LO Valopilkku

Saisko vuoden suosikkileiskojen sekaan tunkea vielä yhden? Tällainen on tämän ja eilisillan tuotosta:

Tässä sivussa käytin ensimmäisen kerran Intohimona askastelu-tapahtumasta ostamaani Teykol-nimistä "resist mediaa" - siis aine johon muste ja maali ei tartu, mikä se on suomeksi? Aineesta (siis merkistä) en ole ennen kuullut, mutta purkissa lukee http://www.artjourney.nl/ ja ko. myyjä esitteli ainetta kivasti [Edit: Suomesta Teykolia saa Amaliasta]. Maalailin sillä siis valkoiseen akvarellikartonkiin kiekuroita. Vastaavalla tavalla voi käyttää joitain muitakin litkuja (kannattaa testata mitä itse kullakin kaapista löytyy) tai tietenkin kirkasta embossausjauhetta. Teykolin kuivettua maalasin hyvin vetiseksi laimennetuin akryylimaalein tuon taustan, vähän akvarellimaiseen tyyliin. Kaipasin väriterapiaa, ja se toimi. Mahtava fiilis heti kun pikkuisen suttaa väreillä. ;o)

Stanssattu lehtiaihe on leikelty Amalian stansseilla viime Intohimona Skräppäyksessä, muuta matskua siirtokuvat Sassafrass ja Daisy D's, tarran taustapaperia (PiaK:n sivun inspiroimana), softisaakkoset American Crafts ja Pink Paislee, jonka teippiä myös, ja Scraproomin jossain pakissa tullut tiketti. Todella tukeva luonnonvalkoinen akvarellikartonki on Biltemasta, loistokamaa (paksumpaa kuin Bazzill, vähän huokoisemman tuntuinen pinta), ja ainoa löytämäni 12-tuumainen (siis lehtiö on A3 mutta hitusen isompi, niin että siitä saa leikattua 12" sivun) ellei nyt mennä ihan johonki taidekauppaan.

Sivun journaling on erityisen 'special' minulle. Tässä kuvassa olisi houkuttanut tuo ihq pöllöpipo myös fiilistelyyn, mutta ihastuksestani siihen teen sitten joskus jonkun toisen sivun.

Kortteja isoille pojille + jouluskräppäys- & Project Life -pohdintaa

Kiitos edelliseen viestiin kirjoittamistanne pohdinnoista, niitä oli mukava lukea. Xing teki hyvän huomion siinä, että voi skräppäyksellä korostaa harmaammankin päivän ilonpilkkua. Ja samoin, että skräppääjät kuitenkin loppupeleissä ikuistavat arkipäivää keskivertokuvaajaa enemmän.

Mulle skräppäys on enemmän näpertämistä kuin arkipäivän/juhlahetkien tallentamista, mutta jälkimmäinen tekee edellisestä mielekästä ja perusteltua. Eli arvostan molempia puolia harrastuksesta. En kuitenkaan koe yksinkertaista pikaskräppäystä mun jutuksi - arkipäivää olen ihan perinteisellä tavalla dokumentoinut päiväkirjaan, ja se on monelle asialle skräppäystä parempi outlet (mun mielestäni siis, saa vapaasti olla toista mieltä, ja mun mielestäni mistä tahansa aiheesta voi skräpätä). Olen yrittänyt tehdä pikana joulualbumissa perinteistä skräppäystä, tökkii. En tykkää toistaa itseäni, ja joulualbumin teema tuottaa vaikeuksia. valitsin formaatiksi aukeaman per päivä, oi voi. Olen skräpännyt 5 päivästä, nyt 13... muutaman journaling-lapun olen kirjoittanut, mutta...

Olen kyllä tilannut Project Lifen, ja vaikka joulualbumin kanssa alkaa tuntua epätoivoiselta, niin en usko PLn herättävän samanlaisia fiiliksiä. Mä nimittäin suhtaudun siihen enemmän päiväkirjana tai dokumentaationa kuin skräppäyksenä. Oon aatellut vaan kirjoittaa päivittäin ne laput ja ottavani kuvia, sitten voi napata joka päivälle kuvan - ei sen tartte edes liittyä siihen journalingiin. Kuvan päälle voi tarvittaessa kirjoittaa kuvatekstiä geelikynällä, jos tarinointilappu ei selitä kuvaa. Mulla on myös kännykässä kamera, kuvan laatu surkea, mutta välttää se jos vaihtoehto on jättää joku tilanne tallentamatta. Tykkään ottaa tilannekuvia, siinä tyylissä se ei niin hirveesti haittaa. Minut motivoi PLn tilaukseen lähestyvä muutto: rakennusprojekti on ollut aika iso osa meidän elämää viimeiset kaksi vuotta, ja edessä on iso muutos (kaupungista maalle, talo ei ole ihan valmis kun muutetaan). Motiivina on tehdä snapshot tästä varmasti hyvin ainutlaatuisesta jaksosta meidän elämässä.

Ajattelin lisäksi tuunata lapun, jossa on kaikki normipäivän ihanuudet, äklötykset ja peruskuviot listana, ja siitä voi ruksia:

NORMIPÄIVÄ
x töissä x ylitöissä
x kaupassa
x koti-ilta
x pyykkäystä
x siivousta
x ruuanlaittoa
x netissä notkumista
x telkun katsomista
x skräppäystä
x ompeluksia
x ______________
x ______________

Heti tuli hauska fiilis, kyllä mä pystyn tähän. Idean saa vapaasti kopioida.

Töissä tuli pikatilaus kahdelle pyöreitä täyttäneelle herrasmiehelle huomiseksi. Olipa vaikea saada poikamaisia kortteja aikaan, kun omistan leimasimia heikosti... yksi kortti meni paskartelun puolelle, puoliso konsultoi, että tee uusi simppelimmällä idealla. No se onnistui. Jos jotakuta pistää silmään nuo vihreät pursuavat glitterit niin se tökötti on märkää kuvassa, tuommoiset laskeutuu ja lopputulos on kyllä ihan siisti kun kuivaa.

LO {reilu} vuosi sitten

Inspiroidu-haasteen aiheena on tällä kertaa "vuosi sitten". Lähestyin haastetta tutkimalla valokuvia koneeltani yrittäen etsiä tasan vuosi sitten, 6.11.2009 otettua kuvaa, josta olisin skräpännyt. Yllättäen kuvia oli tosi vähän ja muutamien viikkojen aukko kuvissa loka-marraskuulla. Ei auttanut kuin lähteä etsimään mitä edellisiä oli, ja kuva on siis syyskuun lopulta. Eli minun haasteeni on nyt muotoa "reilu vuosi sitten". Nyt jälkeenpäin muuten hoksasin, että kamerasta hajosi muistitikku jossain välissä ja sen täytyy olla tuo pätkä, sehän selittää kuvien puuttumisen.

Sivu on todella mieleinen, ja apinoin vähän Xinging tyyliä, koska olen viime aikoina ihastunut useampaan hänen tekemäänsä sivuun. Samoin tunnistan vaikutteita Creomilta, joka myös tekee koristeita itse. Ja kovasti on vaikutteita Puuhapetenvaimolta (heh heh). Koska tein sivun viikonloppuna, saatoin ottaa kurssin teemat huomioon. Kun meillä oli tulossa kierrätysmateriaaleista juttua eilisiltana, niin tässä on kovasti kirppiskukkia sekä akryylimaalein tuunattuja tekokukan lehtiä.

Salama on kovasti pläjähtänyt tuota kuvaa otettaessa ja sivu näyttää kovin kiiltävältä ja lattealta, mitä se ei kyllä todellisuudessa ole yhtään. Mutta kun olen nyt ulkomaille ja kotiväki lähetti mulle tämän kuvan että voin täältä hotellin aulasta päivittää blogin ajoissa (prioriteetit kohdallaan, you know), niin tällä ainokaisella näpsäyksellä nyt mennään.

Erityisen tyytyväinen olen oivallukseeni, että paperinarua voi pyörittää sormien välissä itse - todella kivan näköistä jälkeä. Kukkien varret ovat siis noenmustasta harsopaperista. Todellisuudessa journalinglehdet ovat lähes mustaa käsintehtyä paperia ja lehtien keskelle on maalattu mustaa maalia, ensin pohjamaalasin lehdet kauttaaltaan tummanvihreällä, jota olin taittanut reippaasti mustalla.

LO Her Story vs. His Story

Inspis-haasteen aiheena oli jonkun toisen kirjoittama tarinointi. Skräppäsin jo sellaisen sivun ihan vastikään, joten en viitsinyt lähteä toistamaan samaa. Piti keksiä jotain uutta, ja sitten välähti. Mies lähti innolla leikkiin mukaan, eli tein sivun raksaprojektin aloituspalaverista, ja kirjoitimme molemmat oman tarinoinnin aiheesta näyttämättä sitä toiselle. Jännää ja hauskaa! Ihmeellisintä tässä oli se, miten samanlaiset tarinoinnit me kirjoitimme, taidetaan olla aikas yhteensopiva pari tai jotain. :o)

Kuvassa ei siis ole muuten mieheni vaan valvojamme ja arkkitehtimme, sekä allekirjoittanut. Mies oli kameran takana eli otti kuvan. Tykkään sivusta hirveesti ja se tuli aika kivuttomasti, kun idea tarinoinnista oli keksitty ja kuva valittu. Paperinkin valitsimme mieheni kanssa yhdessä. Journalingien asettelun tuohon järjestykseen ratkaisi tuo MMEn journalinglappu, johon olen laittanut päivämäärän.

Tällä oli siinä mielessä inspiroivia seuraamuksia, että päätettiin tehdä raksaprojektista kertova albumi niin, että teemme vastaavia harjoituksia tai tariinoimme vuorotellen. Tuntuisi oudolta tarinoida vaan itse, kun rakentaminen on kuitenkin ollut varsinkin miehen projekti, enkä ole saanut albumia aloitettua. Nyt on ideoita ja intoa pää täynnä!

LO Sippi & tekstuuritahma

Tulipa työstettyä tämmöinen sivu tässä mennä viikolla:

Kokeilin ensimmäisen kerran tuota tekstuuripastaa, tai mikä sen virallinen nimi sitten lienee. Sinellistä ostin. Verrattain kallista, 17 € mutta purkki on iso ja riittää varmaan vuosiksi eteenpäin. Pakko oli saada tätä kun Ashley Calderin  -kirjaa on tullut luettua innolla.

Mulla oli varsin isokuvioista aaltopahvia jemmassa, ja siihen levittelin ronskisti tuota tahmaa, sitten leimasin sivuun. Tuo tahma siis eroaa maalista siten, että se tekee kolmiulotteisen pinnan. Nuo raidat ovat paksuimmillaan n. 3 mm korkeita harjanteita. Tykkään.

Vinkki: maskien käyttöä kahdella tapaa

Eli näitä maskeja, jotka tarttuu paperiin napakasti, on tullut markkinoille viime aikoina. Mulla on niitä Tim Holtzilta sekä tämä ...voi ei, oliko tämä Heidi Swappin vai Heidi Gracen... veikkaan ensimmäistä.

Eli tämä muisteiden ja suihkeiden kanssa pelailu on tietenkin se mihin nämä on kehitetty:

Tässä siis käytetty Glimmer Mistejä. Mutta tää tuntuu vähän valjulta. Mitäs keksis?

Maskiahan voi hyödyntää myös leikattavien kuvioiden sapluunana. Tuumasta toimeen. Tässä oli mukana irtokukka, joka on samanlainen kuin tuo isomman kuvion yksityiskohta. Mutta tuosta isommasta kuviosta olis yhtä hyvin voinut piirtää minkä kohdan vaan. Eli länttäsin sabluunan kuviopaperille ja jäljensin sekä leikkasin irti.

Sen voi sitten laittaa kohotarroilla siluettikuvan päälle. Näitä vois laittaa enemmänkin mutta tähän leiskaan on tulossa muutakin. (Lopullisessa sivussa tätä on vielä tuunattu tästä lisää, mutta idea yksinkertaisuudessaan tuli jo tässä...)

Enkä malta olla postaamatta tätä työvaihekuvaa, vaikka mennäänkin maskeista jo kimalleliimojen puolelle. Eli liiman tursottelu vapaasti ilman mitään hahmotteluja on niin vapauttavaa ja luovaa. Mullahan kimalleliimaa on lähes jokaisessa sivussa, niin hauskaa sen tursottelu on.

Tässä jälki on aika krouvia, kun ei ole Sticklesiä vaan isonokkaisesta putelista. Eikä tää oo kuivanu tässä vielä.

Vinkki: lehtien tuunaus irtosametilla

Eli tällaista mukavaa puhdetta oli tekeillä, nyt kun tämän irtosametin kanssa on oikein päästy vauhtiin.

Ensin maalasin tekokukista purettuja lehtiä (demo täällä) vihertävän helmiäisakryylimaalin (ihan sitä Tiimarin setissä olevaa) ja akryylimedian sekoituksella, jolloin sain vähän läpikuultavan hohteen lehtiin. Ne olis näyttäneet leiskassa sellaisenaan liian räikeiltä.

Sitten teesiiviläpalloon vaaleanvihreää irtosamettia (tämän merkki on Fun Flock) ja koputtelin sihtiä lehtien puolivälistä ylöspäin. Siivilä saa olla ihan parin sentin päässä lehdistä, että sametti osuu lehteen eikä lennä minne sattuu. Laitoin pinsetin toisella päällä (näkyy toiseksi alimmassa kuvassa oikealla) aina pikku rippusen kerrallaan, ei siis palloa täyteen.

Tässä vaiheessa näyttivät tältä:

Sitten vähän tummempaa lehden alaosiin ja tuli tämän näköistä.

Tässä on tietenkin taiteellinen vapaus laitella miten vaan näitä, ja yksikin väri saa jo kivan efektin lehtiin. Eikä sen tarvitse välttämättä vihreää olla!

Tältä se sitten näytti valmiina. Kuva ei tee oikeutta... itse sivun näätte myöhemmin. ;o)

Tänään muuten alkoi ilmoittautuminen kurssilleni, saas nähdä tuleeko sinne ketään... Vinkkikuukausi on nyt virallisesti täynnä (vinkkejä tuli kuukauden aikana postattua 11) ja päättyy tähän, mutta vinkkejä on luvassa jatkossakin hieman rauhallisemmalla tahdilla.

Vinkki: nuukan emännän kukat

Nyt väsyttää ja on nälkä, mutta ihan pienen vinkin ehtii aina heittää. ;o) Siis, nuukaillaan taas.

Distress Ink-musteita käyttäessä täytyy yleensä olla joku suttupaperi suojaamassa pöytää. Entäs jos ottaa käyttöön ihan valkoisen paperin ja vähän katsoo että musteet menee värien mukaan? Esimerkiksi tässä käytetty skräppialbumien mukana tuleva happovapaa suojapaperi, jota löytyy muovitaskujen sisältä, on aivan loistavaa tähän. Saa tällaista ihanaa matskua:

Sitten jos omistaa tällaisen edullisen pienen lävistimen...

...niin voi sillä naksutella ylen määrin kivoja pikku kukkia leiskojen koristeeksi taikka kortteihin.

Se salaperäinen vinkki kukkien ruodoista...

...jota vinkkisarjan aiemmassa osassa lupailin, elikkä teemakuukauden kahdeksas vinkki, tulee nyt tässä. Nimittäin ei valmis leiska vaan pohja sellaiselle, johon kenties teen talvella sivun siitä, miltä tuntuu asua keskellä lumista maisemaa katuvalojen ulkopuolella. :o)

Eli se prosessi meni näin:
Ensin leikkasin paperista rungon puulle. Lopputuloksesta päätellen ohuempikin olisi passannut, mutta kun ei malttanut tehdä pientä ja kaunista tässä vaiheessa, oli niin into päällä. Mutta olen tyytyväinen lopputulokseen, luuken maalavani ohuemmalla rungon puolihuolimattomasti tuohon päälle niin, että tuota tummaa näkyy taustalla.

Ladotaan niitä ruotoja maun mukaan:

Suihkutellaan veteen laimennettua akryylimaalia esim. MiniMisterillä ja viimeistellään vaikka Glimmer Mistillä (tässä sävy vanilla Breeze) - tai mitä tarvikkeita kaapista nyt sitten löytyy.

Sitten vaan nautitaan lopputuloksesta. Mulla tässä oli talvinen yö -idea, jos joku ei siis vielä tajunnut tätä "hieman taiteellista" toteutusta, heh. Tekisi mieleni kokeilla vaaleanruskeaa/beigeä kartonkia, siihen suihkutella sinitaivasta ja pilvenhattaroita sekä ruohoa. Päälle saisi koristellen vaikka kukkivan omenapuun! Valkoiselle paperille saisi tehtyä sinistä käyttäen talvisen lumisen pakkaspäivän hankineen. Keksikää lisää.

Täällä kuulkaas pukkaa demoja filmille sitä tahtia, että eihän tätä teemakuukautta raatsi lopettaa varmaankaan ajoissa. Vai mitäs ootte mieltä? Äskenkin oli kyllä semmoinen demo kuvauksissa, että ihan hykertelee täällä... pian näette! Kurssin ilmoittautuminen alkaa 23.8. ja silloin tulee kuukausi vinkkien parissa täyteen.

LO Roskaruokaa & irtosametin ihanuus

Skräppäys se vaan jatkuu niin ettei meinaisi malttaa tietokoneelle ollenkaan. Tämmöinen odotti vuoroaan päästä blogiin näytille.

Kuvatekstit ylhäältä alas:

"Poju" seuraa parkkipaikan liikennettä innolla.

Viljaa, kasviksia, maitotuotteita. Terveyspommi?

Otan aina ruispohjan ja "poju" syö reunat.

Journaling-lappu:

"Dilemma: pizzan houkutus

Pro: 1) Hyvää! 2) Helppoa 3) Nopeaa

Total for: 3

Con: 1) Epäterveellistä 2) Kallista

Total for: 2

Decision: Kerta kiellon päälle!"

Irtosamettia!Sannika postasi juuri otsikkoasioiden yhteydessä kimallesametin käytöstä. Mulla on vain ihan tavallisia irtosametteja (engl. flocking), sitäkin enempi koska unohdin tilanneeni niitä, ja ostin myös IA:sta kokoelman.... hehe, ei lopu kesken. Mutta nää on mun tarvikevarastossa uusia ja hetimiten piti kokeilla.

Eli tässä sain varsin simppelin idean hyödyntää die cut-paperin pyöreät kolot irtosametin kanssa. Irtosametti ei ole peittävää, joten piti maalata ensin pohja akryylimaalilla. Eli vasemmalla näkyvät vaaleat "pallukat" on jo päällystettyjä, tummemmat pohjamaalattuja.

Sitten laitoin ohuen kerroksen Glossya - paperin reuna helpottaa kohdistamisessa, mutta tuosta näkyy, että maalia sutiessa on kyllä vähän tullut suttua. Mutta lopputulos näytti kyllä ihan siistiltä.

Sitten reilu kasa irtosamettia päälle, ja vähän napauttaa kartongin kulmasta, jotta ne jämähtää paikalleen kiinni. Sitten vaan karistellaan ylimääräiset pois. Ei tarvitse/pidä painetta niinkuin teipin kanssa, kun käyttää Glossya.

Lisäys 3.11.2010: irtosametilla tehdyn otsikon löydät täältä.

Vinkki: tekokukkien jatkojalostusta

Aiemmassa postauksessa näytin tekokukkien purkamista skräppäyskäyttöön. Tekokukkia voi mainiosti tuunata omaan tyyliin ja kulloiseenkin leiskaan sopivaksi eri tavoin. Glimmer Mist käy tuunaukseen hyvin, mutta akryylimaalista voi laimentaa värisumutteen itsekin. Tässä begoniasta puretut terälehdet muuttuvat omenankukiksi.

Lisävinkki: sumutusten alla käytän halpaa yksiväristä skräppipaperia. Käytän sitä niin kauan, että se (mahdollisesti) näyttää hauskalta, ja sitten skräppään sen.

Glitterliima on toinen vekkuli tapa koristella kuikkia. Erityisesti reunoiltaan hieman rispaantuneet terälehdet saa huoliteltua kauniiksi.

Lisävinkki: miksei rispaantuneita reunoja tekisi vielä resuisemmiksi, ja kasaisi niistä tosi räjähtäneen näköisiä kukkia?

Kukkia voi sävyttää pigmenttimusteilla. Esimerkiksi chalk-muste tarttui kukkiin hyvin ja tuotti pehmeämmän "huurteisen" lookin sinällään hieman räikeisiin kukkiin. Valitettavasti kuva on hieman huono.

Akryylimaali tarttuu tekokukkiin loistavasti.

Tässä nyt nähdään, miten makuja on moneksi, minua tämä p*n-ruskea väri viehättää paljon enemmän kuin tuo räikeä keltainen. Joka tapauksessa maalatusta pinnasta tulee nätti.

Mitään pohjamaaleja ei tarvita.

Lisävinkki: akryylimaalien sävyjen sekoittamiseen oivia ovat skräppitilpehööripakkausten kuoret (esim. kuvassa haaraniittipakkauksen kansi). Saavatpahan palvella yhden ylimääräisen kerran ennen roskikseen joutumista, ja minä säästyn purnukoiden pesemiseltä.

Tämän jos olisin osannut ennakoida, olisin maalannut suttupaperin sijaan skräppäyskartongin päällä. Tämä sivutuotteena syntynyt "varjokuva" olis ollut ihana jossain leiskassa.

Tässäpä vinkkikimara tältä erää, jatko-osaa "varsien" hyödyntämisestä vielä luvassa... Jättäkää mielellään taas terveisiä tänne!

Lisäys: sivun, jossa hyödynsin tässä maalatut kukat, löydät täältä.

Vinkki: tekokukat skräppäykseen

Jatketaan skräppäysvinkkien teemakuukauden parissa muutaman leiskapostauksen jälkeen.

Krääsäkauppojen alennusmyynneista ja kirppiksiltä löytää vihastuttavia tekokukkia, jotka ovat skräppäyksen näkökulmasta ihastuttavaa ja valmiskukkia paljon edullisempaa materiaalia. Tällainen maksoi alessa 3,50 €.

Nippu siis puretaan huolellisesti. Leikkaa ensin kaikki lehdet saksilla irti.

Kuori varovasti vetämällä alapinnan suonisto pois. Suonet ovat liian paksuja skräppäykseen.

Lehdet ovat nyt valmiita käytettäväksi. lehden kohokuvioitu pinta säilyy kauniina, vaikka suonisto on irrotettu.

Irrota kukat varovasti vetämällä varsista. Irrota kukan kanta varovasti kynnellä autellen. Irtoaa se repimälläkin, mutta silloin kukka rispaantuu keskeltä.

Kerrostetuissa kukissa on usein myös sisempi kanta. Irrota se ensin vähän työntämällä.

Yhdestä kukkaruusukkeesta irtosi näin monta kukka-aihiota, joita voi ryhmitellä ja kerrostaa sivuihin.

Koko oksasta tuli tällainen kasa somistetta.

Nuukana marttahenkisenä skräppääjänä säästin myös nuo irti puretut suonistot - pysykää kanavalla, sillä luvassa jatko-osaa sekä kukkien tuunaamisesta että pieni demo noiden ruoteiden hyödyntämisestä, ennen kuin joutivat roskiin... ;o)

LO Pieni ihminen, suuri persoona

Taas vaihteeksi ihan pelkkä leiska, vaikka vinkkejäkin on iso pino hautumassa... ;o) No tjaa, kyllä tässäkin postauksessa vinkkiä pukkaa sekaan.

Tämä on siis ihan skräppäämisen ilosta tehty, ei edes mihinkään haasteeseen. No, inspiraationa oli kiva aihe joka vaati skräppäämistä, sekä uusia materiaaleja ja kokeilematon tekniikka.

Biltemasta löysin riittävän isoa ja tosi napakkaa akvarellipaperia (vinks! siis oikeasti 12" leveää, ei naftia A3-kokoa), sekä "acryl medium" -ainetta... se on siis ikäänkuin väritöntä akryylimaalin pohjaa (on tosi riittoisaa), tai siis pigmentitöntä akryylimaalia. Ashley Calderin ihanassa Scraptastic! -kirjassa sitä käytettiin vesivärin kanssa sekoitettuna, jolloin saadaan vesivärimäinen lopputulos, mutta akryylimaalin pidempi kuivumisaika. Sekoitin guassiväriä tuubista tuohon litkuun, sillä en tykkää guassivärien koostumuksesta - pinta jää karheaksi ja tuntuu, että väri kaipaisi jotain fiksatiivia, mutta kun en tykkää spreijailla sellaisia. Tuloksena oikein kivaa ainetta, ja väri kiinnittyy hyvin. Guassi eli peiteväri ei täysin liukene akryylimediaan, mutta pikku hiukkaset ei mua haitanneet. Guassin sekoittaminen ensin tippaan vettä auttoi asiaa. (Akryylimediaa voi myös sekoittaa akryylimaalin kanssa, jos haluaa siitä vähemmän peittävää. Suosittelen, oli ainakin mulle tervetullut lisä tarvikkeistoon.)

Tein kokeiluja erilaisten kynien kanssa sekä pelkällä guassilla että guassi-akryylisötköllä. Sakuran Glacé -geelikynä tekee kiiltävän kolmiulotteisen kohopinnan ja hylki molempia maaleja, joskin pelkkää guassia aavistuksen paremmin. Piirtelin sillä kuviot.

Tämä on siis sovellus siitä perinteisestä tekniikasta, jossa valkoisella vahaliidulla piirretään ensin paperiin ja laveerataan vesivärillä päältä. Mutta en käyttänyt valkoista liitua vaan keltaista Sakuran kohogeelikynää ja käytin rajaukseen piirtämällä vapaalla kädellä maalattavat kuviot (kuva yllä). Sitten maalailin tuolla akryylimedia-guassisotköllä. Todella terapeuttista oli, mutta tämä ei kyllä syntynyt ihan roiskaisemalla, niinkuin mun mielikuva maalauksesta oli, vaan kyllä kuvioiden tarkka maalaus vaati parin illan näperryksen leiskan parissa. Maalaus voi olla nopeaa ja suurieleistä, mutta kuviota piirtäessä kannattaa pitää muistissa, että mitä pienempää, sen enemmän kuluu aikaa. Tosin tämänkin olisi voinut laveerata suurpiirteisemmin yli...

Moving on. K-kirjaimet tuunasin huutomerkeistä ja x-kirjaimesta.

Journalingille piti jättää paljon tilaa... silti jäi paljon kirjoittamatta, kun oli liian vähän tilaa.

Koristehässäkkään olen erityisen tyytyväinen, olen pitänyt itteeni vähän huonona koristelijana, mutta tässä tapahtu oivallus. Sisäinen kontrollifriikkini jopa vältti liimaamasta avainta kiinni taustaan, eli se saa killua vapaasti miten sattuu. Uutta mulle!

Pahvikuviot maalasin sillä akryylimediasötköllä, väri on erilainen kun kysymyksessä on ruskea "kraft" chipboard, akvarellipaperi taas oli luonnonvalkoista. Riittoisaa maalia jäi yli, siksi maalasin muuten vain nuo kehykset, ja sitten ne olikin se tarpeellinen final touch mun sivuun. Tiimarin avainkuvion käyttöön inspiroiduin jonkun blogissa olleesta sivusta (yritin etsiä linkittääkseni, mutta en löytänyt ko. sivua enää mistään... höh), en ole oikein osannut käyttää niitä ennen mihinkään.