Meistit

Uusi työkaluhankintani.

Kokeilin heti...

Tummensin urat tussilla.

Näppituntumalla voin sanoa, 

että saan varmaan näillä meisteillä aikaan

pahaa jälkeä tavaroihini  ;)

Näyttelylahjaksi saamani puukoukku 

todistaa sen.

Lumessa ilmestynyt

Taas tuli virkattua omiA.

Idea ilmestyi minulle lumessa.

Piirsin sen muistiin.

Sen jälkeen oli selvää miten etenen.

Aloitin keskeltä.

Käytin 

punaista lankaa 

apuna...

...joka käänteessä.

Ympyrä, vinoneliö, suorakaide...

pylväs, ketjusilmukka, pitkä pylväs...

...tiukka kurvi vasemmalle, levennys, levennys, 

suoraa, suoraa...ja sitten sama oikealle.

Sovitin työtä joka käänteessä

välttääkseni virkkaamasta laahusta.

Pitäiskö lähteä ulos kuvaamaan, 

ilman kissassaria!?

Lumeen ilmestynyt malli oli tällä välin kadonnut, 

joten en voinut verrata, 

olinko onnistut virkkaamaan saman ;)

Voiko tätä sanoa vapaavirkkaukseksi, 

missä menee sen ja mallivirkkauksen raja?

Kiitos emännälle :)

Emäntä on aika rumankuuloinen sana. 

Niin on kyllä akkakin.

Molempia voisi päivittää, 

omalla toiminnalla, 

ja siten kauniimman kuuloiseksi?! 

Sininen AKATemia 

halusi kiittää emäntää, 

kuka majoitti meidät omaan kotiinsa 

ja kestitsi meitä työkseen 

koko viikonlopun.

Kirjoitimme ja piirsimme toki vieraskirjaan, 

mutta sen lisäksi halusimme tehdä yhdessä vielä jotain.

Kävelimme Pärnun rannalla.

Keräsimme aarteita.

Rakensimme voima(naisten) piirin.

Tai rinkulan.

Decon.

Himmelin.

Lyhdynkin.

Halusimme jättää 

hyvän mielen jälkiä pihaan.

Maalasimme lähtiessä vähän taivastakin :)

Kotona mua odottivat hymyilevät veikot.

Tai kaksi. Yksi oli saanut mustelman ja mökötti.

Yrittävätkö nämä sanoa, 

että kävin merta edempänä askartelemassa ;)

Eestin kaunein kahvila

Olemme perustaneet pari vuotta sitten

yhdistyksen

'Sininen AKATemia'.

Kaiken kauniin vuoksi - ja edistämiseksi.

(Meniköhän se määritelmä ihan noin!?;)

Viikonloppuna olimme Pärnussa, 

seitsemän akkaa. 

Yksin, kaksin, kolmin 

ja kaikki yhdessä.
Toreilla ja turuilla, 
kampaamoissa, kaupoissa ja kahviloissa.
Pihoilla ja rannoilla.

Kävimme Punaisessa tornissakin.

Sen pihalla oleva kahvila ei ollutkaan auki, 

joten suunnistimme toisaalle 

näyttelyn nähtyämme.

Kirjoitin vieraskirjaan ja jätin visiittikortin, 

jonka lukijani Johanna oli bongannut

varmaan seuraavana päivänä :)

Onkohan hän tehnyt rantaan tämän ;)

Sen voi tsekata varmaan myöhemmin 

'Johannan maailmasta' 
yhdestä suosikkiblogistani.


http://johannanmaailma-johanna.blogspot.com/

Tähän teki mieli kirjoittaa 'om'.

Nyt haaveilut (ja talokuvat) taka-alalle.
Tämän matkan vaikuttavin juttu mun piti näyttää.

Ruut Huimerindan valokuva, 

Eestin kauneimmaksi valitun kahvilan eteisessä.

Teretulemast!

Mikä onkaan mun suosikkikuva?

Kuvan tyttö on ensimmäistä kertaa Pärnussa, 
sen nimen mukaan. 
Minä taas...en jaksa edes laskea.

Loppuiko mun kamerasta akku ';/

Onneksi sain tämän vielä muistiin. 

Maltoinko mä tehdä Pärnusta jutun 

ilman merikuvia ';)

Ainakin yhden torimummon käsityöt

on pakko näyttää, luvan kanssa.




Kiitos ystävät - ja Pärnu.
Ideapankki ja maha on pullollaan herkkuja :)