tuliko hän kotisi ovelle
kertomaan ajatuksistaan.
sinulle joka olet
ihminen vailla onnea ja ystäviä.
monet osoittivat sormellaan
hymyilivät karkeasti ja
käänsivät selkänsä
ilman häpeää.
mutta eivät ne kaikkea tietäneet.
yksinäisen sydämessä asui rauha
ja elämän valo paloi voimakkaana.
hän uskoi tulevaisuuteen.
- matti j. miettinen -
"odotus" 2013
Uskoa ja toivoa antava kaunis runo. Rauhaisaa sunnuntaita maija ja matti xxx
VastaaPoistamoi maija!
VastaaPoistahieno runo,ystävistä ei onneksi pulaa;D
Upea, hyvin kuvaava runo.
VastaaPoistaEn voi sanoa, ettei ystävistä olisi pulaa.
Onneksi on yksi ja sitten puoliso.
Tärkeintä kaikista on sydämen rauha ja Elämän valo ja toivo!
tuli taas kylmät väreet kun luin runoa...puhutteleva.
VastaaPoistaKaunis runo tämäkin.
VastaaPoista