Vanhaa kiertotaloutta

Nykyään puhutaan paljon tekstilien kierrättämisestä,

niinkuin se olisi jotain uutta ennenkuulumatonta.

Mutta ei eihänse ole.

Vanhat vaatteet, lakanat ym on

ennenkin osattu leikata kuteiksi 

ja kutoa mattoa tai jotain muuta tekstiiliä.

Tätä vanhaa tekstiilin uudelleen käyttöönotta

eli matoonkuteenleikkasta tein takapihallani

kun vielä ilmat sielä sallii.

 

Pienen pienet puut.

Tätä pienempiin puihin en ole rakentanut loimia,

jos ei nyt kuvakehyksiä lasketa. 

Muistatko vielä nämä verhot?

Puhvi vai dallasverhoiksi näitä aikoinaan kutsuttiin.

Aikoinaan äitini näitä innolla kutoi ja minä myös.

Olihan se nopeata kutoa, 

kun muutama sentti kudottiin ja väliin laitettiin pahvinpala,

Metrejä tuli nopeasti.

Aikoinaan meillä oli koko olohuoneen mitalta näitä verhoja.

Yksi oikein pitkä ja toinen lyhyempi.

Yksi näistä on jäänyt minulle,

ja on ollut todella pitkään laatikon pohjalla.

Nyt kaivoin sen esiin

ja ajattelin laittaa sen työhuoneen pieneen ikkunaan,

mutta se oli turhan pitkä sinne

joten makuhuoneessani on nyt 

lapsuudenkodin olohuoneenverho.

Vuosia on kulunut senverran 

että nyt jaksaa taas katsoa tätä verhoa.

 

Seinävaate vuosientakaa

Yli 20 vuotta sitten asuin vuoden päivät 

Rantsilassa Savalojankylässä.

Yhden talon vanhassa rakenuksessa 

kokoontui kansallisopiston kudontapiiri.

Siellä tein tämän villaisen seinävaatteen.

Pompulat, lagannostot tapahtui sukkapuikoilla.

Muuta en sitten tästä tekniikasta muista.

 

Pienepiäpellavapyyhkeitä

Nämä on taas vuosientakaan,

ja kutojana on ollut minä tai äiti.

Nämäkin ollut aikavähällä käytöllä.

Maanlähestä

Nämä historian kätköstä tabletit,

on kudottu käsinkehrätyllä pellavalla.

Loimessa on ollut väriä joten se sieltä pilkottaa,

kuva valitettavasti näyttää sitä heikosti.

Näitä taidettiin kutoa 

myös korinpohjalle tuoreen leivän alle.

Viimein kunnon kesä!

Viimein kunnon kesä!

Tässä taas jotain historiankätköstä.

kuultokudoksia tuli aikoinaan tehtyä todella paljon.

Liekkö näihin tullut huono reuna

 kun hapsutettu joka kulmalta.

Kun tekija ja tilaja ei ole ollenkaan tyytyväinen

Sain jo kauan sitten mattotilauksen erältä läheiseltäni,

 hänen vanhoista kuteista.

No kude oli 70 luvulta mustaajerseetä.

Matto piti kutoa mustaan loimeen

 mustallakutella ja vaalealla juutilla.

matosta ei saanut tulla

 liian musta eikä painava.

ajankuluessa leveys ja miten se tehdään muuttui

 kuin se kuukuisa räätälisatu.

Viimein kudoin mattoa, ja

 en oikein ollut lopputulokseen tyytyväinen.

Tilaaja oli sitten vielä enemmän pettynyt

kun siitä ei tullutkaan juuri sellainen

kuin hän halusi!

Mitäs teet kun tekijä ja tilaaja eivät ole tyytyväisiä?

Vähänaikaan ei tee mieli tehdä tilaustöitä!!!!!!

Äitienpäivä, äidinmuisto

Tänään on ensimmäinen äitienpäivä

ilman äitiä.

viimevuoden äitienpäivän muistan oikein hyvin.

Vietin kokopäivän ja osan yöstäkin äitini vuoteen vierellä

odottaen ja seuraten, 

mutta silloin ei ollut vielä 

äidin lähdönaika, 

vaikka vahvasti näytti.

lastenlapset tulivat tuomaan viimeistä korttia mummolle.

Raskaita hetkiä mutta tärkeitä 

joita  en antaisi  pois.

Tänään mietin mitä muistoja minulla on äidistä.

Paljon, paljon,

tässä yksi niistä.

Äidin kutoma jakkupuku!

Olisinkohan ollut parinkymmenen tai vähän päälle kun äiti kutoi tämän kankaan.

Lankana käsinkehrättypellava ja puuvillalanka.

Ompelija äitini ei ollut kuten en minäkään,

joten äidin luottoompelija teki kankaasta jakkupuvun.

Paljon olen tätä pitänyt,

mutta, mutta

nyt se on ollut kauan kaapissa.

Niin jostain syystä.....

Pitäisi kai yrittää taas mahtuisiko siihen vielä.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Kaikenlaista on tullut tehtyä.

Niinpä niin,

kaikenlaista on tullut vuosien varrella tehtyä.

Kangaspuissa aikoinaan oli jos jonkunlaisia lomia, 

eikä juurikaan lyhyttä määrää kerralla.

mattoa ja poppanaa aina 30metriä, kuultokudoksia muita pellavaloimia 20m jne.

Tämä loimi oli aikoinaan puuvilasta, mistä tehtiin huiveja,

no enimmäkseen olen niitä käyttänyt

liinana.

Mietin vaan onkohan kaikista mahdollisista lomista tehdyistä kudonnaistyöistä

 jäänyt itselle edes yksi mallikappale.

Ihan tavallinen poppana

Niin tässä poppanaliinassa ei ole mitään erikoista.

Ei raitaa, poljentaa, vaan

ihan yhdellä kirjavalla poppanakuteella kudottuna.

Pituutakaan en sen enempää miettinyt,

 kuin kaikki tätä kirjava kude  kerralla käytettynä, ja siinä se.

Pituutta tuli sitten liinalle puolitoista metriä.

Tämän liinan kudoin joskus keväällä, 

mutta kuten monesti  muulonkin viimeistelytyöt jää ja jää,

vaikka ei olisi kuin solmujenteko.

Kuteita pitkin ja poikin

Kuteita,kuteita niitä on huushollini täynnä. Ostaessani kuteita en usemminkaan tiedä mitä niistä teen. On mukava katsella niitä ja antaa luovuudelle tilaa. Kun kudon mattoja en tee ylensä tarkoja piirustuksia miten teen vaan kutoessa suunnittelen ja lopputulos on itselleikin yllätys.Siis kaupassa en tiedä vielä mitä kuteista tulee.

Tästäpä alkaa minun blogi kirjoittelu . Siis kuvia ja kaikenlaisia mietteitä käsityön tekemisestä. Kovasti yritän tehdä mutta lopputulos ei ole aina parasmahdollinen. Ensimmäiset sukat sai tässä kuussa valmiiksi 35 vuoden jälkeen. Siis kouluaikana olen viimeksi kutonut kuinkas muuten. Kankaan kudonta on enemmän ollut mun juttu mutta nyt olen laajentanut virkaukseen ja neulomiseen. Kortteja olen näperrellyt jo muutaman vuoden.