Synttärimuistoja.

Muutama päivä sitten meillä juhlittiin siis nelivuotiasta. Kutsu juhliin oli suurpiirteinen ja avoimehko ja kyllä täytyy todeta, että paljon ystäviä saatiinkin mukaan juhlimaan! Mikä sen parempaa. Synttärisankari huokaili syvältä sydämestä pitkin päivää: "Nämä on ihan parhaat synttärit ikinä". Ja elämänsä ensimmäisistä ihan omista syntymäpäiväjuhlista kun oli kuitenkin kyse, niin huokaus piti myös takuuvarmasti paikkansa.

Maamonsa ei jaksanut alkaa prinsessakaakun vääntöön, toiveista huolimatta. Niinpä edellisenä yönä paistettiin kolme marenkirinkulaa, joiden väliin pursotettiin seuraavana päivänä kermaa. Komeus kruunattiin sitruunamelissan lehdillä, mansikoilla ja suklaalla. Helppoa mutta makoisaa! Kolmion malliset keksit paistettiin levyksi levitettynä uunissa ja pilkottiin, kun levy oli tarpeeksi jäähtynyt. Vuohenjuusto-mansikkasalaatti on ehdottomasti tämän kesän lemppari!

Synttärimuistoista parhaita on aikuisten mielestä ruoat ja lasten mielestä melkeinpä kaikki muu. Temppuilu isoilla kivillä, uusilla legoilla rakentelu, trampoliinilla kiljuminen hiki otsalla.

Nuo lapset ja niitten maamot <3

Helteinen heinäkuu.

Meillä juhlittiin eilen neljävuotiasta. Tämän perheen jälkikasvu viettää syntymäpäiviään parin viikon välein, joten laiskasta maamosta on ollut älyttömän kätevää järjestää yhteissynttärit. Nyt on kuitenkin ikää tullut siinä määrin mittariin, että jo kesän alussa ilmoitettiin sen verran topakasti, että "tänä vuonna me ei sitten haluta mitään yhteissynttäreitä", että niin se oli vaan maamon nöyrryttävä järjestämään kahdet synttärit.

Tänään kuitenkin synttäreitten sijaan kerrottakoot Luona In kuusiohyllyistä*, jotka ovat herättäneet runsaasti niin keskustelua, kuin ihastustakin. Eikä kätevyydelle mitään maha, sillä ovat monikäyttöisiä, ajattomia, tuunattavia ja moneen makuun osuvia! Viherhyllyiksi keittiöön, joko yksin tai yhdessä, vessaan hammasharjamoteille, yöpöydiksi makuuhuoneeseen, eteiseen pikkutavaroita säilömään, seinälle, pöydälle tai lattialle. Legolaatikoiksi lastenhuoneeseen, sukkakoriksi kodinhoitohuoneeseen tai vaikka työpöydän jalkojen virkaa toimittamaan. Ajattoman tuotteen tunnistaa monikäyttöisyydestä.

Luonan tuotteita löytyy runsaasti myös asuntomessuilta. Marjatan messutalosuosikista, Skammin talosta (kohde 23), löytyy Luonaa monessa muodossa. Aiemmin ylöskirjattua todistusaineistoa tuosta mainitusta talosta löytyy täältä. Skammin talon lisäksi Luonan tuotteita löytyy myös kahdesta muusta messutalosta: Lammi-kivitalo Lunasta (kohde 11) sekä Dekotalosta (kohde 18).

Kiitos Luonalle toimivista ja ajattomista tuotteista sekä arjen piristämisestä!

* Tuote saatu blogiyhteistyön kautta

Melkein kuin joulu.

Kuten jo todettua, niin eilen vietimme kotivideopäivää ja siinä ohessa pienimuotoisia pikkujouluja lasten iloksi. Jokainen toi tullessaan tarjottavia. Sisko leipoi mitä maukkaimman täytekakun, veljen vaimo toi iltaa varten pinaatti-fetapiirakan, mami muisti makaronisalaatilla, toisen veljen vaimoke värkkäsi joulutorttuja kieli keskellä suuta ja auttoi siinä ohessa meikämarttaa sitruunapiiraan väännössä.

Edellisenä iltana paketoimme pieniä muistamisia pikkujoulupukin konttiin. Kuusivuotias olisi halunnut lahjoittaa serkkupojalleen siinä määrin omaa omaisuuttaan, että maamonsa joutui oikein toppuuttelemaan. Ei ole hyvä luopua kaikesta omistamastaan pelkästä paketoimisen ilosta, jälkikäteen saattaa harmittaa. Kolmannelle veljelle paketoitiin tuohikuusen alle kirja pienen sivulauseen kera: "...sitte ku oot lukenu tän, niin haluan lukea kans." Muuton Plus suola- ja pippurimyllyn* toi perjantain pikkujoulupukki.

Eilen saatiin kuin tilauksesta mukava lumipeite ihan hujauksessa. Tänä aamuna pihalle mennessä olikin mukavan kirpakka parin asteen pakkanen ja askeleita lumessa. Jouluaattoon oli eilen vielä tasan kuukausi aikaa. Vielä niin kauan, mutta silti viikot vierähtävät kovin nopeaan. Ennen joulua on niin monta mukavaa asiaa edessä, että elämä tuntuu olevan yhtä juhlaa juuri tällä hetkellä.

Ja iloa ennen kaikkea!

* Tuote saatu blogiyhteistyön kautta

  Postaus sisältää mainoslinkkejä

Terveisiä lomalta.

Vaikka arjessa ollaankin jo kiinni, niin terveisiä Saksasta! Viime viikko kului kokonansa ensin pakkaillen ja sitten lomaillen. Monipelkoinen ihmistaimi voitti jälleen itsensä, kun kaikista kauhukuvista huolimatta selvisi lentomatkoista ja muustakin varsin vähäisin kyynelin. Pelko on kamala kumppani, eikä sitä nujerreta kuin kovalla tahdolla ja pikkasen panikoimalla, mutta on se kaikki kuitenkin sen arvoista.

Lomalla ihailtiin maisemia, nautittiin tovereitten seurasta, naurettiin huonoillekin jutuille, tirautettiin tippa ilonkyyneltä onnittelulaulua kuunnellen, itkettiin surkean sängyn aiheuttamia kipeitä niskoja, istuttiin hissiin tyhjän päälle ja matkattiin ylös vuorelle, käytiin linnassa, syötettiin joutsenia, kähvellettiin puoliraakoja rypäleitä, ihmeteltiin uskomattomia maisemia, syötiin jättiläismäinen kuuma koira, uitiin ja oltiin vaan. 

Jos osaisin, niin runoilisin tähän jonkin älyttömän mehukkaan runon siitä, mitä ystävyys merkitsee. Mutta koska en osaa, niin sanon vain sen, mitä pitäisi sanoa jok´ikinen päivä: Kiitos.

Hyvää heinäkuuta!

Yllä kaksi viikkoa lomaa tiivistettynä kymmeneen kuvaan. Silloin ajettiin pitkä pätkä kotomaata ylöspäin ja sen jälkeen naapurimaa melkein päästä päähän. 

Kahden viikon aikana istuttiin autossa, ihastuttiin aina vain uusiin kaupunkeihin ja kyliin, korotettiin ääntä, nukuttiin vierekkäin, tapeltiin, syötiin ranskalaisia, laulettiin, nähtiin Pippi, uitiin, oltiin serkun luona yötä, tavattiin ystäviä, kiivettiin puumajaan, keinuttiin, matkittiin sorsia, ärsytettiin toisia ja ostettiin uudet lenkkarit.

Pystytettiin teltta muurahaispesän päälle, nurmikolle, kivikkoon, koivun alle ja keskelle nurmikenttää. Kasattiin ja purettiin auringossa, sateessa ja tuulessa. Nukahdettiin lintujen sirkutukseen, kansalaisten metakointiin, hiljaisuuteen ja naapuriteltan kuorsaukseen. Sitten katkesi telttakepistä kuminauha. Oli aika pakata teltta ja lähteä kotiin.

Jag älskar Sverige.