Taas maanantai

Aloitin aamun ihanasti aamukahvilla Sometu-miitin suunnittelupalaverissa. Kivaa vaihtelua :). Nyt pitäisi saada taas työvaihde päälle, se on hankalaa kun lapset on hiihtolomalla..
Kuvassa leikkelyvaiheessa oleva vyötärökorsetti, kohta se on jo valmis!
Kampaamotuotteiden suhteen mulla on hyvin pullat uunissa. Sain pussillisen KC:n hiustuotteita, eikös ole herkkuja! Jokaisessa purkissa on eri tekstit, kaikki laulunsanoja ja sanontoja muokattuna, kuten: Hairway to heaven, spice up your hair, hair we go again! dirty mind but clean hair, sweet dreams are made of hair jne.Hiusten pesu ei ole koskaan ollut näin kivaa! Ja tämä ei ollut maksettu mainos, en ole vielä kokeillut, ei aavistustakaan tuotteiden toimivuudesta :). Mutta purkit on ihkut ja sehän on jo puolet voitosta! Ainakin KC:n color mask -tuotteet on ihania ja tuoksuu niiiiin hyvälle. Vain hyvinvarustetuista kampaamoista.

Pohjaton ilon aihe on uusi keittiönpöytä!!! Kamalan kätevää kun mahtuu syömään vaikka olisikin työt vähän levällään :).

Eilen valmistui ihan puolihuomaamattomasti tyttärelle kesämekko siinä samalla kun lyhensin uudet verhot. Siitä lisää myöhemmin. Nyt duuniin. Pus.

Uni

Viime yönä näin unta. Ovikello soi, olin yövaatteissa, menin avaamaan ja siellä oli Verano.

V: Onko sulla sitä sinistä Marie Clairea vielä? Mä tarttisin kerän. (heiluttelee vaaleansinistä hapsulankakerää)
S: tota...ei, mulla ei ole oikeastaan mitään lankoja. En mä oikeastaan myy lankoja, ja siis ainakaan mitään hapsulankoja.
V: äläs nyt, kai sulla nyt yks kerä, eikä mua haittaa jos et oo siivonnu työhuonetta, tässä itsekin oon just lenkiltä tulossa. (kävelee rappusiin ja selvästi tietää missä mun työhuone on)
S: niin mutta kun ihan oikeasti mulla ei ole MITÄÄN lankoja!!!!

Verano tulee työhuoneesta, heiluttelee sitä omaa lankakeräänsä ja on vähän pöyristynyt.
V: siis sulla todellakaan ei ole enää ollenkaan lankoja, löysin vaan neljä kerää jotain ihmeellistä!
S: niinhän mä tässä yritin sanoa....
V: ihan oikeasti eihän noista sun bisneksistä ikinä tule mitään jos et pidä myynnissä sitä mitä ihmiset haluaa! Hanki nyt jostain mulle sitä!

Soitan Tilkkupuotiin, siellä on joku sijainen, joka ei ole koskaan kuullutkaan mistään Marie Claire -langasta. Tähän loppui unen "järkevä" osuus, seuraavassa hetkessä oltiinkin jo grillaamassa takapihalla, en tiedä jäikö Verano syömään :DDD.

Koko päivän tämä uni pyöri mielessä. Hassua. Jarin mielestä mun unet on vertaansa vailla. Niinkuin kerran hän heräsi yöllä ja mä hengitin ensin tosi syvään ja sitten pidätin hengitystä toooosi pitkään. Lopulta heräsin vähän paniikissa. Olin nähnyt unta missä piti sukeltaa jäänmurtajan tms ison laivan alitse, enkä millään saanut riittävästi vedettyä happea että olisin päässyt ali. Harva on hyperventiloinut unissaan :)).

***
Uusi vuosi uudet kujeet. Mulla onkin niitä kujeita takataskussa vaikka kuin, mutta voimat on rajalliset niin otetaan asia kerrallaan, ehkä ensi viikolla jo näkyvissä jotain uutta. Ensin pitää hieman vanhentua, huomenna olis 32 lasissa. Leivoin ihanaa jauhotonta suklaakakkua ja terveellistä juustokakkua :). Nams!

Väsymyksen keskeltä

Melindalle bling bling tonttulakki :)

Takapihan jää valmistui tänä aamuna. Ihanaa, ihanaa! Negatiivista ainoastaan se, että mulla on täällä neljä muksua iltapäivisin, ja kun ne kaikki saa jäälle alkaa olla veto veks itseltä. Mutta tuon miinuksen kumoaa se positiivinen seikka, että kaikki neljä ovat jo niin isoja ja reippaita että pääsevät omin avuin jäälle ja sieltä pois, saavat suojat jalkaan eivätkä kamalan usein yritä hakata toisiaan mailoilla. Pari vuotta sitten oli ihan kamalaa kun Melinda ei osannut kävellä kentälle luistimet jalassa, piti aina joko kantaa tai pukea jään reunalla, kumpikaan ei hyvä vaihtoehto.

Näinkin voi käydä.

Itse aloitin viime viikolla ringeten, ja siinäkin mielessä on hyvä että harjoittelukenttä on lähellä. Oli meinaan toi hokkareilla luisteleminen hieman...haastavaa.

Nyrkkeily meni tauolle muutamaksi viikoksi, joten innostuin taas kahvakuulasta. Murphyn laki tietty et heti kun saan taas järjestettyä itselleni aktiivisen elämän, sairastun. Mut eipä voi mitään, tässä on 31 vuoden aikana jo tottunut tavallaan siihen, että kun saa mukamas jotain järjestymään niin kohta jo vedetään matto alta. Yritän ajatella nyt positiivisesti, että saanpahan ainakin nukkua ja lueskella kynttilänvalossa ilman mitään velvoitetta jaksaa yhtään mitään. :)

Ihanaa joulunalusaikaa!

Väliaikahöpötys

Ikasyrillä on kilpailu missä voi voittaa salaisen kangaspaketin. Mene ja osallistu :)

***
Mikä loistava tapa saada ilmaista mainostusta ympäri nettiä; linkkaamalla kilpailuun saa ylimääräisen arvan kisaan, no tottakai kaikki sitten linkittivät. Ja kun Ikasyrillä on niiiiiin ihania kankaita niin uusilta asiakkailta ei voi välttyä :).
***
Kävin lievittämässä elämäntuskaa rakkaan ystävän kanssa. Jaettu tuska on pienempi kai, tai ainakin oli kivaa :). Tosin täytyy taas kirjoittaa muistiin, että tässä iässä ei voi enää vetää kaksin käsin aamuun asti ilman mittavia seurauksia. Ainakin jatkot olisi voineet jäädä väliin... Nyt edessä karu paluu arkeen ja kovasti töitä :). Mukavaa viikkoa kaikille!

Päiväunia

Jocsu on tositosi kipeä. Todennäköisesti SE influenssa, mikä on huippuikävää siinäkin mielessä että juuri viime viikolla jonotimme 2,5h jotta lapset saivat rokotteet.... No ei siis ole tullut hirveästi nukuttua kun pojan kuumetilannetta ja hengitystä pitää valvoa. Tänään menin iltasella nukkumaan pariksi tunniksi, kuulokkeet korville ja P!nkin live@Wembley.

Ajatukset harhaili, tosin sain ne pidettyä vähän paremmin aisoissa kuin edellisellä kerralla, jolloin vahingossa aloin ajattelemaan liian syvällisiä, kuten kuolemaa ja muuta hirmu fiksua.

Yhtäkkiä sain idean korsetista millaisen tahtoisin itselleni, tai ainakin tehdä jollekin toiselle. Minähän en ole mikään suunnittelija enkä saa tällaisia visioita, mutta niitä on alkanut tulla jostain, tällä tavoilla syntyi esimerkiksi firman nimi ja logo, kerron niistä joskus lisää.

Sovitaan vaikka että piirsin nämä kuvat unissani. Minähän siis en osaa myöskään piirtää, mikä on raivostuttavaa silloin kun haluaisi saada ideansa paperille. Anyway, syntyi siis ajatus korsetista, mikä näyttäisi paitapuserolta ja jatkuisi korsetin yläreunan jälkeen paitapuserona. Visioin myös hihatonta vaihtoehtoa, niin että yläosassa olisi vain kaulus mikä menisi niskan taakse ikään kuin halterneck. Ja sitten korsetin kanssa hame, niin että korsetin alareuna menee hameen alle, ja henkselit - joihin olen nykyään kovin viehtynyt - sitten siihen päälle. Jotenkin näin. Pakko saada toteuttaa. Ja hameessa on laskoksia mitä en myöskään osaa piirtää, mutta kuitenkin.

Sitten uni keskeytyy, kesken P!nkin Fingersin.

- (näyttää yhtä siementä nyrkissään) Äiti, voiko klementiinin siemenestä kasvattaa klementiiniä?
- joo, kyllä voi, mutta vähän vaikeaa talvella eikä välttämättä tule klementiinejä kun asutaan vähän väärässä maassa
- (surkeaa itkua) isi väitti ettei voi
- isi ei tiedä näistä. sulla on se siemen siinä?
- (vielä surkeampaa itkua) joo mut isi pakotti mut heittään ne muut ROSKIIN
- kulta ei se haittaa, yksi siemen riittää. Äiti tulee ihan kohta
- katsotko sä vielä yhden unen?
- joo, sitten mä tuun

Dear mr Presidentin ja Leave me alonen aikana ehdin pohdiskella millaisen mekon haluaisin tehdä, idea lähti Kamichan tästä postauksesta. Mielessä kävi myös millainen paska Bush oli, ja suunnittelin myös valmiiksi mitä tarvitaan mukaan jos pitää lähteä sairaalaan. Ja sitten näin vähän unia mutta ne ei ehkä sovellu tänne. Kops, taas keskeytys.

- (mukana kourallinen siemeniä) äiti, mä kävin etsimässä nämä
- ai mitkä??? ai ne siemenet. ai no hyvä. nyt ne pitää kuivata, hae paperia ja taittele se ja laita ne kuivumaan sinne ponien taakse hyllylle. mä tulen kohta
- näetkö sä kauniita unia?
- (puren kieleen etten vastaa kovin terävästi) en mä oikeastaan nuku, mä vaan haaveilen
- okei. mut tule kohta niin tehdään klementiinejä.

Näin. Neiti kävi jossain vaiheessa kolmannenkin kerran ja Jocsukin kerran, mutten kertakaikkiaan pysty muistamaan mitä asiaa niillä oli. Varmasti jotain tuiki tärkeää. Perjantaina Melinda oli vielä kipeä eikä voinut tulla mukaan kun menin hakemaan Jocsun koulusta. Opetin tytön soittamaan mulle mun työpuhelimella. Olin pois 14 minuuttia, tyttö soitti kolme kertaa:

1)
- äiti missä kohtaa olet?
- justhan mä lähdin. sä varmaan vielä näet mut ikkunasta. onko joku hätä?
- no ei. halusin vaan kertoa et korvaan sattuu yhä
- joo, varmasti. mä tulen ihan kohta.

2)
- äitii, mä, tota, niin mä halusin vaan kysyä että voiko koululaislapsi saada vauvan?
- ei kulta, ei koululaislapsi voi saada vauvaa
- okei. mä vaan ajattelin.

3)
- äitii, sitten ku te tuutte nii pelataaks jotai?
- pelataan vaan. me ollaan ihan kohta kotona
- ai olettepa te nopeita!
Minä kun luulin että hän koki aikansa pitkäksi!

Hilma on mun oma unilelu.

Vielä loppukevennys (tästä ei postaukset kyllä enää kevene): eilen Melinda otti nuken mukaansa pelaamaan DS:ää: kas näin tätä pelataan, istupa siihen. muista nyt: LEIKI, ILOITSE, KEHITY!
En enää ikinä anna sen kattoa mainoksia. (äiti arvaa mikä vahvistaa luustoa? No tietty maito ja danonino. Tytär on täynnä näitä capseja, se muistaa kaiken ja soveltaa niitä käytäntöön sujuvasti).

Että näin, suuret on murheet mutta ilon aiheet on kyllä pienet ja niitä on paljon. Henkisestä tilasta kertoo ehkä kattavimmin se, että nauroin hysteerisesti 5 minuuttia ja itkin kymmenen kun luin 3xikuisuuden kuopuksen sairausmuistelot.

new look

Laitetaan nyt tännekin kuva, ettei vaan jää mikään sosiaalisen median nurkka infoamatta :). uus tukka ja uudet pokat. Piristää kummasti muutoin valjua oloa.
New hair, new glasses ;).

Eipä mulla muuta. Lähen räiskymään kohti Munkkiniemeä.

Kevään värit

Jocsulle tulee tänä kesänä paljon tämän värisiä vaatteita. Tän tekemisessä vähän ylpeys kävi lankeemuksen eellä, napitushalkio ei onnistunut ihan niin hyvin kuin olisi ehkä pitänyt. Seuraavaan sit... Lapset yrittää kovasti työllistää mua nyt, kun "Onnellisen vauvan unipusseja" ei ole enää koko ajan työn alla. Uudesta Tildakirjasta pitäisi tehdä Jocsulle noita millä on "musta upea noidan hattu eikä tollanen tylsä" ja Melindalle pupu jolla on korvat pystyssä ja mielellään kolme erilaista mekkoa kun ei vaan voi päättää mikä kirjan mekoista on kivoin :D.

Tänään mä vihdoin pääsen aloittamaan hathajoogan. Sen verran on tullut käytyä erilaisilla tunneilla, että ei ole enää ruusunpunaiset haaveet; peace and tranquility ei tosiaankaan tule mitenkään automaattisesti, ainakaan ilman verta hikeä ja kyyneleitä :D. Mutta ainakin täällä on nyt oikea joogaohjaaja eikä seinän takaa kuulu viereisen huoneen bodypump-musiikki :D:D.

Puuhailuja

Jocsun vesirokko ei kadonnut taikaiskusta vaikka mä miten toivoin ja loitsuin. Eli kotona ollaan edelleen. Ahdistaa ja vituttaa, siis se että en nyt pysty tekemään niitä töitä mitä halusin, enkä ole pystynyt palauttamaan yhtä työtä jne. Mut minkäs teet. Kunhan mä pääsen työn touhuun niin se on sitten Jiin työnantaja joka maksaa jokaikisestä flunssastakin sairaspäivärahat. Lähden vaikka työmatkalle mut mun joustamiset on joustettu (muutamaan kertaan, heh) :D.

Tämähän on kuin silloin ennen vanhaan! Kasapäin ideoita ja kankaita ja siinä sivussa vähän leikitään ja ruokitaan lapset :). Taustalla kevätverhot, limenvihreet ompelin eilen. Ihanaa ku kevät tulee ja ikkunalla taimet kasvaa!

Tein vähän kankaanpainantajuttui tänään. Pitäisi saada uusia värejä, ei ole pahemmin värivalikoimaa tällä hetkellä.

Mä en ole ikinä kasvattanut ituja, vaikka kaikkea muuta onkin tullut idätettyä. Kaupassa osui pussi mung-papuja silmien eteen, ja intouduin kokeilemaan. Niin helppoa ja hyvää ja ennenkaikkea halpaa! Erityisesti viehättää ajatus, että iduilla voi korvata ruokavalion eläinproteiinit. Cool! Ja ylläri, lapsetkin tykkäs. Nam nam.

Poppikone soittaa Jenni Vartiaista, Susanna Hoffsia, Horrorpopsia, Lily Allenia ja Rihannaa randomina. Mielenkiintoista sanoisin :D.

Nyt mä lähden maalaamaan silmät päähän ja suuntaan keskustaan syömään juomaan. Jos se vaikka lievittäis vitutusta siitä, että huomenna olen taas kotona ja taas kaikki jää tekemättä ja aaargh. No, saanpahan nukkua taas päiväunet, mitä luksusta!

Kotona olemisen onni ja autuus

Mä en koskaan ollut mikään kotiäidin malliesimerkki, eikä musta sellaista koskaan voisi tulla. Lähinnä se pohjaton siivoaminen ja järjestäminen, voi tylsyys! Nyt oon taas kotosalla kun Jocsun vesirokko sen kun pahenee, ja olin jalomielinen ja annoin Melindankin jäädä kotiin :). Tässä sitten notkun koneella ja yritän saada päivää kulumaan :D. Pitäisi tehdä vaikka mitä ja huvittaiskin tehdä yhtä sun toista, mutta jotenkin ei saa tartuttua mihinkään.

Olen jotenkin onnistunut tajuamaan, että jos todella aion täällä yritystä pyörittää, täytyy tehdä monia järjestelyjä ja muutoksia ja hankintoja. Sentään olen saanut starttiraha-asiat etenemään, yllätys oli melkoinen, kun virkailija pahoitteli että käsittelyaika saattaa nyt olla jopa kolme viikkoa, kun hänellä on koulutusta ja hakemuksia on paljon. Kolme viikkoa! Eihän siinä ajassa saa mistään mitään päätöksiä, mä olin varautunut että se sanoo että puoli vuotta menee, tai että ehei, tälle vuodelle enää mitään myönnetä. Mut jippii, kohta se on sitten totta, ehkä.
Lasten kanssa on askarreltu playmaisseilla, katsottu elokuva, itketty kurjaa oloa, ja nyt he pelaavat Mariota. Ja kello on vasta puoli 12.... Mun täytyy ehkä ottaa itseäni niskasta kiinni, sammutettava kone ja ryhdyttävä tekemään jotain mukavaa/kivaa/järkevää. Jos vaikka ompelis jotain, ihan vaan huvikseen :).

ps. Onko ehkä maailman toisiks paras juttu että Melissa George on Greyssä??

**
off to work. ehkä. ;)

Helppo kohde

Helmikuun lopuilla Merja etsiskeli siivousintoa ja esitteli ostamiaan uusia pesuaineita. Päätin siltä istumalta että noita purkkeja on saatava. Näistä huokuu sellainen "siivous on kivaa" -fiilis, JA aineet on ympäristöystävällisiä ja tuoksuu hyvältä, eikä lähde taju niinkuin tolupilvessä siivoilun jälkeen. Itselleni perustelin näiden ostamisen välttämättömyyden sillä, että ne nostaa elintasofiilistä ja yleistä tyytyväisyyttä ja saan inspiksen siivota, kaikille muille perustelin valintaa ympäristöarvoilla :).

Kävi vielä niin onnekkaasti että näitä myytiin Siljan gift shopissa, ei aavistustakaan oliko kallista vai edullisempaa kuin maista, mutta eipähän tarvinnut lähteä etsimään muualta, ja sai viimeiset kruunut käytettyä tehokkaasti.

Virallisesti olen edelleen lehtienostolakossa, mutta olen onnistunut luomaan tekosyitä ostaa Olivia, Trendi ja kevään Marie Claire Idees. Tylsyys, mikä ihana tekosyy :). Marieta en ole päässyt vielä edes selaamaan, kun bussimatka menikin Lily Allenia kuunnellessa ja sitten lehti unohtui kouluun.

Mulla on tässä käsillä viimeiset kouluviikot, ja arvatkaa, Jocsulla on vesirokko! Siis voi kirosana! Terveysneuvonnasta rohkaisevasti kerrottiin, että sellainen viikko yleensä menee että voi palata eskariin. VIIKKO x 2 lasta = 2 VIIKKOA. Ja tähän lisätään että Jiin käytännössä ainoa työntekijä meni katkomaan kätensä, niin ei mitenkään voi edes palkatta olla pois töistä. Elämä alkoikin olla liian mukavaa ja soljuvaa! (ja huom. en valita, ainoastaan ahdistuneesti huokailen. Oikeastaan, en edes ahdistu. Niin makaa kuin petaa, ja mä tyhmä menin nauttimaan elostani vähän aikaa, tässä sitä ollaan taas :D)

Onneksi ens viikolla jatkuu Gossip Girl ja pari muutakin kivaa, on edes joku rinnakkaistodellisuus minne paeta.

**
Menemme maalaamaan nukkista :).

lama

Mun pään sisällä on lama. Tai ehkä oikeastaan pula henkilöstöstä, paikalla olevat solut ei vaan jaksa suoriutua kaikista tehtävistä :D. No joo, tehtävää ja mietittävää etenkin on ollut viime aikoina ihan liikaa kenen tahansa hoidettavaksi. Silti en oikein ymmärrä miksei mua huvita luoda mitään. Puuhailen kyllä kaikenlaista. Mutten oikeastaan hirveästi ompele, neulomisesta nyt puhumattakaan. Joku klikki jossain nyt on. Ja juu, eihän se haittaa jos aina ei tee pää kolmantena kätenä. Mutta kun se häirii itteä jo!

Tässä sitten on ollut aikaa puuhailla kaikenlaista muuta, kuten ulkoiltua, ravintoloitua, shoppailtua. Tänään tehtiin uusi aluevaltaus hiihtoladuilla. *kiitos äiti*

Sitä mä vaan en käsitä, että jos 6 ja 4 vuotiaille laittaa sukset jalkaan ja lykkää ladulle, ne vaan lähtee meneen tosta vaan?? Oli huisin hauskaa, molemmat kaatui vain kerran, kun eivät tajunneet ettei niillä voi kääntyä ihan tosta vaan :D. Harmillista vaan että jos mielii kunnolliselle ladulle pitäs olla se auto.... Espoo....

Mikä se on, onko se kettu??? (kattokaa tota loikan pituutta!)

Ää, sehän on Taro tarzan mussukka :D. Jep jep, ollaan pikkumummeiltu puolen suvun voimin. Antti-setä toi meidät kotiin, ja lapset ei ole häntä nähneet ikinä auton ratissa.
Jocsu: mutta Antti osaatko sä oikeasti käyttää tätä?
Melinda (kun tullaan ekaan mutkaan ja mutkannurkassa on talo): älä nyt vaan törmää!!!

Jep jep. Jos vaikka laittaisin sitä ompelussisältöä seuraavalla kerralla.... Kiinnostaisko korsettitutoriaali?

Joulun jälkeen

Hektisten viikkojen jälkeen sairastuin itse, ja olen tässä vasta kasailemassa ihteäni uudelleen kokoon :). Myöhäiset jouluntoivotukset vaan kaikille, toivottavasti pukki oli antelias ja ruoka hyvää.

Pikkuhiljaa olen yrittänyt saada järjestykseen elämää niin pään sisällä kuin ihan käytännön juttujakin. Kevät vaikuttaa isolta stressimöykyltä, mitä ajattelin lähestyä minulle luontaisimmalla tavalla; tekemällä listoja ja aikatauluja (niistä on sitten hyvä lipsua). Ennen kuin voi tehdä listoja pitää kuitenkin siivota - eihän muuten voi tietää mitä kaikkea pitää listaan lykätä :D.

Sukelsin työhuoneeseen ja jo aika pian jouduin toteamaan että työtä ja tavaraa on ihan liikaa.. Lankojen järjesteleminen sai minut pohjattoman surulliseksi, tekisi niiiiin kovasti mieli neuloa. Vituttaa niin armottomasti, annoin jopa Punokset puikoille -kirjan mummille jouluna, ettei mun tarvitse katsella mitä kaikkea haluaisin tehdä. Tähän asti olen enimmäkseen suhtautunut koko asiaan sillai voivoi, minkäs teet -fiiliksellä, mutta nyt alkaa tosiaan uppoamaan, että en ehkä ikinä enää voi neuloa. Toisaalta, rinta on kipeä aina ja ikuisesti joka tapauksessa, ehkä siihen pahempaankin kipuun voisi tottua? Mut jos joka henkäyksellä vihlaisee, niin ehkä sellaiseen ei voi sopeutua, ainakaan kovin hyvin... No. Ehkä tää menee joskus ohi. Ehkä jos luovun kaikista langoista ja työvälineistä ja kirjoista, paraneminen nopeutuis ja sitten sais tuhlata omaisuuden kun hankkis kaikki uudelleen? :D

Mun "omat ihanat, rakkaat ja pehmoiset" -laatikossa ei ole mitenkään ihan hirmusti lankoja. Tästä ihanasta merinovillasta tulee vielä Shetland triangle, minulle.

Ihanaa kun kohta on uusi vuosi. Saa ostaa uuden kalenterin, avata uuden kansion blogikuville, tehdä uudenvuoden lupauksia, uusi vuosi, uusi mahdollisuus, voi olla vähän enemmän, ja jotain vähän vähemmän. Enemmän minä, perhe, rauha. Vähemmän kiire, stressi, koulu.

Lepopäivä

Eilen olin Weeruskassa blogipikkujouluissa (tarinaa mm täällä). En tiedä mitä olin ajatellut kun alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin mennyt sinne yksin :). Onneksi tuli Hestian kanssa bileistä puhetta ja mentiin yhdessä, ei tarvinnut kasailla rohkeuden rippeitä ihan niin kovasti.

Mukavaa oli ja oli kiva saada kasvot monille bloggaajille. Olin ihan kiltisti paitsi taisin luvata tehdä Pörrön kanssa mitä vaan, kun saimme sohvan itsellemme :D Velikultakin tuli oluelle, mukavaa kerrankin hölistä baarissa!

Tiesin että joutuisin olemaan koko la yksin lasten kanssa, niin jo etukäteen pelotti massiivinen krapula paniikkeineen. Jossain vaiheessa kun päästin mieleen ajatuksen, miten hirveää olisi saada kohtaus ravintolassa, ei enää hirveästi huvittanut juoda. Olen oikeasti saanut paniikkikohtauksen tasan kaksi kertaa elämässäni, eikä nekään olleet niin pahoja kuin mitä olen lukenut että voi olla, silti se tunne on yhä hyvässä muistissa ja ei todellakaan ole mitään tarvetta revanssille...

Mutta siis, kivaa oli, ja onnistuin unohtamaan kamalan viikon ihan täydellisesti. Varmasti siksi olen ollut tänään niin älyttömän väsynytkin, kun koko viikon paineet nollautui kerralla. No, uusi viikko odottaa jo nurkan takana :(.

Tänään olen lähinnä nukkunut, lepäillyt, lukenut varmaan sata satua ja tehnyt bratzeille kampauksia. Ihanaa kun lapsetkin olivat ihan loikoilutuulella, tehtiin pesä sänkyyn ja piirreltiin, luettiin ja leikittiin nukeilla.

Tekeillä on tarhalle essuja. Olivat siellä miettineet että kuka osais tehdä, niin Melinda oli kovaan ääneen ilmoittanut että mun äitillä on sekä ompelukone että saumuri ja se kyllä osaa niitä käyttääkin... Pakkohan se oli suostua :D. Eskarin avustajalla oli takki hajonnut, niin Jocsu oli tuumannut että ei mitään hätää, anna mun äitille se niin se korjaa.. Suloista.

Ääh nyt ei synny tekstiä. Huomenna ehkä sitten jotain taas.

Piip

Kun menin messuille kävelin aamuvarhaisella läpi pimeän metsän ja jostain syystä, joka aamu, päässä soi "tänä yönä Helsinki, olet mielestäni kaunis kaupunki"... luulin että se oli Sir Elwoodin hiljaisten värien, mutta niillä olikin se vielä parempi, "jumala rankaisee helsinkiä tänä yönä". Oh, mitä melankoliaa, mutta niin kaunista.

Tänään mielessä on soinut Apulannan päivästä toiseen, mikä on ajalta ennen Apulanta-hypetystä, ja monille täysin tuntematon kipale. Sitäkin ihanampi ja kipeämpi sitten.


Yritän kovasti pitää itseni kasassa. Siinä ei kauheasti auta opettaja joka soittaa syyllisteleviä puheluita, ja ihan pitäs kuulema jotenkin järjestää että EEG ei olis just maanantaina just silloin kun hänellä on jotain TOSI TÄRKEETÄ asiaa. Newsflash: ei niitä aikoja noin vaan itse määräillä koska ne on. Jocsun opettaja sitten taas ei ole koko syksyn aikana, useista pyynnöistä huolimatta, saanut aikaan lapsikuvausta neurologia varten. Monestakin syystä se olisi nyt varsin tärkeä, eikä vähiten siksi että eskari on ollut ainoa paikka tähän asti missä kohtauksia on huomattu (ehkä). No. Nyt on pikkuisen väärä aika aiheuttaa mulle lisää harmaita hiuksia, ja valitus rehtorille lähti käsistä melkein ilman oikolukua. Tänään oli sitten suht huvittavaa kun ensin soitteli rehtori ja pyysi vuolaasti anteeksi jne, ja että hän kyllä vaikka henk.koht keskustelee neurologin kanssa jos tarvitsee, ja tunnin päästä soitti opettaja että anteeksi anteeksi anteeksi. Hyvä että pyysivät, mutta jos opettajalla ihan oikeasti on kuusi lasta luokallaan ja 2½ avustajaa, niin kyllä neljä kuukautta pitäisi riittää, ja kuukauden ajan on jo tarkat päivätkin olleet tiedossa.

Pitää vaan yrittää ottaa iisisti. Mahtava viikko takana, kaksi kamalaa käsillä, ja sen jälkeen loma. Mutta jostain syystä silti nämä kaks viikkoa tuntuu niin yliraskaalta. Voisin vain nukkua, en muista syödä eikä ole nälkä, unohdan mistä on ollut puhe viisi minuuttia sitten. Melkein suutuin kun Jii kertoi veljensä saaneen pojan; miksi mulle ei ole laitettu viestiä. Siellä se oli, puhelimessa, olin kuulema illalla sanonutkin että joo mäkin sain viestin, mutta ei mitään havaintoa enää seuraavana päivänä :D. Ehkä tää vaan on liikaa.

Piristän itseäni kuuntelemalla Garbagea. Voi Shirley, tuu kahville :)

Värejä

Sain hiekkalaatikkoterapiaa mikä tehosi niin hyvin että piti ihan heti tulla tekemään vähän positiivisempi postaus :). Nyt loppu valivali, pitää yrittää nousta taas täältä alhosta...
Näkymä työhuoneen ovelta. Huone on aika iso mutta kuvassa näkyy kaikki vapaa lattiapinta-ala :D. Tuntuu että siivosin iäisyyden (todellisuudessa muutaman tunnin aikana nukuin myös päikkärit, surffailin ja piirsin yhdet kaavat), mutta nyt on pöytä puhdas, tavarat paikoillaan ja mahtuu jo kävelemäänkin.

Ja olipa ihanaa piirtää kaavoja! Ihan modailin Ottobren kaavaa vain, ei mitään erikoista, mutta tuli hyvä fiilis. Joskus aiemmin tuntui että kaavaan menee kohtuuton määrä aikaa, halusi vain päästä ompelemaan heti. Nyt kun koko prosessi on ihana, ei haluaisi muuta tehdäkään.

MYYNNISSÄ:

myyn loput kaapissa olevat unipussit. Nämä on kaikki kokoa 0-3kk (50-68). Edessä vetoketju lähes alas asti, olalla nepparit. Vuori on puuvillatrikoota (100%puuvilla). Vaaleanpunaiset on microfleeceä ja lila puuvillavelouria (80% puuvilla, 20% polyester). Konepesu 40c (itse olen kyllä pessyt 60c ja käyttänyt myös kuivausrumpua ajoittain). Kankaat on pesty kertaalleen ennen ompelua.




Ja hinta, noudettuna 40e ja postitse 45e. Tekeillä on punaisia, vihreitä ja beigejä pusseja eri kokoja, jos kiinnostaa niin laita meiliä. Ja omillakin väritoiveilla toki voi tilata.

**
Nyt tää menis ompelemaan tonttulakkeja ;)

asian vierestä

Melkein meni iltatee väärään kurkkuun kun katsoin ikkunasta ulos. Naapuri oli tiskaamassa lähes ilkosillaan. Mitäköhän siellä tapahtuu. Ei se ikinä tiskaa (se että mä en ole nähnyt tarkoittaa tietysti että näin ei koskaan tapahdu). X-rated sisäkköfantasian toteutus? (ja näin saadaan taas mielenkiintoisia hittejä googlella.)

Pitää mennä lainaamaan sokeria. *reps*

Lomalla!

Ihanaa kun on loma! Ja mulle tuli vielä ekstrapitkä loma, kun eilen oli se neuro, ja eskarilaiset teki yhden päivän sisään niin heillä alkoi loma jo nyt (oma syysloma alkais vasta huomenna). Sitä mä vaan mietin, että minne normaalit työssäkäyvät ihmiset laittavat lapsensa näiden ylimääräisten lomien aikaan? Kaksi päivääkin on jo usein vaikea järjestää, ja sitten vielä koulu vaan päättää että meillä on nyt yksi ylimääräinenkin päivä, heh heh. Ei kuusivuotiasta voi jättää yksin kotiin koko päiväksi, ja itse asiassa vaikka miten päin pohdin, ei meillä olisi ketään joka kolme päivää hoitaisi. Ja sitten taas jos kovasti pitää roudailla eri puolelle kaupunkia ja olla päivät jonkun palkatun mummelin kanssa, niin onko se nyt sitten lomaa??? No, taas yksi hyvä syy lisää siis siihen listaan, että tuliko tehtyä oikea valinta kun hyppäsi pois oravanpyörästä.
Sunnuntain kirjastoreissulta kuvia. Vähäks Melinda on kasvanu pituutta!
Ihania lehtikasoja oli kiva potkia ja heitellä ;)
Oikeesti, mistä näitä arkkitehtejä oikein löytyy???
Superkiipeilijä vauhdissa. Puistossa on sellainen karusellivempula, missä roikutaan käsillä ja sitten vaan pyörimään. Ihan hullu laitos. Jocsu pysyy roikkumassa monta kierrosta, itse pysyin vain puolikkaan :D. Lääkärireissu meni ihan ok, paitsi labrahoitaja tahtoi ottaa näytteen kyynärtaipeesta eikä sitten ollut mitenkään erityisen hellä, niin Jocsulta tuli isoja kyyneleitä ja koko päivän jännitys ja pelot pihalle kerralla, se oli kyllä niin kamalaa. Vielä bussissakin nyyhki että "äiti mä en enää ikinä koskaan tahdo verikokeeseen". Toukokuussa sitten vasta seuraava kontrolli, jolloin päätetään lääkityksen purku. Mä itseasiassa näin viime yönä unta että Jocsu joutui sairaalaan koska piti ottaa joku toinen lääke ja toisen annosta nostaa radikaalisti :(. Eilen kyllä luin epilistalta että jollain oli just näin, että siitä se kai uneen tuli, pahin pelko..

Matkalla Jocsu tutkaili vaalimainoksia, ja yhtäkkiä huusi: "tämä, tämä valitaan tää on kaunis". Kröhöm, onko äitin valintakriteerit jotenkin siirtyneet verenperintönä? Valinta napsahti johonkin keskustalaiseen naiseen... Täytyy pistää poika isomummin piinapenkkiin "Miksi keskustaa ei pidä äänestää IKINÄ" (mummi on tiukasti SDP:n riveissä eikä onneksi tiedä että mun ääni on mennyt ihan muualle siitä alkaen kun opin itse ajattelemaan).

Tänään on ihan superihana päivä. Aamun siivoilin kotia, lapset katsoi muumeja ja leikki legoilla, Melinda istuskeli sohvalla prinsessahepenissä ja kirjoitti salaisuuksia vihkoon, naapuri toi omenapiirakkaa, aurinko paistaa. Nyt lapset suoriutui omin neuvoin ulos, ja kuulemma mun pitäisi nyt mennä pelaamaan futista. Iltapäivällä mennään mummin kellariin etsimään pikkulegoja, jotka on nyt niin hip ja pop että palikat loppu kesken alkuunsa.

Kaunis, kauniimpi...

Asiakkaan toivomilla väreillä tehty unipussi. Tää on niin namu, niin nätti ja pehmeä ja kaikkea.

Tässä vaan pikaisesti näpsytty kuva, oli pakko päästä höpisemään pikana ;).

Melindan mukaan tää on kukkaetana :D:D. Ja hän tietysti tahtoo samanlaisen..

***
On ollut kovin iskelmävoittoinen päivä. Eilen kirjastosta tarttui mukaan Kirsi Rantoa (kaikki parhaat - onko sillä muka muitaki ku Soitellaan??) ja Paula Koivuniemeä... Entinen elämä -siis aika ennen lapsia- meni niin ettei päivää ilman Paulaa, joko töissä tai viihteellä, ja ihan oli mukavaa muistella. Iltapäivästä palasin takaisin Rammstein-linjalle, iskelmät ei oikein kestä toistoa :D.

Huomenna on taas neurologireissu, vaikka tuntuu niinkuin edellisestä olisi vasta ihan hetki. Ja pelottaajännittää melkein yhtä paljon kuin ekalla kerralla, kun pitäisi kertoa lääkärille miten outo Jocsu oli viimeksi kun oli tulossa kipeäksi. Melkein tekisi mieli jättää sanomatta, ihan kuin koko asia menisi pois sillä (tää toimintatapa on varmasti geeneissä).

Juu mutta nyt hyppii lapset seinille. Palailen huomenissa kenties.

Kanervalta napattua.
[x] akvaario
[x] arabian astioita
[ ] arkkupakastin
[x] astianpesukone
[ ] autotalli
[x] digiboxi
[x] digikamera
[x] digitaalivaaka
[x] dvd-soitin
[x] epilaattori
[ ] farmariauto
[ ] henkilöauto
[x] hiirimatto
[ ] hiustenkuivain (äitiii, joululahja winks :D)
[ ] höyrysauna
[x] iittalan astioita
[ ] ilmakiharrin (no oli mut se tippu pönttöön ja kuoli)
[ ] ilmakitara
[ ] ilmankostutin
[ ] jenkkisänky
[x] kahvinkeitin
[x] kahvipannu (espresso)
[ ] kannettava dvd
[ ] kannettava tietokone
[x] keittiövaaka
[x] kenkäteline
[x] kerrossänky
[ ] keskuspölynimuri
[x] kirkasvalolaite
[ ] kopiokone
[x] kotiparturi
[x] kotiteatteri
[ ] kottikärryt
[ ] kuisti
[x] kuivausrumpu
[x] kultaisia koruja
[x] kuntolaitteita
[x] kylpytakki
[x] laajakaista
[ ] lankapuhelin
[x] langaton hiiri
[x] leipäkone
[ ] leivänpaahdin
[x] litteä tietokonenäyttö
[x] luistimet
[ ] maasturi
[x] matkapuhelin
[x] mikroaaltouuni
[ ] moottorikelkka
[ ] moottoripyörä
[x] mp3-soitin
[x] musiikkisoitin
[ ] navigaattori
[ ] oma ranta
[ ] omakotitalo
[x] ompelukone
[ ] pakettiauto
[ ] partakone
[x] parisänky
[ ] parveke
[x] pelikone neljä...
[x] polkupyörä
[x] polttava cd-asema vai onkohan se polttava dvd-asema?
[x] porakone
[ ] poreallas
[x] pyykinpesukone
[x] pölynimuri
[x] pöytätietokone
[x] rappuset
[ ] rikkaimuri (miksi, voi miksi ei oo)
[x] rullaluistimet
[ ] salarakas (oliski ;))
[x] sauna
[x] sauvasekoitin
[x] silitysrauta
[x] skanneri
[ ] suihkulähde
[ ] sukset
[x] suoristusrauta hiuksille
[x] sykemittari
[x] sähköhammasharja
[x] sähkövatkain
[x] sälekaihtimet
[ ] takka
[ ] taulutelevisio
[x] tauti
[ ] teepannu
[ ] tekohampaat
[x] tietokonepöytä
[ ] traktori
[x] tulostin
[x] uima-allas
[x] ulkorakennus
[ ] ulkosauna
[ ] useampi televisio käytössä
[ ] vapaa-ajan asunto
[x] vedenkeitin
[ ] vene
[ ] verenpainemittari
[ ] vhs-videonauhuri
[ ] videokamera
[x] viinaa (liian vähän ja vääränlaista)
[ ] villamatto
[x] vohvelirauta
[ ] voileipägrilli
[ ] vuodesohva
[ ] web-kamera (äitiiii :D)
[x] wokki-pannu
[ ] yleiskone
[x] yläkerta

Ja mistään en tahtoisi luopua :D.

Selkä jumissa, pää jumissa, onneksi taas ihana ilma. Lähdemme retkelle.

Happiness is in the mailbox

Ei tullut Laurenia mutta tuli Tildaa. Ja tuli kirkasvalolamppu, jospa tämä tästä. Ainakin nyt on valoisaa :D.
Minnuu ärsyttää se, että kun kieli vaihtuu, niin näissä Tilda-kirjoissa vaihtuu totaalisesti myös nimi. Eihän siinä mitään sinänsä, muttakun on kykenevä sujuvasti ihastumaan molemmilla kotimaisilla ja parilla ulkomaisellakin, menee välillä pieni pää sekaisin, että mikä kirja nyt onkaan mikä. Tämä kirja on alkuperäiseltä nimeltään Tildas julehus, onneksi sen hiffasin kirjaston sivuilta, sillä muuten olisin tilannut kirjan norjankielisenä. Ja ei en nyt tarkoita ettäkö luulisin että Norja on se toinen kotimainen mut kuitenkin. (päivä on ollut sellainen että on ruuvit nyt vähän löysällä, sorry.)

Piristää. Ja tää on paljon enemmän mun värinen kirja kuin Sew pretty homestyle, joka on niiiin pinkki ja ruusuinen, että melkein ylittää söpöysrajan.
Ulkona on näin pimeää, vaikka oli salama ja kaikkee :(.
***
Kun nyt olen laajasanaisesti täällä usein saanut raivareita ton koulun suhteen, niin kerrotaanpa, että tänään sain niin poikkeuksellisen ihanaa kohtelua opettajaltani, että ihan kiitin ymmärryksestä. Vielä kun löytäisi hänen manuaalista sen kohdan mistä voisi säätää tämänhetkisen käyttäytymisen defaultiksi, niin kaikki olisi tosi tosi hyvin :D.
***
Istuin tänään Bakersissa monen monta tuntia parantamassa maailmaa rakkaan ystäväni kanssa. Jotkut vaan ymmärtää puolesta sanasta. Nyt on hyvin tupakansavuinen ja väsynyt olo, tällaisen viikon jälkeen ei pitäisi mennä paikkoihin missä on yli kymmenen ihmistä. Kaupungilla kävellessä ensimmäistä kertaa ikinä mietin, että ehkä en halua sittenkään asua Helsingissä aina. Ja sitten muistin että enhän mä enää edes asu joten se siitä :D. Oli mulla kyllä joskus kakskymmpisenä vaihe, kun suunnittelin muuttavani Kotkaan (en edes tiedä miksi) tai että lähden inttiin (!), mutta se nyt oli sellainen kriiseilyaika muutenkin.
***
Nyt se punanen langanpää katos lopullisesti, kovalevy tyhjä :D:D.