Sneek a peek

I have finally found my passion for sewing again. Kinda. Now things are happening almost as fast as they used to, and life doesn´t feel so gray anymore. Well at least not on a daily basis :).

These are just waiting for the finishing touch of Scotchguard and some pearls. Then more pics :).

Couple of days ago I got inspiration to do some fabric printing. Snowflakes!

I´m going to make small gift bags with this fabric. Or something like that :)).

***
Joachimilla ei ollutkaan possu vaan angiina... Nyt ollaan jo kaikki terveiden kirjoissa, paitsi mä olen pohjattoman väsynyt ja aivan kurkkuani myöten täynnä noita kakaroita :) se on jotenkin niin ristiriitaista, ensin valvot kolme vuorokautta huolissasi ja sitten yhtäkkiä kaikki onkin taas hyvin ja sama uhmasirkus jatkuu.... No ens viikolla pääsevät takas kouluun ja tarhaan.

Puuhailuja

Jocsun vesirokko ei kadonnut taikaiskusta vaikka mä miten toivoin ja loitsuin. Eli kotona ollaan edelleen. Ahdistaa ja vituttaa, siis se että en nyt pysty tekemään niitä töitä mitä halusin, enkä ole pystynyt palauttamaan yhtä työtä jne. Mut minkäs teet. Kunhan mä pääsen työn touhuun niin se on sitten Jiin työnantaja joka maksaa jokaikisestä flunssastakin sairaspäivärahat. Lähden vaikka työmatkalle mut mun joustamiset on joustettu (muutamaan kertaan, heh) :D.

Tämähän on kuin silloin ennen vanhaan! Kasapäin ideoita ja kankaita ja siinä sivussa vähän leikitään ja ruokitaan lapset :). Taustalla kevätverhot, limenvihreet ompelin eilen. Ihanaa ku kevät tulee ja ikkunalla taimet kasvaa!

Tein vähän kankaanpainantajuttui tänään. Pitäisi saada uusia värejä, ei ole pahemmin värivalikoimaa tällä hetkellä.

Mä en ole ikinä kasvattanut ituja, vaikka kaikkea muuta onkin tullut idätettyä. Kaupassa osui pussi mung-papuja silmien eteen, ja intouduin kokeilemaan. Niin helppoa ja hyvää ja ennenkaikkea halpaa! Erityisesti viehättää ajatus, että iduilla voi korvata ruokavalion eläinproteiinit. Cool! Ja ylläri, lapsetkin tykkäs. Nam nam.

Poppikone soittaa Jenni Vartiaista, Susanna Hoffsia, Horrorpopsia, Lily Allenia ja Rihannaa randomina. Mielenkiintoista sanoisin :D.

Nyt mä lähden maalaamaan silmät päähän ja suuntaan keskustaan syömään juomaan. Jos se vaikka lievittäis vitutusta siitä, että huomenna olen taas kotona ja taas kaikki jää tekemättä ja aaargh. No, saanpahan nukkua taas päiväunet, mitä luksusta!

Tähtipaita

Muutamaan kertaan yritin piirtää uuden Ottobren hienoa lentsikkaa sabluunaksi, mutta ei onnistunut. Monimutkaisia yksityiskohtia on vaan mahdotonta leikata kontaktimuovista siististi, täytyy hommata suihkutettavaa liimaa ja tehdä ohuemmalla paperilla sabluuna. Tein sitten lentsikan sijaan tähden, painoin sen ruskealle kankaalle ja tikkasin kiinni paitaan.
Paidasta uupuu vielä kaulus ja hihansuut, haluaisin laittaa ruskeat resorit mutta sitä ei tietenkään ole. Ehkä tyydyn oranssiin sitten, säästyy nekin rahat. Sitten paita pitäisi vielä pestä, jolloin ruskea kangas hieman purkautuu ja printistä tulee tosikiva :D. Toivottavasti sitten ei enää häiri niin paljon että tähti ei ole ihan suorassa (niinkuin sitä kukaan ehtisi huomaamaan liikkuvaisen pojan päältä).

Kuvakin on taas tuollainen sävyttynyt. Voi hitto että ärsyttää. Miksi tästä maailmasta on tullut tällainen, että kaikki kalliitkin jutut kestää vain sen vuoden kaks? Me nähtiin suuri vaiva ja maalattiin ja koristeltiin Jocsun vanha pyörä Melindalle (siitä tuli muuten aivan ihq!!), ja nyt sit huomasin että sen rengas on kulahtanut ihan halki, eikä sitä pysty korjaamaan. Ja uusi maksaa niin paljon että sitten onkin mennyt jo enemmän rahaaa kuin uusi pyörä maksaisi. Kyllä se vaan on muissakin jutuissa näköjään niin kuin lastenvaunuissa: osta uutena, käytä jonkun aikaa ja myy eteenpäin vielä kun ovat ehjät. Saa aina rahat seuraaviin eikä tarvi kokea hajoamisen vitutusta... Ja mikä parasta tietysti, saa säännöllisesti uudet vaunut ;).

Nyt mä jatkan siivoilua ja Novitan etsintää. En käsitä miksen löydä uusinta numeroa, yleensä mulla on kaikki lehdet kyllä parissa tietyssä paikassa. Oonkohan mä edes saanut sitä?? Blogia selasin niin en ainakaan ole maininnut sitä ollenkaan kevään aikana. Kun katselen kuvia klubin kautta niin tuntuu ainakin niinkuin en olisi ikinä edes nähnyt niitä... Outoa..

Kuvioita kankaalle

Pitkästä aikaa huvitti suunnitella jotain painatusta. Jocsu tykkäs koirapaidasta, joten päädyin sit tekemään vain tassun kuvia tällä kertaa :). Turvallisen helppo kuvio.. Paidasta puuttuu vielä vähän hienosäätöä, mutta ihan perus teepaitahan tuo.



Eilen Jari kävi ostamassa mulle ergonomisen tyynyn (Hemtexillä 50% ale!!!), ja aamulla olo oli kuin olisi saanut uuden niskan. Vaikka olisin voinut nukkua pitkään, ahkerasti vääntäydyin ylös ja menin uimaan. Ja kävin kaikessa rauhassa hi-taas-ti hoitamassa asioita ja kaupassa, ja nyt on äiti kuin uusi. Neljän tunnin poissaolo tuntui niinkuin olisi ollut koko päivän poissa. Taas jaksaa.

Rakennettiin tänään muovailuvahajuttuja. Kun ilmeni että lapset mieluiten pyörittävät pitkulan ja sitten myttäävät sen ja tekevät tornin, päätin että mua ei nyt tässä tarvita sotkemassa hienoja möykkyjä, ja hain neulomuskamppeet. Aloitin sitten sen Voguen mohairneuleen, muutin ohjeen pyöröksi, ja rukoilen kärsivällisyyttä tehdä se pian valmiiksi. Ainakin on sopivan aivotonta tv-neulottavaa (sileää, sileää, sileää).

En tiedä miks, mutta mä en enää osaa tehdä mitään sen jälkeen kun lapset menee nukkumaan. Jos Jari on iltavuorossa (tulee 22.40), minäkin usein otan tirsat. Tai katson tv:stä jotain, ehkä neulon. Mutta en osaa ryhtyä ompelemaan, tai muutenkaan tekemään mitään. Ja vaikka Jari olisikin kotona, en yleensä osaa ommella iltaisin. Niska on siinä vaiheessa jo niin jumissa ettei voi leikata kankaitakaan. Tulee sitten vain oleiltua, ja usein vaan mentyä ajoissa nukkumaan. Millä muuten btw ei tunnu olevan mitään vaikutusta väsymyksen tilaan! Ehkä se univelka on jo mennyt yli jonkun rajan eikä nukkuminen enää auta :D. Toisaalta sitä muistaa millaista oli pikkuvauvan kanssa. Kun tunnin välein piti herätä, viikkokausia. Saattoi sammua istualleen, kun oli niin väsynyt. Tämä ei ole mitään siihen verrattuna.

Lopetanpa höpinän ja menen tekemään ruokaa.
ps. vyötäröltä kadonnut 3cm ja kiloista 2,5!