Väriliuku ja pystyraitoja

 Keräsin jo pari vuotta sitten yhteensopivia sinisiä joulukalenteriminejä. Ajattelin tehdä niistä paidan lapsenlapselle. Sain Anna Johannalta Little Lohtu ohjeen palkkioksi testineulonnasta joten päätinkin käyttää kalenteriminit neuletakkiin paidan sijaan. Etsin vielä muutaman minin uudemmista joulukalentereista ja valitsin sopivan kontrastivärisen vyyhdin. Kerin minivyyhdit kerille ja aloitin neuleen, keräsin pienet pallerot pyöröpuikkoon jotta sain pidettyä ne järjestyksessä.

Takki on pääasiassa kaksiväristä patenttia jota opettelin neulomaan molemmat värit kerralla muutama vuosi sitten, lisäyskerrokset tein kuitenkin ohjeen mukaan yksi väri kerrallaan. Takki edistyi mukavasti, tein suunnilleen yhtä leveän raidan jokaisella minikerällä vuorotellen ja jätin loppukerän pyöröpuikolle odottamaan vuoroaan. Sunnuntaiaamuna kun lähdettiin takin saajan synttäreille oli toinen hiha valmis ja toinen aluillaan. Meillä oli lapselle lahjaksi myös muuta joten ei haitannut vaikka takki jäikin antamatta. Neuloin mennessä koko matkan ja hiha edistyi mukavasti.

 Paluumatkalla jatkoin neulomista kunnes huomasin että yksi kerä oli kadonnut jonnekin. Laitoin langat ja neuleen pussiin ja pidettiin muutenkin tauko ja käytiin ostoksilla. Autolle tullessa mukana ollut pojanpoika huomasi auton vieressä jotain. Se kadonnut kerä oli pudonnut pyöröpuikon kanssa penkin viereen ja siitä sitten pihalle kun nousin autosta. Onneksi pojalla oli tarkat silmät ja lankakerä löytyi. Neuloin sitten hihan kotona valmiiksi ja päätin tehdä nappilistat viimeisellä värillä koska sitä oli eniten jäljellä. Takki vähän venähti kun pesin sen, näinhän merinovillaisille monesti käy. Mutta lapsilla on tapana kasvaa joten eiköhän tämä käyttöön päädy.  Mallista ja ohjeesta tykkään kovasti.

Malli: Little Lohtu 

Langat: erilaisia sinisiä merinovillaisia joulukalenteriminejä 7 kpl, Lanitium ex Machina soft Merino sock, vihreä lankaa kului kaikkiaan alle 200 g

Puikot: 3 mm ja 3,75 mm

Vielä ehtii ilmoittautua Sock Madness kisaan. Kisaan voi osallistua vain Ravelryssä ja osallistujan pitää olla siellä Sock Madness ryhmän jäsen. Ohjeet löytyvät information ketjusta ja ovat tietenkin englanniksi joten kisa vaatii jonkin verran kielitaitoa toki siksikin että kisaohjeet ovat myös englanniksi. Mutta kisaan osallistuu paljon suomalaisia ja keskustelua käydään aktiivisissa suomalaisryhmissä paljonkin. Itse laitoin äsken ilmoittautumisen menemään ja latasin lämmittelyohjeen.

Mies on valittanut huonoja pipoja jo pidemmän aikaa. Käytti kauan huovutettua pipoa jonka tein vuosia sitten, se on kuitenkin aina hukassa ja vähän kutistunut pesussa joten oli jo aikakin tehdä uusi pipo. Musta lanka on ostettu Lontoosta vuosia sitten ja siitä oli tarkoitus tulla miehelle villapaita on siis Debbie Bliss Falkland Aran. Aloitin pipon 5 mm sukkapuikoilla ja vaihdoin aika pian 4 mm pyöröpuikkoon. Mallina Novitan Halaus pipoboksin ohje jonka totesin jo aiemmin ihan sopivaksi kun neuloin itselleni kaksi valkoista pipoa.

6. joulukuuta

 Hyvää itsenäisyyspäivää. Minä taidan viettää tämän päivän telkkarin ääressä puikot kädessä, vielä on lahjoja neulomatta.

Minivyyhtikalenterista tuli tänään tämmöinen lanka.

Ja neuleena esittelen takin jonka neuloin tyttärelle viime kesänä aloitin juhannuksen aikaan ja takki oli valmis joskus heinäkuussa. Lankana tässä Drops Air joka on pehmeä ja lämmin mutta josta irtoaa jonkin verran karvoja. Malli: Alpenglühen joka on oikein hyvin kirjoitettu mutta mulla oli vähän vaikeuksia pääni takia silmukoiden laskemisessa siellä täällä. Puikot varmaan ohjeen mukaiset 4,5 mm ja 5 mm.

7. joulukuuta

 

Ostin kesälomalla Suuri Käsityö 8/20 lehden ihan vaan tämän takkiohjeen takia. Samalla reissulla ostin myös langat takkiin. Lankana Drops Sky ja lankaa kului alle 6 kerää, siis alle 300 grammaa. Käytin takkia hääjuhlassa lämmikkeenä ja annoin takin sitten tyttärelle joka on käyttänyt takkia ahkerasti.

Pioni

Elokuun loppupuolella Neulisti etsi Ravelryssä testaajia kivalle neuletakille.

Koska mulla oli varastossa pariakin sopivan paksuista lankaa takkimäärä, ilmottauduin testaajaksi. Samana päivänä kun testaajat valittiin, jäin sairaslomalle käsien takia joten vaikka pääsinkin testaajaksi, en päässyt aloittamaan heti.

Ja sitten kun vihdoin pystyin taas neulomaan, tein mallitilkun ja totesin että ei mun valitsemista langoista kumpikaan ei sopinut malliin, en päässyt lähellekään tiheyttä. Testasin vielä yhden varastolangan joka oli yksin aivan liian ohutta mutta jämälangan kanssa melko sopiva tiheyteen ja muutenkin tykkäsin neuletuntumasta.

Jouduin sitten kuitenkin ostamaan langat tai puolet langoista kun se ohut lanka oli jotenkin kiva tähän mutta kaipasi kaveria. Ostin langat ja aloitin reilusti muiden jälkeen.

Tämä ohje on siitä kiva että ensin neulotaan hihat ja selkäosa yhtenä kappaleena joten se pitkävetisin homma onkin jo ohi kun helma valmistuu. Hihat on rikottua joustinneuletta ja palmikkoa, helma patenttia. Lopuksi tehdään nappilista joka on ainaoikeaa.

Neulominen sujui sitten suht vauhdikkaasti kun kädet oli taas kunnossa mutta harmittaa kun en ihan ehtinyt valmiiksi määräaikaan mennessä. Ja kuvatkin on surkeita. Käytiin lokakuussa Lontoossa jossa oli tarkoitus ottaa kivoja kuvia mutta eipä sitten otettu kuin yksi kun kuvaajan kouluttaminen siellä lämmössä olisi ollut ihan liian vaativa tehtävä. Marraskuiset kotipihalla otetut kuvat on ihan väärän värisiä ja takkikin on jo vähän nyppyinen kun sitä on tullut pidettyä jonkin verran.

Lopputulos on kuitenkin ihana käyttövaate, suosittelen tätä kivaa ohjetta ehdottomasti.

Malli: Pioni
Langat: Novita Venla tumman harmaa ja Ice Yarns Alpaca Merino Superfine (alpakka-merino-silkkisekoite) myös tumman harmaa
Puikot: 3.5 mm

Harmaa villatakki

Viime vuoden viimeisenä työnä valmistui villatakki joka sitten odotteli muutaman langanpään päättelyä, kastelua ja mittoihin asettelua ihan liian kauan. Helmikuun alussa sain viimeistelyt tehtyä ja vihdoin tänä viikonloppuna kuvattua. Takki ehti jo olla käytössä ennen kuvien ottamista joten siksi vähän kurttuinen.

Nyt mulla onkin sitten kolme uutta vaatetta käytettäväksi. Sininen villatakki osoittautui ennakkoarvelua kivemmaksi ja boxy-paita on kiva sekin mutta lanka niin sähköistä että taitaa jäädä kotipaidaksi, poistelen paidasta hiuksia ja muita karvoja harva se päivä. No, pitäähän sitä joku kotineulekin olla.

Tämän takin aloitin jo alkuvuodesta viime vuonna. Ohje on jostain viime kevään Kauneimmat Käsityöt lehdestä. Lehdessä takki on tehty kahdella eri langalla yhtä aikaa neuloen ja aika pitkään mietin ihan ohjeen mukaisten lankojen hankkimista mutta sitten muistin tämän Novitan Baby Woolin jota olin valinnut 10 kerää sukkakilpailun palkintoon. 4 mm puikoilla sain aika oikean tiheydenkin.

Takki neulotaan perinteisesti paloista ja alhaalta ylös. Neuloin aika nopeasti vartalokappaleet ja laskin samalla että mun langat ei kyllä tule riittämään vaan tarvitsen ehkä neljä kerää lisää lankaa. Muistelin että meidän S-Marketissa on myös tätä lankaa myynnissä ja sinne sitten suuntasin yhtenä keväisenä sunnuntaina. Kaupasta löytyi kuin löytyikin lankaa ja ihan sattumalta vielä samaa erääkin kolme kerää. Sitten vain toivoin että lanka riittää.

Ohjeessa oli vajaamittaiset hihat mutta halusin omaan takkiini pitkät hihat. Neuloin molempia hihoja yhtä aikaa noin kymmenen senttiä, aloin miettiä sopivia lisäyksiä ja siihen se sitten jäikin. Hihat jäivät kuukausiksi kesken vaikka neuloin niitä helpottaen eli nurja puoli päälläpäin pyörönä. Jatkoin hihoja joskus loppukesällä. Lisäsin silmukoita liian hitaasti ja hihat jäi taas kesken. Joulun aikaan olin pidempään lomalla, purin hihat lisäysten alkuun, laskin uudet lisäykset ja neuloin hihat parissa päivässä loppuun. Sitten enää eturesori, ohjeessa oli jotain muuta mutta kuten arvata saattaa lehti, josta ohje on, oli jo siinä vaiheessa ties missä. Tein aika leveän resorin ja muutaman napinläven. Sitten taskupussit ja kesken jälkimmäisen taskupussin lanka sitten loppui. Jatkoin pussin loppuun Novitan messumerinolla ja ihan hyvä tuli vaikka väri olikin eri.

Jyväskylän talvisilla neulefestareilla takki oli jo käytössä eikä oikeastaan yhtään liian ohut vaikka pakkasta olikin paljon. Messuilla mulla oli kaulassa se vähän aikaa sitten esitelty huivi josta tässä vähän valoisammat kuvat.

Vaihteeksi vaate

Nämä langat ovat saaneet odotella vuoroaan aika kauan. Ohjeenkin ostin jo paljon ennen lankoja.

Käytiin pari vuotta sitten kesälomareissulla ja reitti kulki sopivasti Pirtin Kehräämön ohi (ehkä piti tehdä pikkuinen mutka). Mulla oli tämä lanka mielessä jo tehtaanmyymälään mennessä, siellä piti vain valita väri.

Jostain syystä ihastuin juuri tähän oranssiin jota oli sitten harmittavasti vain 500 grammaa. Senpä takia langat ovatkin odottaneet neulomistaan niin kauan, epäilin että lanka ei millään riitä tähän malliin.

Onneksi vihdoin rohkaistuin aloittamaan, mielessä oli kyllä korvaava lanka jos olisi sattunut käymään niin huonosti että lanka olisi loppunut kesken. Eipä kuitenkaan loppunut vaan riitti juuri ja juuri, napit ommeltuani jäljellä oli kolme pientä pätkää, yhteensä noin 20 cm lankaa.

Ohje on hyvin kirjoitettu ja mallilla on neulottu niin monta villatakkia että virheitä tuskin on missään koossa. Neuloin takin ohjeen S-koolla, M-koko olisi ollut ehkä hieman väjempi mutta sitten olisi kyllä loppunut lanka kesken.

Takki neulotaan ylhäältä alas saumattomasti ja langankin jatkoin aina russian join-tekniikalla joten pääteltäviä langanpäitä ei ollut lopussa kuin muutama.

Napit löysin omasta varastosta. Tosin ompelin napit kahteen kertaan kun käytin tyttöä makutuomarina ja hän valitsi ensin paremman väriset mutta aivan liian pienet napit.

Malli: Grandpa Cardigan
Lanka: Pirtin Kehräämön kampalanka 110 tex x 4, se paksumpi kampalanka siis
Puikot: pyöröpuikko, ehkä 4 mm

Harmaata

Sen lisäksi että päivät ovat nyt kovin harmaita, puikoilla on ollut jo vähän pidempään harmaata lankaa. Aloitin joskus syyskuussa kesken sukkasatoilun villatakin itselleni, pitkästä aikaa.

Tämä malli ihastutti yksinkertaisuudellaan heti kun huomasin sen Ravelryn uusien mallien joulossa. Vähän kyllä epäilytti kovin kapean näköiset hihat mutta ostin ohjeen kuitenkin. Malli on kirjoitettu niin että hihat voi tehdä halutessaan eri värillä, neulominen aloitetaan hihoista ja koko takki tehdään ylhäältä alas.

Kuten olin mallia katsoessani epäillyt, hihat ovat todella kapeat, ei puhettakaan että olisin voinut tehdä hihojen yläosa sen melko pienen koon mukaan jolla neuloin vartalo-osan. Sen lisäksi että pienet koot ovat hyvin kapeita, ne ovat myös kovin lyhyitä eli takki olisi varmasti kinnannut kainalosta. Neuloin hartiaosaan korkeutta ohjeen suurimman koon mukaan. Lisäyksiä tein vähän vähemmän mutta kuitenkin enemmän mitä omaan kokooni olisi pitänyt tehdä. Vaikka hihoissa onkin enemmän silmukoita, ne ovat kovin kapeat varsinkin ranteesta.

Koska tein hihoista korkeammat kuin ohjeen mukaisessa koossani olisi pitänyt tehdä, jouduin muokkaamaan myös etu- ja takakappaleen yläosia. Poimin hihan reunasta enemmän silmukoita kuin ohjeessa ja neuloin enemmän kerroksia. Vartalo-osan yhdistämisen jälkeen tein sitten ihan ohjeen mukaisilla silmukkamäärillä.

Tämän takin juju on nuo eriväriset taskupussit. Neuloin ne valmiiksi kun vartalo-osa oli halutun pituinen ja yhdistin vartalo-osaan ennen resorin neulomista. Neuloin taskupussin viimeisen kerroksen harmaalla ja jätin kumpaankin reunaan pitkän langanpään jolla sain taskujen reunat kiinnitettyä. Olisin halunnut laittaa takkiin kellertävät napit mutta kun en löytänyt semmoisia varastostani niin päädyin näihin aika neutraalin värisiin.

Neuloin takin Drops Baby Merinosta jota ostin aika tasan vuosi sitten Merinomanian aikaan. En ole tainnut käyttää tätä lankaa koskaan aiemmin joten neuloin parikin mallitilkkua. Ilokseni lanka ei venynyt ollenkaan niin paljon kuin paksumpi Merino Extra Fine. Lankaa kului vähän yli 400 grammaa, aloitin viimeisen kerän jälkimmäisen nappilistan puolivälissä. Taskupussit tein Wollmeisen minikerästä joka riitti oikein hyvin, lankaa kului noin puoli kerää.

Takki on näissä kuvissa vähän rypyssä koska käytin sitä jo kokonaisen päivän ennen kuvien ottamista. Aivan ihana päällä, kevyt ja pehmoinen. Mallistakin tykkään, hihat on kapeat ja vartalo-osa ylileveä mutta kaikenkaikkiaan oikein mukava. Luultavasti tulevan talven lempparivaate.

Malli: Impromptu
Lanka: Drops Baby Merino, tumma harmaa 415 g, Wollmeise Pure, kellertävä 20 g
Puikot: 3 mm

Sinistä hiekkaa

Sain synttärilahjaksi kivan villatakkiohjeen jonka päätin pistää melkein heti puikoille. Lankavalinta aiheutti hieman miettimistä, mulla oli parikin vaihtoehtoa jotka molemmat sopivat ohjeen tiheyteen oikein hyvin. Päädyin lopulta keväiseen puuvillasekoitteeseen, se toinen vaihtoehto olisi ollut villainen.

Päävärinä tässä siis puuvilla-akryylisekoite Nadine jota ostin Lidlistä muutama vuosi sitten syksyllä. Lankaa oli vain 400 grammaa ja päätin että sen on riitettävä. Kontrastiväreiksi ostin Novitan Miamia jossa on melkein sama koostumus ja joka on vain ihan pikkuisen paksumpaa.

Tämäkin malli neulotaan ylhäältä alas ilman saumoja. Tein ensin vartalokappaletta toiseen pääväriraitaan asti, sitten tein välissä hihojen väriraidat koska halusin neuloa ne ilman langanjatkamista ja minulla oli kumpaakin väriä vielä kokonaiset kerät. Sinisessä kerässä olikin sitten solmu joten ihan ilman ylimääräisiä päättelyjä en sitten selvinnyt.

Takki on takaa vähän pidempi ja taskunsuut menevät kivasti vinoon. Tämä on vielä ihan pikkuisen liian pitkä mutta jos nää langat käyttäytyy pesussa samoin kuin Novitan Samos niin parin pesun jälkeen mitta on luultavasti oikein sopiva.

Varauduin siihen että päävärinen lanka ei ehkä riitäkään ja tein hihat loppuun alhaalta ylös, mallissa hihasuissa on samanlainen päättely kuin tuossa etureunassa mutta tein ihan vaan tavallisen aloitusreunan. Ja lankakin riitti oikein sopivasti, pääväriä jäi lopulta vain 4 grammaa.

Malli: BlueSand Cardigan
Langat: Nadine (Lidlistä) 400 g ja Novita Miami sinistä vajaa 100 g ja harmaata vajaa 150 g
Puikot: 3.5 mm, resoreissa 3 mm