Ihastuin tähän malliin heti kun näin ensimmäiset kuvat Ravelryssä. Harmittelin vähän kun ohje on kirjoitettu aika paksulle langalle eikä mulla ole käyttöä kovin paksulle villapaidalle. Mietin mallia aina silloin tällöin ja lopulta muistin kesälomareissulla ostetut langat jotka oli kyllä paljon ohuemmat kuin ohjeen langat.
Päätin kuitenkin yrittää. Tein mallitilkun ja pääsin valitsemallani langalla lähelle ohjeen tiheyttä eikä neulos kuitenkaan näyttänyt liian harvalta.
Ohje etenee osissa, aloitetaan keskeltä edestä, neulotaan ensin kaistale jotta saadaan tehtyä pääntie olkapäälle asti. Sitten tehdään välillä takakaarroketta, aloitetaan taas keskeltä, yhdistetään osat ja jatketaan etukappale sivuun asti ja sitten tehdään ensimmäinen hiha. Mulla oli lankaa neljä vyyhtiä ja tein hihaa vain niin pitkälle kuin ensimmäisestä vyyhdistä riitti. Sitten jatketaan takakaarroketta toiseen suuntaan ja etukappale tehdään taas olkapäälle asti, yhdistetään ja neulotaan etukappaleen toinen puoli valmiiksi. Sitten tein toista hihaa siihen asti kun lankaa riitti.
Poimitaan silmukoita takakaarrokeesta ja neulotaan takakappale yhtä pitkäksi kuin etukappale. Tässä kohtaa pidin tuumaustauon. Malli alkoi epäilyttää enkä ollut ihan varma venyykö poikittain neulottu etukappale tarpeeksi. Tuumaustauko auttoi, laskin ja mittasin ja lopulta päätin että kyllä siitä hyvä tulee.
Tässä neuleessa on periaatteessa sivusaumat mutta koska ne on tehty ennen helmaresoria kolmen puikon päättelyllä niin kun pääntien resori on tehty niin pääteltävänä on vain muutama langanpää ja paita on valmis. Pääntie epäilytti myös ennen resoria, näytti aika isolta ja huonosti istuvalta mutta resori pelasti paljon, on oikein sopiva. Muutekin tykkään valmiista paidasta kovasti. Tästä tuli lopulta liki tunikapituinen, lanka on just sopivaa ja tämmöinen löysä laatikkomalli on oikein mukava viileänä kevätpäivänä. Ja lankaakin jäi lopulta vaikka tein ohjeesta poiketen täyspitkät hihat.
Malli: Rhapsody in Cables
Lanka: Pirtin Kehräämön Kampalanka 90 tex x 3
Puikot: 3.5 mm, resoreissa 3 mm
sunnuntai 30. huhtikuuta 2017
sunnuntai 23. huhtikuuta 2017
Pupuja ja tipuja
Sock Madness kisan kakkoskierros loppui torstai-iltana ja sitten alkoi taas odottelu. Aika moni neuloja toivoi ohjeen ilmestyvän viikonlopun aikana, osalla tosin oli muita suunnitelmia ja ja ohjetta toivottiin mieluummin ensi viikon alkuun.
Onneksi meidän hätäisempien toive toteutui tällä kertaa. Tarvittavat materiaalit kerrottiin perjantai-iltana ja ohje ilmestyi vähän yllättäen lauantaiaamuna. Tällä kertaa tarvittiin paljon värejä, päävärin lisäksi kuusi "pastoral colors"-ryhmään kuuluvaa väriä. Tuota omituista väriryhmää mietittiin jo aiemminkin että mitähän ihmettä se mahtaa tarkoittaa kun ihan selkeää käännöstä sille ei löytynyt.
Itse en kiirehtinyt etsimään lankoja vielä perjantai-iltana. Juuri ennen nukkumaanmenoa muistin Lanitium ex Machina minivyyhdit jotka ostin viime kesänä neulefestareilta. Ajattelin aamulla katsoa olisko niissä sopivia värejä kun tarve oli just tuo sama mikä noiden vyyhtien koko, 10 g/väri.
Heräsin lauantaiaamuna tosi aikaisin, kävin kurkkaamassa oliko ohje jo tullut ja kun sitä ei vielä näkynyt niin menin takaisin nukkumaan. Aamupalan syötyäni etsin minivyyhdit ja kerän valkoista Kirjo-Pirkkaa jonka ajattelin ottaa pääväriksi. En kerinyt vyyhtejä kuitenkaan vielä kun ajattelin odottaa kunnes ohje ilmestyy.
Ohje ilmestyikin sitten yllättävän pian, aamuyhdeksältä ja mun minivyyhdeissä oli vain kolme sopivaa väriä ja se valkoinenkin päätyi kuvioväriksi päävärin sijaan. Kerin ne sopivat värit minivyyhdeistä ja etsin vielä pari puuttuvaa kuvioväriä, päätin etsiä sopivan päävärin vasta kun olisin neulonut varren valmiiksi. Kello oli melkein kymmenen kun pääsin aloittamaan ja sitten pitikin melkein samantien lähteä viikonlopun ruokaostoksille. Neuloin tuota kaksiväristä resoria kauppamatkalla autossa.
Harmittavasti pääsiäinen meni jo joten nämä kuviot eivät ole enää ihan ajankohtaisia. Keväsiä kyllä, paljon keväisempi kuin meidän piha jossa kukkii vasta pari pikkuista kevätkukkaa ja luntakin löytyy vielä varjoisimmasta paikasta. Lauantai jatkui siis omaan tapaansa ja neuloskelin sukkia aina sopivissa väleissä. Saatuani varren viimeistä kuvio-osiota vaille valmiiksi, etsin päävärin ja kerin sen vyyhdiltä kerälle. Eka sukka oli valmis joskus kahdeksan aikaan ja toisessakin oli varsi ennenkuin menin nukkumaan.
Terien neulominen oli vähän tylsää, melkein kokonaan yksiväristä sileää, mutta siinähän se meni varsinkin aamulla kun uusin Doctor Who jakso oli mun herätessä jo katsottavissa. Muutenkin selasin aina välillä Areenaa ja toinenkin sukka valmistui kuin itsestään aamupäivän aikana. Tällä kertaa olin neljäs valmistuneiden listalla.
Malli: Lambs and Chickens and Bunnies, Oh My!
Langat: Lanitium ex Machina basic sock, sininen, oranssi ja vaalean vihreä, Kirjo-Pirkka valkoinen, Wollmeise pure kirjava vihreä, Invictus Yarns Victorious keltainen ja Louhittaren Luola Väinämöinen harmaa
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko
Onneksi meidän hätäisempien toive toteutui tällä kertaa. Tarvittavat materiaalit kerrottiin perjantai-iltana ja ohje ilmestyi vähän yllättäen lauantaiaamuna. Tällä kertaa tarvittiin paljon värejä, päävärin lisäksi kuusi "pastoral colors"-ryhmään kuuluvaa väriä. Tuota omituista väriryhmää mietittiin jo aiemminkin että mitähän ihmettä se mahtaa tarkoittaa kun ihan selkeää käännöstä sille ei löytynyt.
Itse en kiirehtinyt etsimään lankoja vielä perjantai-iltana. Juuri ennen nukkumaanmenoa muistin Lanitium ex Machina minivyyhdit jotka ostin viime kesänä neulefestareilta. Ajattelin aamulla katsoa olisko niissä sopivia värejä kun tarve oli just tuo sama mikä noiden vyyhtien koko, 10 g/väri.
Heräsin lauantaiaamuna tosi aikaisin, kävin kurkkaamassa oliko ohje jo tullut ja kun sitä ei vielä näkynyt niin menin takaisin nukkumaan. Aamupalan syötyäni etsin minivyyhdit ja kerän valkoista Kirjo-Pirkkaa jonka ajattelin ottaa pääväriksi. En kerinyt vyyhtejä kuitenkaan vielä kun ajattelin odottaa kunnes ohje ilmestyy.
Ohje ilmestyikin sitten yllättävän pian, aamuyhdeksältä ja mun minivyyhdeissä oli vain kolme sopivaa väriä ja se valkoinenkin päätyi kuvioväriksi päävärin sijaan. Kerin ne sopivat värit minivyyhdeistä ja etsin vielä pari puuttuvaa kuvioväriä, päätin etsiä sopivan päävärin vasta kun olisin neulonut varren valmiiksi. Kello oli melkein kymmenen kun pääsin aloittamaan ja sitten pitikin melkein samantien lähteä viikonlopun ruokaostoksille. Neuloin tuota kaksiväristä resoria kauppamatkalla autossa.
Harmittavasti pääsiäinen meni jo joten nämä kuviot eivät ole enää ihan ajankohtaisia. Keväsiä kyllä, paljon keväisempi kuin meidän piha jossa kukkii vasta pari pikkuista kevätkukkaa ja luntakin löytyy vielä varjoisimmasta paikasta. Lauantai jatkui siis omaan tapaansa ja neuloskelin sukkia aina sopivissa väleissä. Saatuani varren viimeistä kuvio-osiota vaille valmiiksi, etsin päävärin ja kerin sen vyyhdiltä kerälle. Eka sukka oli valmis joskus kahdeksan aikaan ja toisessakin oli varsi ennenkuin menin nukkumaan.
Terien neulominen oli vähän tylsää, melkein kokonaan yksiväristä sileää, mutta siinähän se meni varsinkin aamulla kun uusin Doctor Who jakso oli mun herätessä jo katsottavissa. Muutenkin selasin aina välillä Areenaa ja toinenkin sukka valmistui kuin itsestään aamupäivän aikana. Tällä kertaa olin neljäs valmistuneiden listalla.
Malli: Lambs and Chickens and Bunnies, Oh My!
Langat: Lanitium ex Machina basic sock, sininen, oranssi ja vaalean vihreä, Kirjo-Pirkka valkoinen, Wollmeise pure kirjava vihreä, Invictus Yarns Victorious keltainen ja Louhittaren Luola Väinämöinen harmaa
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko
Tunnisteet:
hullutus,
kanat,
kirjoneule,
lampaat,
puput,
sockmadness,
sukat
torstai 20. huhtikuuta 2017
Puikot testissä
Neulon ohuet sukat yleensä pyöröpuikoilla, hyvin usein niillä samoilla 2.25 mm 80 cm pitkillä HiyaHiya pyöröillä joissa on kivan vihreä kaapeli. Paksummille langoille en ole vielä löytänyt ehdotonta puikkosuosikkia, toisaalta neulon vain muutamat paksummat sukat vuodesssa joten voi olla että jokainen pari tulee tehtyä eri puikoilla.
Nämä Seiskaveikka-sukat neuloin aiemmin tänä vuonna ja puikkoina mulla oli KnitPicksin koivuiset sukkapuikot, koko taisi olla 3.25 mm. Ihan kivat puikot muuten mutta koivupuikot on aika joustamattomat ja painavat näin paksuina vähän sormiin vaikka muuten ovatkin kivan kevyet.
Sain Prymin maahantuojalta postia ennen pääsiäistä. Kirjeessä oli kerä Regian 6-säikeistä sukkalankaa ja Prym ergonomics sukkapuikot. Pääsin siis testaamaan olisko tässä ratkaisu mun puikko-ongelmaan paksuja sukkalankoja neuloessa.
Otin langan heti puikoille. 3 mm puikot on mun käsialalla vähän paksut tuommoiselle vähän paksummalle sukkalangalle (100 g/375 m) mutta tein kuitenkin sukat näillä puikoilla.
Alussa neulominen oli vähän nihkeää, olisko puikoissa ollut joku viimeistely pinnassa joka kului vähitellen pois, puikot alkoivat kuitenkin luistaa vähän ajan kuluttua ihan mukavasti. Ensituntuma oli keveys, puikot on todella kevyet ja yllättäen ne ei tuntuneet yhtään pitkiltä vaikka yleensä käytän 15 cm pituisia sukkapuikkoja silloin harvoin kun teen jotain sukkapuikoilla.
Puikot ovat myös hyvin joustavat joka on ainakin minusta oikeastaan ihan positiivinen ominaisuus, noi koivupuikot mitä monesti käytän on nimittäin tosi jäykät ja taipumattomat. Koska puikot on jotain keinomateriaalia (muovia) en yhtään pelännyt puikkojen katkeamista.
Puikkojen kärki on hyvin kapea ja pisaran mallinen. Näin vähän löysää neuloen kärki ei ollut yhtään liian taipuisa, silmukat oli myös ihan helppo poimia puikolle kun purin vähän matkaa.
Puikoissa olisi ilmeisesti pitänyt olla kokomerkintä noissa keskikohdan värillisissä kohdissa, mutta näissä ei kyllä ollut ja värikin kului hyvin nopeasti pois ja levisi myös puikon keskikohtaan, langasta tuo vaalean violetti väri ei näihin tarttunut.
Kaikenkaikkiaan ihan kivat puikot. Varastossa on useampi kerä Seiskaveikkaa erilaisissa raitaväreissä joten kokeilen seuraavaksi toimiiko nämä myös paksumman langan kanssa. Näitä puikkoja saa myös pyörönä mutta en ehkä osta sellaisia kun laskin just yhtenä päivänä että mulla on yli 50 pyöröpuikkoa ja niistä tosi monet ovat samankokoisia.
Nämä Seiskaveikka-sukat neuloin aiemmin tänä vuonna ja puikkoina mulla oli KnitPicksin koivuiset sukkapuikot, koko taisi olla 3.25 mm. Ihan kivat puikot muuten mutta koivupuikot on aika joustamattomat ja painavat näin paksuina vähän sormiin vaikka muuten ovatkin kivan kevyet.
Sain Prymin maahantuojalta postia ennen pääsiäistä. Kirjeessä oli kerä Regian 6-säikeistä sukkalankaa ja Prym ergonomics sukkapuikot. Pääsin siis testaamaan olisko tässä ratkaisu mun puikko-ongelmaan paksuja sukkalankoja neuloessa.
Otin langan heti puikoille. 3 mm puikot on mun käsialalla vähän paksut tuommoiselle vähän paksummalle sukkalangalle (100 g/375 m) mutta tein kuitenkin sukat näillä puikoilla.
Alussa neulominen oli vähän nihkeää, olisko puikoissa ollut joku viimeistely pinnassa joka kului vähitellen pois, puikot alkoivat kuitenkin luistaa vähän ajan kuluttua ihan mukavasti. Ensituntuma oli keveys, puikot on todella kevyet ja yllättäen ne ei tuntuneet yhtään pitkiltä vaikka yleensä käytän 15 cm pituisia sukkapuikkoja silloin harvoin kun teen jotain sukkapuikoilla.
Puikot ovat myös hyvin joustavat joka on ainakin minusta oikeastaan ihan positiivinen ominaisuus, noi koivupuikot mitä monesti käytän on nimittäin tosi jäykät ja taipumattomat. Koska puikot on jotain keinomateriaalia (muovia) en yhtään pelännyt puikkojen katkeamista.
Puikkojen kärki on hyvin kapea ja pisaran mallinen. Näin vähän löysää neuloen kärki ei ollut yhtään liian taipuisa, silmukat oli myös ihan helppo poimia puikolle kun purin vähän matkaa.
Puikoissa olisi ilmeisesti pitänyt olla kokomerkintä noissa keskikohdan värillisissä kohdissa, mutta näissä ei kyllä ollut ja värikin kului hyvin nopeasti pois ja levisi myös puikon keskikohtaan, langasta tuo vaalean violetti väri ei näihin tarttunut.
Kaikenkaikkiaan ihan kivat puikot. Varastossa on useampi kerä Seiskaveikkaa erilaisissa raitaväreissä joten kokeilen seuraavaksi toimiiko nämä myös paksumman langan kanssa. Näitä puikkoja saa myös pyörönä mutta en ehkä osta sellaisia kun laskin just yhtenä päivänä että mulla on yli 50 pyöröpuikkoa ja niistä tosi monet ovat samankokoisia.
maanantai 17. huhtikuuta 2017
Raitoja
Tein maaliskuun lopussa tyttären työkaverille ne musta-harmaat sukat ja koska ne oli mun mielestä vähän synkän väriset niin tein sitten samaan syssyyn vielä toisetkin, semmoiset vähän vähemmän synkät.
Lisäsin mustan ja harmaan joukkoon valkoista ja sehän raikasti värejä huomattavasti.
Näiden tekemisellä oli vähän kiire kun tyttären viimeinen työpäivä läheni uhkaavasti, sukat oli valmiit edellisenä iltana, kastelin ja laitoin pingottumaan yöksi ja napsin hätäiset kuvat tyttären viimeisen työpäivän aamuna, onneksi kuljimme töihin samalla autolla.
Nämä sukat on ihan perusmallia. Lisäsin varteen kirjoneulekuvion niistä Suomi 100 sukkakisan sukistani ja muuten tein vain raitoja. Resori, kantapää ja kärki ovat tarkoituksella kaikki eri väreillä.
Muutin tuota varren kirjoneuletta vähän. Kisasukissa kuvio jatkuu katkeamatta mutta näissä on sukan takana kaksi samanlaista raitaa kuin kuvion alussa ja lopussa eli kaksi pystyriviä noita pieniä neliöitä.
Sukat on muuten samalaiset mutta tein kirjeneulokuvion peilikuvana toiseen sukkaan.
Malli: Oma
Langat: Novita Venla musta, harmaa ja valkoinen
Puikot: 2.5 mm pyöröpuikko
Lisäsin mustan ja harmaan joukkoon valkoista ja sehän raikasti värejä huomattavasti.
Näiden tekemisellä oli vähän kiire kun tyttären viimeinen työpäivä läheni uhkaavasti, sukat oli valmiit edellisenä iltana, kastelin ja laitoin pingottumaan yöksi ja napsin hätäiset kuvat tyttären viimeisen työpäivän aamuna, onneksi kuljimme töihin samalla autolla.
Nämä sukat on ihan perusmallia. Lisäsin varteen kirjoneulekuvion niistä Suomi 100 sukkakisan sukistani ja muuten tein vain raitoja. Resori, kantapää ja kärki ovat tarkoituksella kaikki eri väreillä.
Muutin tuota varren kirjoneuletta vähän. Kisasukissa kuvio jatkuu katkeamatta mutta näissä on sukan takana kaksi samanlaista raitaa kuin kuvion alussa ja lopussa eli kaksi pystyriviä noita pieniä neliöitä.
Sukat on muuten samalaiset mutta tein kirjeneulokuvion peilikuvana toiseen sukkaan.
Malli: Oma
Langat: Novita Venla musta, harmaa ja valkoinen
Puikot: 2.5 mm pyöröpuikko
sunnuntai 16. huhtikuuta 2017
Tiikeriraitoja
Sock Madness kisan toisen kierroksen ohje julkaistiin viikko sitten torstaina iltapäivällä. Jostain syystä järjestäjät halusivat tähän väliin vähän pidemmän tauon ja olin vähän pettynyt kun olin lomalla koko viikon ja toivoin että ohje olisi tullut aiemmin.
Ohje vaikutti kuitenkin ihan mielenkiintoiselta, kirjoneuletta joka näytti lisäksi varsin helpolta.
Ulkonäkö voi kuitenkin pettää. Sukat alkoivat joustinneuleella joka ei ollutkaan ihan tavallinen. Tai siis onhan 2 o, 1 n ihan perusjoustinta mutta kun siihen lisätään kirjoneule niin että kolme silmukkaa aina samalla värillä niin työhön piti oikein keskittyä, hidastakin se oli. Yhdellä värillä siis aina 1 o, 1 n, 1 o.
Joustimen jälkeen alkoi sitten helppo osuus, ihan perinteistä kirjoneuletta eikä mitään pitkiä langanjuoksuja. Sain laittaa oman tiimin ketjuun kuvan valmiista sukanvarresta vielä valoisaan aikaan joku siellä sitten kyseli sainko mahdollisesti ohjeen ennen muita. No tavallaan, mutta niin sai muutkin tiimiläiset. Järjestäjillä oli vähän ongelmia sähköpostien kanssa ja osa sai tosiaan ohjeen myöhemmin kuin piti.
Kantapäässä tulikin sitten ongelmia. Varren kirjoneule oli mun mielestä vähän lyhyt, vain 38 krs. Kantapäässä sitä mittaa oli sitten vähintäänkin riittävästi, 36 krs. Toimii, jos tehdään vahvistettua neulosta mutta tässäpä nostetaankin vain joka 3. silmukka ja neulos ei vedä ollenkaan samalla lailla kasaan kuin normaali vahvistettu neule. Ja reunasilmukoita ei sitten nostettu vaan neulottiin jokaikinen, silmukoiden poimiminen kantalapun reunasta oli iltamyöhällä hankalaa ja jouduinkin tekemään sen kolmesti ennenkuin tulos oli sitä mitä halusin, musta lanka toisessa reunassa ei sekään auttanut yhtään.
Kantapään ohitettuani neulominen sujui taas varsin mukavasti, kaavioden seuraaminen meinasi olla vähän liiankin helppoa, aina välillä piti laskea olenko jo tehnyt kyseistä osuutta liikaakin.
Kirjoneule jatkuu myös sukan kärjessä ja kavennuksista johtuen siellä olikin sitten pitkiä langanjuoksuja useampaan kertaan. Koska perjantai ei ollut työpäivä, päätin jatkaa sitkeästi kunnes eka sukka olisi valmis vaikka väsyttikin jo kovasti. Eihän nuo kärjet mitenkään kauniit ole mutta kun kisataan niin ohjetta on noudatettava.
Eka sukka oli sitten lopulta valmis kun päivä oli jo vaihtunut perjantaiksi. Otin tiimin keskusteluketjuun pikaisen kuvan ja menin nukkumaan. Toisen sukan neuloin perjantaina, vähän rauhallisempaan tahtiin ja taukoja pitäen. Iltapäivällä oli sitten toinenkin sukka valmis ja olin kierroksen nopein. Tosin tässä kisassa nopeudella ei ole hirveästi merkitystä ennen viimeisiä kierroksia, jatkopaikkoja on tiimeissä näin alussa paljon ja koska en ole ihan nopeimmassa joukkuessa taidan päästä normineulonnalla jatkoon vielä muutaman kierroksen ajan. tykkään van testata omaa nopeutta aina silloin tällöin ja valitettavasti hidastun jatkuvasti.
Malli: Mod Madness
Langat: OnLine Supersocke 100 oranssi ja Novita Venla musta
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko
Posti toi ennen pääsiäistä mulle ison kirjekuoren jossa oli uudenlaiset puikot testattavaksi ja lisänä kerä lankaa jotta pääsin heti testaamaan. Kuten kuvata voi päätellä, testattu on ja testituloksia kunhan saan kuvat otettua.
Ohje vaikutti kuitenkin ihan mielenkiintoiselta, kirjoneuletta joka näytti lisäksi varsin helpolta.
Ulkonäkö voi kuitenkin pettää. Sukat alkoivat joustinneuleella joka ei ollutkaan ihan tavallinen. Tai siis onhan 2 o, 1 n ihan perusjoustinta mutta kun siihen lisätään kirjoneule niin että kolme silmukkaa aina samalla värillä niin työhön piti oikein keskittyä, hidastakin se oli. Yhdellä värillä siis aina 1 o, 1 n, 1 o.
Joustimen jälkeen alkoi sitten helppo osuus, ihan perinteistä kirjoneuletta eikä mitään pitkiä langanjuoksuja. Sain laittaa oman tiimin ketjuun kuvan valmiista sukanvarresta vielä valoisaan aikaan joku siellä sitten kyseli sainko mahdollisesti ohjeen ennen muita. No tavallaan, mutta niin sai muutkin tiimiläiset. Järjestäjillä oli vähän ongelmia sähköpostien kanssa ja osa sai tosiaan ohjeen myöhemmin kuin piti.
Kantapäässä tulikin sitten ongelmia. Varren kirjoneule oli mun mielestä vähän lyhyt, vain 38 krs. Kantapäässä sitä mittaa oli sitten vähintäänkin riittävästi, 36 krs. Toimii, jos tehdään vahvistettua neulosta mutta tässäpä nostetaankin vain joka 3. silmukka ja neulos ei vedä ollenkaan samalla lailla kasaan kuin normaali vahvistettu neule. Ja reunasilmukoita ei sitten nostettu vaan neulottiin jokaikinen, silmukoiden poimiminen kantalapun reunasta oli iltamyöhällä hankalaa ja jouduinkin tekemään sen kolmesti ennenkuin tulos oli sitä mitä halusin, musta lanka toisessa reunassa ei sekään auttanut yhtään.
Kantapään ohitettuani neulominen sujui taas varsin mukavasti, kaavioden seuraaminen meinasi olla vähän liiankin helppoa, aina välillä piti laskea olenko jo tehnyt kyseistä osuutta liikaakin.
Kirjoneule jatkuu myös sukan kärjessä ja kavennuksista johtuen siellä olikin sitten pitkiä langanjuoksuja useampaan kertaan. Koska perjantai ei ollut työpäivä, päätin jatkaa sitkeästi kunnes eka sukka olisi valmis vaikka väsyttikin jo kovasti. Eihän nuo kärjet mitenkään kauniit ole mutta kun kisataan niin ohjetta on noudatettava.
Eka sukka oli sitten lopulta valmis kun päivä oli jo vaihtunut perjantaiksi. Otin tiimin keskusteluketjuun pikaisen kuvan ja menin nukkumaan. Toisen sukan neuloin perjantaina, vähän rauhallisempaan tahtiin ja taukoja pitäen. Iltapäivällä oli sitten toinenkin sukka valmis ja olin kierroksen nopein. Tosin tässä kisassa nopeudella ei ole hirveästi merkitystä ennen viimeisiä kierroksia, jatkopaikkoja on tiimeissä näin alussa paljon ja koska en ole ihan nopeimmassa joukkuessa taidan päästä normineulonnalla jatkoon vielä muutaman kierroksen ajan. tykkään van testata omaa nopeutta aina silloin tällöin ja valitettavasti hidastun jatkuvasti.
Malli: Mod Madness
Langat: OnLine Supersocke 100 oranssi ja Novita Venla musta
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko
Posti toi ennen pääsiäistä mulle ison kirjekuoren jossa oli uudenlaiset puikot testattavaksi ja lisänä kerä lankaa jotta pääsin heti testaamaan. Kuten kuvata voi päätellä, testattu on ja testituloksia kunhan saan kuvat otettua.
sunnuntai 9. huhtikuuta 2017
Värikästä siksakkia
Sock Madness kisassa on tänäkin vuonna jaossa bonusohjeita niille jotka raportoivat kisakierroksen sukat valmiiksi määräajassa. Muut kilpailijat saavat bonusohjeet sitten kisan jälkeen ja ne jotka eivät kilpaile, voivat ehkä ostaa ohjeet joskus myöhemmin.
Ensimmäisen kisakierroksen bonusohje oli varsin mielenkiintoisen näköinen. Sukan päällä siksakkia ja pohjassa ja takaosassa ainaoikeaa.
Sitä samaa ainaoikeaa on myös varpaissa ja kantapäässä, niissä tosin neulotaan vuorotellen oikeita ja nurjia kerroksia kun ne tehdään pyörönä.
Ensin tehdään sukan kärki. Silmukoita ei päätellä vaan luodaan uusia silmukoita sukan etuosaa ja yläreunaa varten ja neulotaan sitten etuosan silmukat yhteen kärkiosan kanssa. Jostain syystä tuo siksak osuus aloitetaan keskeltä. Välissä neulotaan sukan pohja ja takaosa erikseen ja jatketaan sitten siksak osuus ja yläreuna loppuun ja lopuksi silmukoidaan keskietu.
Mun sukista ei tullut ihan samanlaiset kun en halunnut pätkiä lankaa ja täsmätä raidoituksta. Takaosassa ja pohjassa sain raidat jatkumaan kun aloitin kummankin osion raidoituksen samasta kohdasta, laskin että yksi raitaraportti riittää ja aika tarkkaan se kuluikin.
Ohjeessa kantapäät on neulottu samalla värillä kuin kärki ja yläreuna mutta mun pinkki lanka loppui kesken ja tein kantapäät keväisellä vihreällä joka sopi mun mielestä hyvin noihin muihin väreihin. Kokonaisuudessa näistä tuli hyvin värikkäät, neuloessa katsoin työstä roikkuvia langanpäitä ja mietin että nehän muistuttaa väreiltään ihan vapun serpentiinejä.
Malli: Zag
Langat: pinkki ja raidallinen Alize Superwash, vihreä Kirjo-Pirkka
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko
Ensimmäisen kisakierroksen bonusohje oli varsin mielenkiintoisen näköinen. Sukan päällä siksakkia ja pohjassa ja takaosassa ainaoikeaa.
Sitä samaa ainaoikeaa on myös varpaissa ja kantapäässä, niissä tosin neulotaan vuorotellen oikeita ja nurjia kerroksia kun ne tehdään pyörönä.
Ensin tehdään sukan kärki. Silmukoita ei päätellä vaan luodaan uusia silmukoita sukan etuosaa ja yläreunaa varten ja neulotaan sitten etuosan silmukat yhteen kärkiosan kanssa. Jostain syystä tuo siksak osuus aloitetaan keskeltä. Välissä neulotaan sukan pohja ja takaosa erikseen ja jatketaan sitten siksak osuus ja yläreuna loppuun ja lopuksi silmukoidaan keskietu.
Mun sukista ei tullut ihan samanlaiset kun en halunnut pätkiä lankaa ja täsmätä raidoituksta. Takaosassa ja pohjassa sain raidat jatkumaan kun aloitin kummankin osion raidoituksen samasta kohdasta, laskin että yksi raitaraportti riittää ja aika tarkkaan se kuluikin.
Ohjeessa kantapäät on neulottu samalla värillä kuin kärki ja yläreuna mutta mun pinkki lanka loppui kesken ja tein kantapäät keväisellä vihreällä joka sopi mun mielestä hyvin noihin muihin väreihin. Kokonaisuudessa näistä tuli hyvin värikkäät, neuloessa katsoin työstä roikkuvia langanpäitä ja mietin että nehän muistuttaa väreiltään ihan vapun serpentiinejä.
Malli: Zag
Langat: pinkki ja raidallinen Alize Superwash, vihreä Kirjo-Pirkka
Puikot: 2.25 mm pyöröpuikko
sunnuntai 2. huhtikuuta 2017
Mustaa ja harmaata
Meillä on tänäkin vuonna tyttären kanssa sopimus siitä että hän voi pyytää minua tekemään muutamia neuleita omiin tarpeisiinsa, ei siis itselleen vaan jollekin muulle.
Vuoden ensimmäinen toive oli sukat tyttären työkaverille kun tyttären sijaisuus päättyi ja hän vaihtoi toiseen työhön.
Mallitoivetta en tälläkään kertaa saanut joten tein sitten jotain ihan omasta päästä. Tai siis käytin niitä joulukalenterin kirjoneulekuvioita näihin sukkiin. En järjestyksessä vaan katsoin lapsenlapsen haalarista mitkä kuviot vois olla kivoja yhdessä.
Aloitin sukat ylhäältä 72 silmukalla joten varteen ei tullut yhtään niistä isommista kuvioista kun silmukkamäärä ei sopinut. Lisäksi otin mukaan pöllökuvion jota käytin puolukkasukissa.
Käytin pohjavärinä vuorotellen mustaa ja harmaata mutta jännästi tuo harmaa korostuu selvästi kuvioraitojen kohdalla. Vain kukkakuvio on tehty peilikuvana toiseen sukkaan muuten sukat ovat identtiset.
Halusin terään yhden isomman kuvion ja sehän sopi hyvin heti kantapään jälkeen. Hetken laskettuani totesin että kuvio sopii hyvin jos teen kiilakavennukset pohjassa ensin joka kolmas kerros ja niin että kavennan tämän kuvion kohdalla vain osan kiilasilmukoista. Pohjassa on siis peräkkäin kaksi kiilaa. Ei näy kuvissa kun en muistanut ottaa kuvaa sukkien pohjasta.
Malli: Oma, kuviot pääasiassa blogin joulukalenterista v 2016
Lanka: Novita Venla musta ja harmaa
Puikot: 2.5 mm
Vuoden ensimmäinen toive oli sukat tyttären työkaverille kun tyttären sijaisuus päättyi ja hän vaihtoi toiseen työhön.
Mallitoivetta en tälläkään kertaa saanut joten tein sitten jotain ihan omasta päästä. Tai siis käytin niitä joulukalenterin kirjoneulekuvioita näihin sukkiin. En järjestyksessä vaan katsoin lapsenlapsen haalarista mitkä kuviot vois olla kivoja yhdessä.
Aloitin sukat ylhäältä 72 silmukalla joten varteen ei tullut yhtään niistä isommista kuvioista kun silmukkamäärä ei sopinut. Lisäksi otin mukaan pöllökuvion jota käytin puolukkasukissa.
Käytin pohjavärinä vuorotellen mustaa ja harmaata mutta jännästi tuo harmaa korostuu selvästi kuvioraitojen kohdalla. Vain kukkakuvio on tehty peilikuvana toiseen sukkaan muuten sukat ovat identtiset.
Halusin terään yhden isomman kuvion ja sehän sopi hyvin heti kantapään jälkeen. Hetken laskettuani totesin että kuvio sopii hyvin jos teen kiilakavennukset pohjassa ensin joka kolmas kerros ja niin että kavennan tämän kuvion kohdalla vain osan kiilasilmukoista. Pohjassa on siis peräkkäin kaksi kiilaa. Ei näy kuvissa kun en muistanut ottaa kuvaa sukkien pohjasta.
Malli: Oma, kuviot pääasiassa blogin joulukalenterista v 2016
Lanka: Novita Venla musta ja harmaa
Puikot: 2.5 mm
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)