M•A•U•K•U•J•A

Vaikka blogissa on ollut heinävelttoutta, on täällä kotosalla remuttukin eikä pelkästään maattu lättynä helteessä. Poikien epyktiläiset juuret pulpahtelevat pintaan ja mellakoita syntyy joka päivä, pääosin Olohuoneen aukiolla. Olohuoneen aukiolla oleva matto on poikien mielestä vallan mukava, kun se liukuu kivasti rutulle kun vetää rallia ja painii. Sieltä ruttupoimuista on sitten kiva vaania kaveria, hiirtä, mielikuvitushiirtä tai ihan muuten vaan ja saada sitten hepulipuuskia. Mellakat ajoittuvat pääosin aamupäivään ja iltaan, päivällä ollaan ihan velttona. Mutta kaverihalit kelpaavat silti.

Maunon hiiret ovat pieniä, tekokarvaisia ja niitä on aikanaan myyty kolmen pussissa, sininen, punainen ja keltainen. Olen ostanut useamman pussillisen, osa on hävinnyt aikojen saatossa, muutama menettänyt häntänsä, joku rapinansa, mutta vielä on muutama pelikelpoinen jäljellä. Eppu ei Maunon hiiristä juuri piittaa. Mutta jos joskus vielä näitä myynnissä näen, ostan heti monta pussia varastoon. Saa myös vinkata, jos on moisia jossain spotannut. Eppu sai edellisen ruokapaketin mukana omaan kokoonsa sopivan hiiren. Missään ihan jättijättisuosiossa se ei ole, mutta on sen kanssa painittu, tömpsytelty ja selässä olevaa raapimispintaa on kyllä ankarasti rankaistu. Korvat ovat rapisevat, sisällä on minttua, hännässä on kulkunen ja nokassa kuminauha – erittäin huippuvarusteltu hiiri siis. Mauno kokeili kerran, sai hampaisiinsa jonkun kuidun tuosta raapimapinnasta (sisalia tai vastaavaa), ja pitkään pyöritteli kieltään että pääsi siitä eroon. Sen jälkeen ei jättihiiri ole Maunoa kii

Pojat pääsivät maanantaina yhdessä hambihoitolaan, oli tullut aika molemmilta rapsia hammaskivet pois – kumpikaan ei ole aiemmin ollut ja vaikka hambiongelmia ei olekaan ollut, on hyvä käydä silloin tällöin kivet rapsimassa pois, ettei ongelmia tulisikaan. Lisäksi Epulla on ollut pientä massuongelmaa (massuun nuoltu karvaton läikkä), joten sitäkin kurkkailtiin samalla. Maunolla oli ohjelmassa vain hammaskiven rapsaisut sekä tarkistus mikä on toisen, hieman päästään lohjenneen yläkulmurin tilanne. Mauno sai siis heti kärkeen piikin persuuksille ja lipun höyhensaarille. Tuttuun tapaan kiukkupää suhisi siihen malliin kopassaan, että nopeasti katto pois, pyyhe pään peitoksi, tuikkaus persuuksille ja katto takaisin. Hei hei. Maunon hambit todettiin muutoin hyväkuntoisiksi, mutta valitettavasti lohkeamasta on yhteys juureen ja se on aina infektioriski, joten seuraavalla hoitokeikalla yläkulmuri joudutaan poistamaan varmuuden vuoksi. Muuten herra todettiin terveeksi ja päästiin jopa pu