Huomenna

Huomenna kello seitsemän aikaan aamulla. Rakennetaan uutta. Tavoitellaan unelmia. Käännetään katse kohti tulevaa, ja pakataan pikku hiljaa muistot matkaan.

Olemme valmiita. Tulkoon siis talo.

Tuli hyvä kakku

Perustusten urakointi saatiin valmiiksi jo tämän viikon keskiviikkona. Ontelolaattojen ulkoreunaan tuli tällöin valuharkot, ja betoniauto kävi jälleen paikan päällä. Saumavalujen yhteydessä korjattiin myös yksi harhautunut paalutus. Takapihalla on yksi terassitolpan paikka sattunut hieman perustussuunnitelmasta poikkeavaan kohtaan, ja tämä korjattiin jatkamalla palkkia valulla. Perustusten tekijöiden poistuessa paikalta oli vielä patolevykin asennettuna paikoilleen. Kantavan väliseinän kohdalla on myös harkkokorotus.

Ennen pääsiäisvapaita tontille ehditiin ajaa täyttöä varten materiaaleja. Nyt pääsiäisen aikana on pikku kaivuri heilunut lapiomiesten ja -naisten lisäksi tontilla. Maahan on laitettu salaojitus sekä sadevesijärjestelmä. Myös routasuoja on lisätty kiertämään sokkelin ympäri. Perustusten ulkopuolinen täyttökin on jo lähes valmis. Huomenna on tarkoitus viimeistellä toteutus sille tasolle, että Teritalojen pystytysporukka voi aloittaa oman urakkansa keskiviikkona. Itse asiassa tontille on tulossa Teriläisiä jo tiistaina asentamaan alaohjauspuut paikoilleen. Keskiviikkona on sitten varsinainen pystytys vuorossa.

Tuollainen siitä sitten tuli. Työmaalla kaikki on ainakin sujunut hyvällä fiilarilla. Toivottavasti mitään huomautettavaa perustusten suhteen ei löydy, ja pystytys sujuu yhtä kivasti kuin homma muutenkin tähän mennessä.

Pääsiäisen vietto ja pupuilu on jäänyt tällä kertaa aika vähälle. Lähinnä sitä tuli lauantaina bongattua tontilta käsin ohiajavia trulleja ja muita kyöpelivuoren asukkeja, jotka olivat mitä ilmeisemmin suklaamunien jahdissa. Meidän talkoomuonituskin sujui siinä sivussa pientä herkuttelua unohtamatta. Viidesluokkalaisemme kunnostautui myös kokkirintamalla.

Keskiviikko aamuna voi olla hieman jännitystä ilmassa! Minä ainakin odotan talon pystytystä innolla. Tässä viikon aikana voisi myös viedä pihasuunnitelmaa hieman eteenpäin. Monta ideaa on ainakin jo muhimassa.

Viittä vaille

Perustukset ovat viittä vaille valmiit. Vielä maanantaina perustusten tekijät tulevat tontille, ja muuravat harkot ontelolaattojen reunalle. Perustukset ovat syntyneet kerrassaan mainiota tahtia, ja olemme siis saaneet aikataulun kiinni. Perustusten suunnittelu ja perustusten mittatietojen saaminen talotehtaalta olivat niitä hidastavia tekijöitä ennen kuin varsinaisesti perustusten kanssa päästiin tosi toimiin.

Maanantain jälkeen on tasan viikko aikaa hoitaa salaojat sekä sadevesikaivot maan alle. Perustusten ulkopuolinen täyttö tulee myös suorittaa ennen talotoimitusta, joka on viikolla 17. Reilu viikko siis aikaa jäljellä...

Näin ne ontelolaatat siis saapuivat perjantaina:

Harkot ovat jo valmiina onteloiden päällä maanantaita varten. Ontelokuvissa näkyy tuollaiset punaiset muoviset "legot", joiden päälle ontelot laskettiin. Aika nerokas juttu muuten sinänsä, sillä tuo mahdollistaa ontelolaattojen asettelun hienosäädön vipuvartta hyväksi käyttäen. Kun nosturikuljettaja oli laskenut laatan paikoilleen, mittasivat miehet vielä ontelon tarkan sijainnin, ja liikuttelivat laattoja rautakangen oloisella työkalulla tarkasti paikoilleen. Näillä ontelolaatoilla on kuitenkin painoa siinä kahden tonnin paikkeilla.

Ensi viikolla tontille tulevat myös kattotiilet. Lähtölaskenta talotoimitukseen on alkanut!

Hiki pipossa

Kymppi varjossa, lämmintä meinaan! Vireys on korkealla kuin sininen pilvetön taivas. Juuri nyt ei masenna raksalaskuja maksella, ja homma toimii aikataulutuksenkin puolesta. Kaiken maailman kevät pörriäisetkin on tänään bongattu ulkosalla. Lämpimällä seinustalla istuskellessa voi vain ihailla keväistä luontoa.

Tontilla on valumuotit poistettu, ja työt jatkuvat varsinaisesti perjantaina ontelolaattojen merkeissä. Tällä viikolla on ostoslistalla salaojat ja kaivot. Myös perustusten ulkopuolista täyttöä voi alkaa työstämään. Jos ei muuta, niin materiaalia voi alkaa ajamaan tontin nurkkaan. Näillä näkymin talopaketin saapumiseen on kaksi viikkoa. Huikeaa!

Laserkatseella näkee naapuriin asti.

Patolevy featuring Disco Inferno...

Tästä jatketaan! Pipo ja talvitakki pesukoneeseen ja kevät vermeet esille. Näin!

Valu

Teräspaalutuksen jälkeen on tontilla rakennettu valumuotti. Muottiin tulee eristelevy sekä rautaa aikalailla. Lisäksi sokkelin tuleva tuuletus varmistetaan asettamalla muottiin putken pätkiä perustussuunnitelman mukaisesti. Jotta talon alle on mahdollista mennä tulevaisuudessakin, tulee muotin sivuun vielä puulaatikko valua silmällä pitäen. Sitten vaan betoniautot paikalle.

Seuraavaksi vuorossa on muottien purku. Ennen kuin talotehdas voi toimitaa taloelementit tontille, on vielä huolehdittava sokkelin ulkopuolisesta täytöstä. Perustusten osalta työvaiheina ovat vielä ontelolaatan asennus, saumavalu, harkkojen muuraus sekä patolevyn asennus.

Sähköt sain

"Sähköt sain sähkökitaraan
sähköt vain, en muuta tarvitsekaan
Soitan loppuun asti kappaleen
ylleni taivaat teen tähtineen"

Eppu Normaali - Kitara, taivas ja tähdet

Tontille tuli tänään sähköt. Vesi- ja viemäriliitokset löytyivät myös lumihangesta. Löytymättä jäi ainoastaan puhelinkaapelikieppi, joka legendan mukaan olisi pitänyt olla puhelinkaapin takana. Meillehän laajakaista tulee puhelinpiuhoja pitkin, kun 3G aluetta emme ole, eikä valokaapeliakaan ole tänne vedetty.

Aamupäivällä oli myös aloituskokous. Se meni mukavasti ja homma jatkuu. Iltapäivällä tontille tuli jo muotitkin perustusten valua varten. Ne hommat alkavat sitten maanantaina. Mitä tähän voi muuta sanoa kuin että taas huomenna raksakaupoille. Toivon mukaan viime yöstä vaivannut vatsapöpö on jo siinä vaiheessa leppynyt.

Kuvituksena on tänään nykyisen asunnon sulakeratkaisu. Onhan kuusi sulaketta varmasti tarpeeksi?

Tsau!

Pistetäänkö pakettiin?

Tämän viikon työlistalle olin kirjannut aiemmin paalutuksen, ja tuossa tavoitteessa pysyttiin. Tänään paalutuskone sanoi tak-tak-tak tiheään tahtiin, ja valmista tuli niiltä osin. Jotta paalutukseen asti päästiin, oli eilen vuorossa mittailuja. Ensinnä aamusella aloittivat kaupungin mittaosaston tyypit, ja iltapäivällä paikalle saapui puolestaan paalujen paikkojen mittaaja, joka sattuikin olemaan tarkka työssään. Hän huomasi, että asemapiirroksessa oli yhdeksän senttimetrin virhe, joka nyt korjattiin ennen paaluja. Talon asemointia leivottiin vielä hieman lennossa, ja asettui nyt sitten lopulliselle paikalleen. Tai sanotaan nyt niin, että voisi olla aika työlästä lähteä siirtelemään.

Aamulla kun kaihtimen avasin, niin ulkona odotti jälleen uusi valkea lumi, joka onneksi iltapäiväisen auringonpaisteen myötä suli pois. Homman nimi on kuitenkin se, että nyt työstetyt paalut eivät saa routia, joten nämä oli eristettävä samantien. Työjärjestys oli sellainen, että ensin eristelevyt paalulinjalle, ja sitten paaluhattu paikoilleen. Koulutukseksi tähän tehtävään riitti se, että lapsena on leikkinyt palikoilla.

Jännä muuten tuo eristelevyn hinta. Aina se kesäksi pomppaa ylös, ja öljyn maailmanmarkkinahintaan vedotaan myös. Kun lueskelee eristefirman esitettä, niin siinä kuitenkin mainostetaan, että tuotteessa on vain kaksi prosenttia raaka-ainetta ja 98 prosenttia ilmaa. Onkohan se ilmankin hinta noussut tuntuvasti?

Nyt jos olisi varmaa tietoa tulevasta säästä, niin styroxit ja paalut olisi voinut jättää tähän vaiheeseen odottamaan perustusten tekijöitä. Lähinnä siis nuo lumisateet olisivat nyt pannassa. Mutta kun mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, niin päädyimme laittamaan koko homman vielä pakettiin. Olin hankkinut neljä isoa kevyt peitettä, ja niistä kolme riitti työmaan peittämiseen. Sää suosi juuri nyt aurinkoisena sekä vähätuulisena, joten peitteet oli helppo levitellä tontille. Tuulialttiitahan nuo ovat, jos oikein myräkäksi äityy. Toivottavasti paketti kuitenkin pysyy kasassa, ja työmaan suojaus on turvassa.

Seuraavaksi pitäisi löytää viemäriliitännät ja mahdollinen puhelinkaapelikieppi. Työmaasähköä olen odottanut jo pari päivää. Sitä on tosiaan lupailtu nyt statuksella "tullaan, jos maailma ei kaadu". Tästä päätellen maailman on nyt pikkuisen kallellaan.

Licence to Build

Rakennuslupa on nyt myönnetty. Tosin en saanut sitä vielä postitse kotiin, mutta faksi on laulanut ja kävinpä vielä rakennusvalvonnassa pyörähtämässä ja toteamassa omin silmin sen, että asemointiin oli vielä puututtu. Tieto siitä ei tullut ainkaan liian aikaisin. Kaivinkone jo jylläsi tässä vaiheessa tontilla.

Operaatio Ahavan Janet epäili kommentoidessaan edellistä postaustani, että ihanien tunnelmakuvien aika on nyt ohi, ja tilalle tulee putkihässäkät ja muut rakennushenkiset kuvitukset. Ja näinhän siinä epäilemättä käy! : ) Vai mitä sanotte tästä näyttävästä työkalusta...

Noin 14 tunnin maanrakennus rupeaman jälkeen tontilla on valmis sorapatja. Ensi viikolla on tarkoitus käyttää kunnan mittamiehet sekä paalujen paikkojen mittaaja paikan päällä. Loppu viikolle olisi hyvä saada itse paalutus, ja heti sen jälkeen myös eristelevyt paalulinjaston mukaisesti. Ja tottahan jossain tuossa välissä pidetään vielä aloituskokous. Näiden vaiheiden jälkeen päästään perustusten rakentamisen kimppuun. Ostoslistalla ovat näin ollen ainakin eristeet ja salaojat, jotka on tarkoitus saada maastoon paalutuksen jälkeen.

Rakennusluvan myötä olen suunnitellut keväistä arvontaa, joka lähtee käyntiin tässä viikonlopun aikana. Hei nyt ♥

Kestävä suhde

Tilaamani A330S oli saapunut Porvoon Vepsäläiseen. Tämä on siis tuttavallisemmin Chrome Bell -valaisin. En taida raaskia avata laatikkoa, vaan odotan ripustamisen kanssa meidän uuden kodin valmistumista. Toisaalta voisi olla hyvä testata valaisimen toimivuus nyt eikä kuukausien päästä.

Samalla kun hain Chrome Bellin, jouduin palauttamaan syksyllä hankitun Block-valaisimen kauppaan. Block Amber on valaissut pimeitä talvi-iltoja ihan siinä missä kynttilätkin, mutta nyt se sitten loppui. Toivottavasti saan ehjän version pian tilalle. Jotenkin vielä ymmärrän erittäin edullisten valaisin hankintojen suhteen sen, että käyttöikä jää lyhyehköksi, mutta sitä vastoin vähän kalliimpien hankintojen odotan kestävän aikaa. Ihan niinkuin tuossa Artekin boxissa mainostetaan: "Buy now, keep forever". Aikaa kestäviä lamppuja ja laitteita, saako niitä edes rahalla?

Ja sitten hyppäys raksalle! Tontillani on jo kaksi kaivuria, mursketta ja suodatinkangasta. Rakennuslupa on minulle (kuulemma) postitettu tänään. Valmiinanne, paikoillanne... hep?!

Olen räpsäissyt muutaman kuvan viime päivien hiekkalaatikkoharrasteista kännykän kameralla. Lisää temmellystä tontilla on luvassa huomenna heti aamusella.

Madonna saa tunnelmoida tähän loppuun. "This used to be my playground..."

Kevät mielellä

Lunta, räntää, pakkasta. Kas siinäpä kevään resepti. Odotan kuitenkin ensi viikosta alkaen reilusti plus-asteita, ja kyllä se auringon paistekin kelpaisi. Enää viikko aloitukseen tontilla... tai maksimissaan kaksi. Rakennuslupa(kin) on vielä tulematta, mutta sen ennakoitu saapumisaika on viikolla 12. Ei kait tässä voi muuta sanoa kuin että naisen on käytävä ostoksilla: pienpumppaamo, eristelevyä, harkkoa, putkea ja jos jonkinlaista pientä kivaa. Raskaan sarjan ostosreissu tiedossa!

Viikonlopun ihme & kumma listalla on perustamistavan päättäminen. Finaalikaksikossa painiskelevat harkkoperustus vs. paikalla valettu sokkeli. Ontelolaatta tuohon lätkäistään sitten joka tapauksessa hyväksi lopuksi. Teräspaalutus tekee perustusten tekemisestä joka tapauksessa haastavampaa. Vertaan tätä siis meidän projektin alkuperäiseen suunnitelmaan, joka oli maavarainen laatta. Nykyisessä versiossa on toki monia hyviä puolia, mutta enemmän tämä kustantaa.

Vähän se ottaa, paljon se antaa. Rakentaminen.

Tohinaa tontilla

Annen astiablogista päivää! Jotain on nyt tapahtunut. Tontilla on möyritty ensin traktorilla lumitöitä ja tänään myös mönkivällä laitoksella, jonka kanssa tehtiin maapohjatutkimus. Kairaukset kertoivat, että kallio on noin 5,5 - 6 metrin syvyydessä pintamaasta. Teräspaalutus tulee olemaan suositus. Varsinainen lausunto tästä tutkimuksesta valmistuu perjantaiksi.

Alunperin pääsuunnittelija sanoi minulle, että maapohjatutkimusta ei ole välttämätöntä tehdä, sillä hän voi kirjoittaa jonkinmoisen lausunnon, joka korvaa tuon tutkimuksen. Naapurien kuulemisen yhteydessä (score 3/3) ilmeni kuitenkin, että kaksi naapuritaloa on paalutettu. Halusin näin myös maapohjan tarkemman tutkailun oman tulevan mökkini alle. Kauas on pitkä matka. Ja mitäs läksit. Nyt se on sitten joka tapauksessa tehty, ja teräksen hinnannousua pääsee kai seuraavaksi ihmettelemään. Parhaassa tapauksessa ehtii tehdä materiaalitilauksen ennen kuin hinnat hilpasevat ihan pilviin.

Tuolla vähän hämärien tikkujen välissä on meidän koti. Jos tulet käymään, niin laita villasukat jalkaan. On meinaa vielä vähän viileää ja varpaat tuppaavat palelemaan. Lattialämmitys saadaan päälle varmaan vasta toukokuun lopulla tai kesäkuussa.

Perustusten suunnittelu menee vähän uusiksi. Alunperin maavarainen laatta oli suunnitelmissa, mutta teräspaalujen kanssa kannattaa ottaa joku muu lähestymistapa. Betoniperustukset ja ontelolaatat ovat minulle hieman hepreaa, mutta niistä(kin) on otettava nyt aika pikaisesti selvää. Todella pikaisesti. Yksi vaihtoehto voi olla myös sellainen vähän hämärän näköinen perustustapa, jossa talo seisoo teräspaalujen varassa. Paalujen päissä on "hatut", jotka ottavat talon painon vähän tukevammin vastaan. Teräspaalut ankkuroidaan ja vankistetaan kuitenkin tässäkin vaihtoehdossa jonkinlaisella palkkivalulla. Parin viikon päästä osaan kertoa tästä varmasti hiukan enemmän. Hyviä vinkkejä ja neuvoja otetaan tietysti taas mielihyvin vastaan!

Vain kotimatka jäljellä

Sunnuntainen aamupäivä tammikuussa. Taivas sinertää aavistuksen pilvien takana, ja jokunen lumihiutale leijailee maahan. Ulkoilijan askel on kevyt ja ilma raikas. Talvi on kauneimmillaan. Kotitiellä on pulkan jäljet.

Mäen päällä on lunta metri. Hangen kansi on jäisen kova, mutta upottaa jalan alla. Humpsahdus lumen läpi, ja hangessa tarpominen nostaa punan poskille.

Kalliolta on näkymät peltoaukealle. Tiedätkös, tuohon alhaalla näkyvään kulmaukseen rakennamme kohta kodin.

Kesämuistoja

Parina viime päivänä olen katsellut menneen kesän kuvasatoa. Värien ja valon kaipuu taitaa viedä kesämuistoihin, ja toisaalta myös pikku hiljaa tuleva kesä ja uudet suunnitelmat. Tontilla tulee ainakin riittämään tekemistä. Otamme mukaan monivuotiset yrttimme ja perennoja tulee varmastikin kyseltyä tuttavilta. Talon asemoinnin yhteydessä teen varmasti myös alustavan pihasuunnitelman.

Viime kesänä tuli tehtyä hauskoja retkiä. Tulevana kesänä on edessä uudet seikkailut, ja toivottavasti ehdimme myös irroittautua hieman kotiympyröistä vaikkapa perinteisen Helsinki-visiitin merkeissä. Kesä Helsinki on muuten kiva, varsinkin maalaiselle!

Väri-iloa elämään (varsinkin nyt kun päällä on jo talven toinen kuumetauti)!

Tonttikahvit

Kirjoitimme perjantaina kauppakirjat tontistani. Nyt se on siis minun! Tai miten sen nyt sitten ottaa. Toisaalta voisi ajatella, että olen pankin juoksutyttö. Kiidätin näet kauppakirjan kaupantekotilaisuudesta kipin kapin pankkiin, ja sinne se jääkin, kunnes olen kerryttänyt riittävästi euroja pankin holveihin. Kauas on pitkä matka, mutta mukavaa, että tämä projekti on nyt virallisesti käynnissä!

Nyt olisi siis syytä tehdä seuraavia päätöksiä. Emmin vielä muutaman talomallin kesken, ja aion käydä tapaamassa vielä ainakin yhtä talotoimittajaa. Tarkoitus on saada talopakettitoimittajien finaaliin noin kolmesta neljään (jopa viisi jos pätevä kandidaatti löytyy) eri talotoimitusta. Nyt sinne finaalijoukkioon on jo kirinyt kaksi vaihtoehtoa. Saa nähdä miten pärjää kisassa Teri-talo, jonka edustajan tapaan ensi viikolla. Taloehdokkaani ovat siis sellaisia, jotka ovat noin viittä vaille valmiita. Kastellin Plazia 155PU on nyt mukana myös, ja tuo toimitus ns. lämmitysvalmiina. Kova homma tiirata läpi tarjouksia, ja listata mitä tarjoukseen kuuluu ja mikä jää tarjouksen ulkopuolelle.

Olen saanut tarjouksen myös pääsuunnittelija-vastaava mestarilta. En ole hänen kanssaan vielä sopimusta tehnyt, mutta tuokin asia tulee hoitaa, ja vieläpä ennen kuin tekee talotilauksen, jotta pääsee hyödyntämään asiantuntijan avut. Mapissani on jo valmiina aika nivaska rakennuslupaan liittyvää kaavaketta ja materiaalia. Ajatuksissa pyörii nyt seuraavaksi maanrakentaminen. Kauha ei tosin uppoa saveen ennen kuin muutama mittava päätös on tehtynä.

Kaunista marraskuista alkavaa viikkoa! Ja kaikille isille ISOSTI onnea - hyvää isänpäivää!

(Rakentajan) Järki & tunteet

Kävin viikolla tapaamassa Kastelli-talon myyjää. Mielestäni Kastellin myyntiprosessi on hoidettu melkoisen mallikkaasti aina siitä hetkestä eteenpäin, kun potentiaalinen asiakas naputtelee kotikoneellaan ja etsii talo vaihtoehtoja netistä. Taloja ja talopaketteja voi varmasti kartoittaa muutenkin kuin näyttöä tuijottamalla, mutta minulle se on tiedonhaun ja tilanteen sekä toimittajien kartoittamisessa väylä numero yksi. Karsintavaiheen jälkeen voi keskittyä sitten pienemmän valikoiman syvälliseen läpikäymiseen. Ensin listoilta putoavat vähiten potentiaaliset talotoimittajat, ja pikku hiljaa karsintaa tapahtuu myös talofirman valikoiman sisällä. Lopulta toimitaan muuallakin kuin bittiavaruudessa eli istutaan ihan naamatusten kauppiaan tai muun edustajan kanssa.

Olen käynyt siis läpi talopaketti vaihtoehtoja, jotka tarjotaan niin sanotusti "viittä vaille valmiina". Kastellilla se tarkoittaa sitä, että sisäpinnat ovat kipsilevytettyinä ja lattirakenteesta löytyy lattilämmitys. Lattia sekä märkien tilojen seinät ovat valettuja. Olen ottamassa talopakettitilaukseeni myös hormipaketin. Tulisijan tilaan todennäköisesti omatoimisesti jostain (Go pönttöuuni go!). Kun talopaketin pystytys on sitten joskus siinä vaiheessa että minä ja minun viattomat talkoolaiseni otamme työkalupakin kauniiseen käteen, on meidän tehtävänämme maalaaminen, tapetointi, lattiamateriaalin asennus, saunan sisustuksen tekeminen sekä mahdollinen sisäkaton panelointi (todennäköisesti maalaan myös katon eli jäänee kipsilevylle). Tyttäret ovat muuten ehdottamasti sitä mieltä, että minun pitää ihan ensimmäiseksi hankkia akkuporakone! Voiko nainen edes pärjätä ilman porakonetta?

Kun lähdin suunnittelemaan talonrakentamista, unelmoin perinteisestä puolitoistakerroksisestä puuverhoillusta kodista. Ensimmäisenä vastusti tontin hankinta. Tontti, josta päädyin tekemään varauksen, ja josta kaupat on määrä tehdä ensi perjantaina, ei salli kuin yksikerroksisen talon rakentamisen. Hyvä on sitten! Ei tuo tonttikaan ole sellainen jumalainen "kerran elämässä sitä vain rakennetaan", vaan järkiratkaisu. Tunneratkaisu vaatisi selkeästi enemmän aikaa ja rahaa. Seuraavaksi olen jatkanut talomallistojen (1-krs) haravointia. Ihastuinkin esimerkiksi Kastellin valikoiman Plazia 155PU taloon (se siitä perinteisestä mallista). Tuota mallia ei kuitenkaan saa viittä vaille valmiina, joten viiva yli pulpettikattoisen vaihtoehdon. Loppujen lopuksi tunnun olevan aika kaukana lähtökohtana olleesta unelmastani, mutta järkipäätöksenä aion lähteä tässä projektissa tavoittelemaan kotia kolmelle omien resurssien puitteissa. Viikonloppuna aion lyödä lukkoon talomallin, jonka tilaan. Jotain hyvin tavallista ja järkevää - eikä se kyllä tunnu mitenkään pahalta!

Hyvää viikonloppua! Ensi viikolla muuten nostetaan laina, ostetaan tontti ja tavataan pääsuunnittelija ehdokas. Talotilauksen voisi heittää kehiin sitten seuraavalla viikolla kun tontti on hallussa. Elämme jännittäviä aikoja.

Jotain pientä... nautitaan viikonlopusta!

Rohkea rokan syö - varsinkin jos saa lettuja jälkkäriksi!

Tontin hankinta on siis totta. Olen maapalani varannut ja varauksen maksanut. Seuraavaksi kaupungin koneistossa on laadittu viranhaltijapäätös, joka koskee kyseisen kiinteistön myyntiä. Nyt laadittu myyntipäätös on voimassa kolme kuukautta. Jos tänä aikana ei kauppoja syntyisikään, tilanne raukeaa itsestään.

Eniten minua hämmästytti viranhaltijan päätöksen teksti:

"Ostaja sitoutuu rakentamaan tontille kolmen (3) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta rakennusluvan mukaisen ja loppukatselmuksessa hyväksytyn omakotitalon. Muussa tapauksessa ostajaa velvoitetaan maksamaan sopimussakkoa, jonka suuruus on kauppahinta kolminkertaisena."

Olen kyllä kuullut aiemminkin näistä kaupungin tontteihin liittyvistä aikarajoista, mutta nyt aloin todella miettimään tätä. Onko ehto ehdoton? Mitä jos sairastun tai vammaudun niin vakavasti, että en pysty jatkamaan taloprojektia? Mitä jos päiväni ovat luetut ennen kuin torppa on valmis? Onko sakko tosi asia, kun aikaraja tulee täyteen? Eikö ole lieventäviä asianhaaroja?

Vaikka tavoitteena on totta kai rakentaa se oma koti, ja mieluusti vielä aika nopealla aikataululla, niin kaikki on kuitenkin mahdollista, tässä elämässä pienessä. Mitä vaan voi tapahtua, ja minä haluan tietää, että miten tontin ostajaa kohdellaan näissä erityis tapauksissa. Mitä mitä? Tietääkö kukaan?

 Uskaltaako sitä sitoutua kolmen vuoden aikarajaan, varsinkin jos uhkasakko on ehdoton hengeltään? Rohkea rokan syö, sanotaan. Mutta järkevä ottaa kaiketi ensin selvää asioista... ja saa myös jälkkäriksi niitä lettuja!

ILOISTA SYKSYÄ!

Se on tosi jees!

Työviikko suurin piirtein pulkassa, ja viikonloppuna on taas aikaa suunnitella, hakea tietoa, istua ja ihmetellä. Tällä hetkellä suurennuslasin alla on Kastelli-talon tarjonta. Kastelli lähetti talokirjan ja hinta- sekä toimitussisältötiedot sangen sutjakkaasti nettilomaketilaukseni perusteella. Paksua pumaskaa olen jo jonkin verran ehtinyt ihmetellä. Kastellilla näyttäisi olevan melkoisen laaja toimitusporrastus liittyen tuohon tulevan talon valmiusasteeseen. Talopaketin voi tilata ihan vaan materiaaleina (kokoa talosi itse vrt. Ikea huonekalut?), taikka sitten erilaisin valmiusastein, joista mainitaan vaihtoehtoina

• sateelta suojaan
• säältä suojaan I
• säältä suojaan II
• lämmitysvalmis

Näiden peruspakettitoimitusten lisäksi tarjotaan viittä vaille valmis -konseptia, ja sen lisäksi muuttovalmista talopakettia. Viittä vaille -vaihtoehto tuntuu aika huokuttelevalta, sillä silloin rakennuksen sisäpinnat ovat jo kipsilevytettyinä, ja omalle työlle jäisi pintojen tekeminen. Mitä tulee tasoittamiseen, hiomiseen, maalaamiseen, tapetointiin ja vesieristämiseen, olen nainen paikallaan. Sirkkelin ja moottorisahan kohdalla alkaa heikottamaan, joten jätän puutyöstöt mielelläni palkatulle kirvesmiehelle, taikka jollekin viattomalle ja osaavalle talkooapulaiselle.

Jostain kumman syystä en ole onnistunut hankkimaan käsiini maatilkkua, jolle saisi pystyttää 1 1/2 kerroksisen talon. Ehkä ne ovat päässeet tilapäisesti loppumaan. Taidanpa olla myös sen verran hätähousu, että en jaksa odottaa, josko se unelmien maapala tulisi joskus jostain vastaan. Niinpä kävin tuumasta toimeen, ja tein varauksen eräästä tontista (1581 m2). Siihen saa rakentaa yksi kerroksisen ratkaisun. Hyvästi siis tunnelmallinen yläkerta (ja rapuissa ravaaminen sanoo joku), ja tervetuloa yksitasoratkaisu.

Tekisi mieli siis jo sanoa edes pienesti jee! mutta taidan jättää sen ensi viikkoon. Pankki näet soitteli ja näytti vihreää valoa lainahakemukselle. Tein myös sen varauksen tontista. Näinkö se homma etenee? Mutta hihkun vasta kunnolla siinä vaiheessa, kun nimet on kaikissa papereissa, jotka tarvitaan nyt hilkulla olevan tilanteen varmistamiseksi. Ollakko vaiko eikö olla. Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Ja onhan näitä, varoittavia vaeltavia viisauksia.

AALTOJA! Wu-huu.
Hups.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!

Eiku tylsää hei

Ideoita ja energiaa pää täysi. Eihän silloin voi mennä nukkumaan! Lueskelin vaihteeksi blogeja ja googlailin menemään. Rakennus- ja sisustusblogit ovat suosikkejani, jostain kumman syystä. Selkeästihän tässä tarvitsee jonkun elämää suuremman stressitekijän (rakentamisen / remontoimisen), kun ei tiedä että mihin tätä ylimääräistä virtaa hukkaisi. Ja kun hullua positiivista uskoa "Minä pystyn tähän" ei tällä hetkellä horjuta mikään (ainakaan paljoa), niin ei kait siinä muuta kuin täyttä höyryä eteenpäin. Jarrumiehenä (naisena) toimii sitten paikallinen rakennusvalvonta, jota palaan jälleen huomenissa haastattelemaan.

Se on jännää, että kaikki liittyy kaikkeen. Tuolla en nyt tarkoita mitään universaalia suurta yhteenkuuluvaisuutta, vaan pikemmin sitä domino-efektiä, että voidaksesi määritellä asuntolainatarpeen, tarvitset ensinnä tiedon tontista, jotta voit määritellä tarkemmin rakennukset ja kustannukset, jotta voit hakea rakennuslupaa, jota ennen olet hankkinut tontin, jota ennen olet sopinut ja nostanut osan asuntolainaa, ja oliko se asuntolaina tässä vaiheessa jo mitoitettu oikeanlaiseksi, ja oliko muna ennen kanaa vai päin vastoin.

Mutta koska tästä domino pälkähästä on tänäkin vuonna selvinnyt noin 12 500 innokasta rakentajaa, ja ensi vuonna kenties muutama tuhat enemmänkin, niin miksen siis minäkin. Joukon jatkoksi. Wannabe raksailija.

Maata näkyvissä?

Ohoi. Onko kenelläkään myydä tonttia? Palaan tuohon talopakettitoimittajien vertailuun vielä kyllä, mutta nyt juuri jurppii maapalstan puute. Monia ideoita ja ehdokkaita on ollut jo tähtäimessä, mutta kun se ei vaan ole niin helppoa!

Rajoituksia. Kaavoja. Kieltoja. Sääntöjä. Mutta missä on niitä mahdollisuuksia? Väärä planeetta kenties. Murr mur mur. Voiko tontin löytäminen ylipäänsä käydä kätevästi, kivuttomasti, mukavasti ja jouhevasti sellaisissakin tapauksissa että mummin kummin kaimalla ei ole hehtaaritolkulla takametsää, johon talonpaikkoja suorastaan voidaan kylvää?

Tuumaustauko. Kahvia ja pullaa.

"Metsäihmiset tietää"

Soittelin kaupungin tekniselle osastolle ja kyselin aiemmin heikäläisille lähettämäni viestin perään. Olin kysellyt viestissäni tonttiasioista yleisesti, ja tiedustellut parin kiinnostavan kohteen tietoja tarkemmin. Henkilö, joka kuulemma tietää asioista, ei ollut nyt paikalla. Ensi viikolla sitten. Odotellaan odotellaan. Ei nyt ihan joulupukkia, mutta vähintäänkin tietäjän tulemista.

Kävin jo aiemmin kaupungin rakennusvalvonnassa tuijottelemassa karttoja. Olimme sitä ennen erään paikallisen maanomistajan kanssa käyneet katsastelemassa hänen maillaan mahdollisia talonpaikkoja. Pari tosi kivaa paikkaa löytyikin. Rakennusvalvonnasta tuli kuitenkin stoppia vastaan. Minun mahtavat tontti ehdokkaat sijaitsivat kartalla mystisen MY merkinnän kohdalla. Käytännössä tuo MY tarkoittaa, että rakennuslupaa ei tipu. Lyhyt oppimäärä kaavamerkinnöistä:
"MY Metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen metsänkäsittelyssä tulee erityisesti huomioida kohteen ympäristöarvojen säilyttäminen." (toim.huom. älä edes unelmoi mökkiäsi tähän). Muut M alkuiset merkinnät kaavassa tarkoittavat yleisesti maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Noihin ämmiinkin on sitten erilaisia luokituksia. Kaava voi vaatia esimerkiksi, että tontin koko on oltava vähintään 5000m2, jotta tontille irtoaa rakennuslupa. Rakennusvalvonnasta sai muuten ihan hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Plussia sinne.

Tänään siis rupattelin kaupungin virkailijan kanssa tonttiasioista. Jotain yleistä tietoa sieltä heruikin. Lähinnä viisastuin noiden varauskäytänteiden suhteen. Jos "Varaa" napin painaminen alkaa himottamaan tonttipörssissä, niin siinä tapauksessa tulee olla valmius pistää kaupungin tilille 500 euroa varausmaksua viikon sisällä varauksesta. Kaupat tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa varauksesta. Näin meillä.

Aluetta, jossa noita vapaita tontteja yhä on, mainostetaan runollisena mäntymetsänä. Itse paikalla käyneenä olen kyllä sitä mieltä, että osa alueesta on varsinaista mörrimetsää. Tiedä sitten mitä se runollisuus tarkoittaa tässä yhteydessä. Koska kovasti pidän pihahommista ja ulkoilusta yleensäkin, haluaisin mielelläni tulevan kotini pihamaalle myös iltapäivä- ja ilta-aurinkoa. Sitä tuohon ei ainakaan nykyisellä puustolla ole luvassa. Varovaisesti tiedustelin myös, että mahtaisiko kaupunkia kiinnostaa tontteja ympäröivän metsikön maltillinen harventaminen. Metsäihmiset kuulemma tietää! Mainittakoon vielä, että en onnistunut tavoittamaan metsäihmistä puhelimitse, vaikka suoran numeron sainkin. Metsäihmisetkin ovat juuri nyt lomalla.

Eikä siinä vielä kaikki: pankki oli kuin olikin tavoittanut bitti-hakemukseni. Kutsu konttorille kävi, joten rahoitusta ratkomaan ensi viikolla!