Kiitos emännälle :)

Emäntä on aika rumankuuloinen sana. 

Niin on kyllä akkakin.

Molempia voisi päivittää, 

omalla toiminnalla, 

ja siten kauniimman kuuloiseksi?! 

Sininen AKATemia 

halusi kiittää emäntää, 

kuka majoitti meidät omaan kotiinsa 

ja kestitsi meitä työkseen 

koko viikonlopun.

Kirjoitimme ja piirsimme toki vieraskirjaan, 

mutta sen lisäksi halusimme tehdä yhdessä vielä jotain.

Kävelimme Pärnun rannalla.

Keräsimme aarteita.

Rakensimme voima(naisten) piirin.

Tai rinkulan.

Decon.

Himmelin.

Lyhdynkin.

Halusimme jättää 

hyvän mielen jälkiä pihaan.

Maalasimme lähtiessä vähän taivastakin :)

Kotona mua odottivat hymyilevät veikot.

Tai kaksi. Yksi oli saanut mustelman ja mökötti.

Yrittävätkö nämä sanoa, 

että kävin merta edempänä askartelemassa ;)

Puutarhan RAIVAUSta

Raivaustyökalut 

ovat mökillä koko ajan esillä ';)

Katseli tonttia mistä suunnasta tahansa, 

aina jossain harottaa.

Tuuli ja lumen paino ovat taivutelleet oksia.

Osa pensaista on riehaantunut kasvamaan ympäriinsä.

Ne saavat nyt lähteä.

Tein minäkin hommia!
Minusta vaan ei ole kottikärrypotretteja 
tai kuvia oksaleikkuri kädessä.

Dokumentoin ensisijaisesti itsellemme
 raivaustyön edistymistä. 
On motivoivaa katsella aikaisempien vuosien kuvia.

Toivottavasti ensi kesänä 
multalampareissa kasvaa nurmikko.

Missä vielä harottaa ';)

Pitäsikö tämäkin karviaispuska 
tempaista tieltä?
Ja mikä 'murheengryyni' taka-alalla onkaan!
Umpeenkasvanut mustaviinimarjaviljelmä. 
Näkyyköhän tästä järvelle koskaan...

Mun tekee välillä pahaa leikellä kaikkea kasvavaa. 
Yritän ajatella, että raivaamalla teen tilaa uudelle elämälle.

Maasta nyhtämäni 
Piharatamo, Hopeakuusen versot ja Sembramännyntaimi 
pääsivät vielä hetkeksi paraatipaikalle.

Olemme me uusiakin kasveja tänne istutelleet.

Oliko tuo luumu- vai päärynäpuu ;) ?

Oman tontin ja puutarhan raivaus ei lopu ikinä?!
Mehän olemme olleet täällä saksinemme jo 1800-luvulla...;)