinka monta vuotta olin kaapissa marinoinut tiikeritrikoota ja nallecollegea... Tiikerikankaasta olin tehnyt kaaaauan sitten lapsilleni tiikeripehmolelut ja collegesta oli tyttäreni saanut collegepaidan. 

Collegehuivin taustakankaana on niin ikään tyttärelle alunperin hankittua vaaleanpunaista trikoota. Olin tehnyt tytölleni siitä kypärämyssyn. Raitakangas on kulkeutunut meille lapsen hameena. Olisko voinut alunperin olla vaikkapa paita? 

Kiinnikkeenä käytin Prymin pieniä muovineppareita 2kpl/huivi. Mallinukkena kammottava tuliainen. 

Kaapissa ja pusseissa on hillottuna yhtä sun toista kangasta ja vaatetta ompeluita varten. Nyt aion luopua osasta, sillä en varmaan ikänäni saisi tehtyä kaikesta jotain :). Tilakin olisi tervetullutta. Rojunraivausoperaationi jatkuu siis.