Joko joulu tulla saa...

Nyt loppui kiire ja lento ja alkaa joulunaika rento - JOULURAUHAA kaikille!

Isoja kiitoksia ja paljastuksia...

Huhhuh, mikä syksy ollut - pitkän pitkiä päiviä, turhautumista, onnistumisen iloa, onnen ja väsymyksen kyyneleitä, mutta nyt on kaikki pian valmista, jouluksi, kuten haaveilinkin. 

Koti on tuvan osalta pieniä silauksia vaille valmis, onneksi saan olla tämän viikon lomalla, niin saan viimeistellä. Talli saatiin valmiiksi lauantaina ja sunnuntaina sitten muuttivatkin meidän omat hepat kotiin eli Turre ja Savo. Hevosillakin on ihmettelemistä - uusi talli ja uusi kaveri, mutta onneksi tuntuivat ainakin "seinänaapureina" tallissa tulevan hyvin toimeen, uteliaana nuuhkivat toisiaan korvat hörössä. Aamulla, kun kuuden jälkeen menin talliin, sain kaksi uneliasta hörähdystä tervehdykseksi ja Savo kömpi unisena venytellen ylös eli oli nukkunut makuullaan yön, mikä on ERITTÄIN hyvä merkki siitä, että luottaa uuteen paikkaan ja uuteen kaveriinsa. Pian lähden viemään "poijat" ulos, kunhan vähän vielä päivä valkenee. Ajatelkaa, tästä olen haaveillut aivan pikkutytöstä asti, että minulla on joskus hevosia omassa pihassa ja nyt, monen kymmenen vuoden haaveilun jälkeen se on toteutunut! Iso kiitos siitä, että talli tuli valmiiksi näin nopeasti, kuuluu rakkaalle isälleni sekä "Juntille" - KIITOS! Toivon myös, että edesmennyt isoisäni, jonka kanssa pikkutyttönä ollessani yhdessä haaveilimme siitä, että ostamme yhteisen hevosen, näkee pilvenreunalta tyttärentyttärensä touhuja...Turre (ja minä myös!) haluaa erityisesti kiittää Aria ja Tuijaa äärimmäisen hyvästä hoidosta viimeisen neljän vuoden osalta!!!

Pitkin syksyä on salainen neuleystäväni piristänyt minua monella tapaa ja olenkin monesti miettinyt, että kuka ihmeen ihana ihminen osaa piristää minua kaiken hässäkän keskellä. Nyt ei tarvitse sitä enää miettiä, sillä viime viikon loppupuolella sain paketin, joka paljasti kaiken. Näiden ihanien piristysten takana on ollut Blue Nun, jota haluan kiittää tuhannesti! Kunhan tämän elämä rauhoittuu, aloitan tekemään huivia, johon sain häneltä jo aiemmin syksyllä langat ja ohjeet ja samalla nautin muista pakettien piristityksistä! Joulukuun paketissa sain 2 kerää pehmeääkin pehmeämpää Alpaca-lankaa, jouluisen kirjan, jota ei onneksi hyllystäni vielä löytynyt, tonttutekemispaketin sekä synttärilahjan, jota en saa avata kuulemma kuin vasta synttäripäivänä eli vielä pitää malttaa kuun loppuun...KIITOS sinulle SNY paketeista! 

Hengissä ollaan...

...täällä ollaan, vaikkei ole pitkiin aikoihin kuulunutkaan mitään! Remontti etenee kovaa vauhtia ja päivät ovat pitkiä - työpäivinä samantien suoraan remonttia tekemään ja iltamyöhään nukkumaan, vapaapäivinä 14-16 tunnin päiviä! Huhhahhei, melkoisen väsyneitä ollaan mutta kyllä se tästä, lopussa kiitos seisoo, niinhän sitä sanotaan. Laitan ennen ja jälkeen kuvia sitten, kun elämä rauhottuu...Sitten tutkin taas teidän blogeja, en ole ehtinyt sitäkään tehdä pitkiin, pitkiin aikoihin!

Salainen neuleystäväni muisti minua perjantaina lahjalla - mansikkainen kasvonaamio ja silmukkamerkkejä...KIITOS!!!!!!! Hmmm...taidan laittaa tuon kasvonaamion sitten, kun pääsen ensimmäisen kerran uuteen saunaan, josta muuten tulee hiilenharmaa...

Väliaikatietoja...

...tässä hieman väliaikatietoja remontin etenemisestä...

* sisäkatto pian maalattu

* lähes kaikki ikkunapuut maalattu pohjamaalilla

* tapetit revitty

* lähes kaikki patterit maalattu kertaalleen

* pesuhuoneen purku aloitettu

* maalipesulla pesty kohta kaikki tarvittavat paikat

* jalkalistat revitty irti

* kaakelit ostettu

* laminaatti ostettu

* tapetit hankittu

* takkasuunnitelmat pitkällä

* keittiökaapit paikoillaan

...ja tässä väliaikatietoja remontoijista...

* väsyneitä

* onnellisia

* kärsimättömiä (eli haluamme jo MUUTTAA!)

p.s. kamera jäi valitettavasti tulevaan kotiimme, mutta yritän huomenna muistaa tuoda kameran mukanani ja lisätä niitä näytille

Uusi perheenjäsen...

...saanko esitellä, tässä on uusi perheenjäsenemme! Hän muuttaa meille heti Turren kaveriksi, kunhan saamme tallin valmiiksi ;o) Rakkaus  tätä sympaattista ruunaa kohtaan syttyi samantien, kun vanhemman tyttäreni kanssa kävimme sitä tänään katsomassa ja kokeilemassa - hän on juuri sitä, mitä etsimme!

uusi perheenjäsenemme ja vanhempi tyttäreni

Taloprojekti etenee - tupa on nyt tyhjätty, sisäkaton maalaus aloitettu, laminaatti tilattu, tapetteja osittain revitty ja tulevana keskiviikkona tulee uudet keittiökaapit! Ennen ja jälkeen kuvia viimeistään keskiviikkona!

Myrskyisiä yllätyksiä...

Hui, miten myrskyinen ilta...kiitos, kiitos, kiitos SNY, tänään tuli aivan mielettömän hieno paketti - katsokaapa vaikka...

Salainen ystäväni oli lähettänyt minulle upean Haruni-huivin ohjeen, kaksi vyyhtiä lankaa huivia varten, kaksi isoa hakaneulaa, mukavan kirjeen ja namnam...suklaalusikan, jonka voi sulattaa kuumaan maitoon. 

Nyt olen vaan niin äärettömän kiireinen, etten ehdi väkertää mitään "pientä", nyt nimittän väkerretään isoa - meidän uutta kotia! Saimme siis oman talon myytyä reilussa parissa viikossa äärettömän mukavalle pariskunnalle ja nyt olemme aloittaneet remontin mieheni kotitalossa, jonne on tarkoitus muuttaa marraskuun aikana...Asiat tietenkin pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja remontointi aloitettin (tai minä aloitin...) tulevasta tallista...Koittakaahan kestää, näitä ennen ja jälkeen kuvia tulee ilmestymään tänne blogiin seuraavien viikkojen aikana useampiakin...

Tuleva talli ennen siivousta...

 

...ja siivouksen jälkeen...

tähän tulee isoin tarha, jota voi samalla käyttää ratsastuskenttänä

 toinen kolmesta tarhasta tulee tähän...

 ...ja tässä siis tuleva kotimme - joka tuntuu jo nyt KODILTA!
 

Voit salainen ystäväni olla varma, että kun saamme remontin tehtyä ja muutettua uuteen kotiin, istun kynttilänvalossa, väkerrän Haruni-huivia ja sulattelen lähettämääsi suklaalusikkaa lämpimään maitoon...

Välipala...

...tulla tupsahti tänään postilaatikosta suloisen heijastinnallen muodossa - kiitos salainen ystäväni! Heijastin pääsi heti työlaukkuuni roikkumaan ;o)

Nautintoa...

...VIHDOINKIN pääsin ratsastamaan tänään 3 kuukauden jälkeen ja ai että oli mukavaa! Jalkaa tosin pakottaa nyt aika mukavasti, mutta oli se sen arvoista! Ai niin, en ole tainnutkaan muistaa kertoa, että sain sitten kaupan päälle murtuman lisäksi CRPS 1-oireyhtymän, josta todellakin toivon, että se ei ole muuttunut krooniseksi, jotta pääsen joskus kivusta eroon. Nyt fysikaalista 10 kertaa - fysioterapeutin mielestä jalassa on luut vähän vinksinvonksin ja niin varmasti onkin, koska kivuttomia päiviä ei ole ollut kolmeen kuukauteen, nyt luita yritetään saada oikeisiin paikkoihin ja voin kertoa, että hoitokerrat eivät ole mitään nautinnollisia hetkiä, välillä olen uhannut potkaista fysioterapeuttia, muttei kuulemma saa potkaista...outoa...

Väkerrysrintamalla on tullut valmista hiljakseen, mutta ne on kuvaamatta, joten niistä toisella kertaa. Tämä hiljaiselo täällä blogissa on johtunut osittain siitä, että äitini oli lähes 2 viikkoa sairaalassa sydänvaivojen takia, onneksi pallolaajennus helpotti oloa, nyt vaan sydämestäni toivon, että ei tule uudestaan vaivoja, huoli ja murhe oli kova ennen kuin äitin vointi parani.  

Nyt nauttimaan "Tanssii tähtien kanssa"-ohjelmasta ja väkerrys käteen, mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille! 

Syksyisiä yllätyksiä....

...KIITOS syksyn salainen neuleystäväni ihanasta paketista, joka odotti tänä aamuna postilaatikossa. Piristi kyllä kummasti vähän flunssaista oloa...

Paketista (Rinkeli tässä tutkii innokkaasti, jotta mitä emännän paketissa on) löytyi syksyisessä uutuusvärissä Pallas-lankaa, josta tuli heti mieleen itselleni kauniit palmikkosukat - näin vinkkasit ystäväni kauniin syksyisessä kortissakin, jotta langasta saa lämpimät sukat (ne toteutan heti, kun saan valmiiksi tämän hetken väkerrykseni)! Lisäksi paketista löytyi jo pakettiinkin päin hyväntuoksuista teetä (maistan tänä iltana!), suklaata (taitaapa sekin kadota jo tänään) ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä tuiki tarpeellinen puikkomitta (vanha onkin jo kahtena kappaleena ja nakkasin sen heti roskiin). KIITOS KAUNIS SNY!

Paljastuksia...

...nyt voin paljastaa isoja asioita, joita olen pitänyt sisälläni jonkin aikaa - perheelläni on suuria muutoksia tulossa, nimittäin asumisen suhteen. Olemme myymässä omaa kotiamme, jossa olemme viihtyneet erinomaisesti viimeiset seitsemän vuotta. Syy siihen, miksi tähän päädyttiin on se, että olemme muuttamassa  mieheni sukutaloon (täältä löytyy kuvia pihapiiristä) ja houkutus on niin suuri, ettei siitä voi kieltäytyä. 

Jos jollakulla on siis tiedossa perhe, joka etsii taloa Etelä-Pohjanmaalta, tässä olisi tilaisuus - ks. myynti-ilmoitus.

Tässä muutamia kuvia myytävästä kodistamme 

olohuone

keittiö 

olohuone 

saunan pukuhuone 

yksi kolmesta makuuhuoneesta

Talossa on 3 makuuhuonetta, olohuone, keittiö, kodinhoitohuone, työhuone ja paljon varastotilaa. Remonttia on viimeisten vuosien aikana tehty paljon, mm. huopakatto, käyttövesiputket ja lämmitysjärjestelmä uusittu  - pintaremontti on tehty keväällä 2011 ja pihakivetys uusittu tänä kesänä.
Talomme sijaitsee erittäin rauhallisella asuntoalueella järven ja pienvenesataman välittömässä läheisyydessä vain kilometri keskustasta. Hiekkapohjainen ja lapsiystävällinen Kuortaneenjärvi sijaitsee vain parin sadan metrin päässä, joten uimaan pääsee lähes kotipihasta. Talomme sijaitsee isolla puisella tontilla ja on tien viimeinen.
Ala-asteelle ja yläasteelle on matkaa n. 1,5 kilometriä ja lukiolle n. 2,3 kilometriä.

Laittakaahan sanaa kiertämään ;o) 

Luvan kanssa...

...paljastan jo yhden salaisuuksistani. Osuin viikko sitten sopivasti blogisurffailussani Violettia ja villalankaa-blogiin, jossa huikittiin koeneulomaan Angry  Birdsia - niinpä sitten saman tien laitoin sähköpostia ja ilmoitin olevani kiinnostunut. Ohjeen sainkin jo samana päivänä ja näin syntyi ensimmäinen tekemäni vihainen lintu...

Tämä "kiukkupää" muuttikin jo perjantaina uuteen kotiin - ilahduttamaan työkaverini eskarilaista, joka kuulemma oli kovasti onnellinen saatuaan linnun. Oma osuuteni asiassa oli siis kokeilla ohjetta, antaa vinkkejä, josko tekisin jonkin asian toisin - kiitos Pirjo vielä ohjeesta! Seuratkaahan Violettia ja villalankaa-blogia, ohje saattaa ilmestyä sinne muidenkin iloksi.

Muut salaisuudet ja suunnitelmat pysyvät edelleen salaisuutena...

Viikonlopputunnelmia...

...kivaa, kun on viikonloppu - ensimmäinen työviikko sairasloman jälkeen takana, oli kyllä mukavaa muuten, mutta jalka ei oikein ollut samaa mieltä, ei tykännyt pyörällä ajosta tippaakaan ja turvottelee aivan valtavasti. Noh, maanantaina meen taas lääkärille, katsotaan, mitä sanoo tohtori...

Väkerryksiä on valmistunut tasaiseen tahtiin iltaisin, yksi juttu joululahjakätköön ja yksi juttu...noh, siitä en tiedä vielä, voinko kertoa, mutta jos saan siihen luvan, paljastan teillekin...Muutenkin kuin väkerrysrintamalla on salaperäisiä ja isojakin suunnitelmia tekeillä, mutta ne pysyköön salaisuuksina vielä jonkin aikaa ;o)

Alkuvuodesta tekemäni "yhden naisen lankalakko" ei oikein meinaa pitää...olen pitkään ihastellut Zeldan dippilaarin ihanuuksia ja nyt hemmottelin itseäni hilpeä heppu- ja muusani mun-lankavyyhdeillä - aivan ihanan värisiä vyyhtiä, tuskin maltan odottaa, että saan aloittaa niistä sukkia...

Muutakin mukavaa on ompeluväkerryksissä tekeillä ja suunnitteilla, mutta niistä myöhemmin lisää - nyt, mukavaa viikonloppua meille kaikille, nautitaan!

p.s. Huomasin muuten, että minulle on tullut taas uusi lukija - tervetuloa!

Viimeistä viedään...

...nimittäin sairaslomapäivää - ONNEKSI! Huomenna menen lähes seitsemän viikon sairasloman jälkeen takaisin töihin ja todella toivon, että jalka on samaa mieltä kuin minä siitä, että sairasloma riittää. Jalka kyllä oireilee vieläkin ja on edelleen turvoksissa välillä polvesta asti eikä kyllä kauheasti tykkää siitä, jos pidän sitä koko päivän alaspäin. Pyörällä (jolla kuljen työmatkat) ajoa olen kokeillut kerran tällä viikolla ja siitä jalka otti kyllä nokkiinsa. Ratsastusta en kyllä taida vielä ainakaan pariin viikkoon uskaltaa kokeilla, vaikka nämä ihanat syksyiset ilmat kyllä houkuttelisi maastoilemaan...Mutta ehtiihän sinne, nyt on pääasia, että saan jalan kokonaan kuntoon. 

Väkkerrysrintamalla on pukannut lähinnä sukkaa, kuten tuossa joku postaus sitten kerroinkin tekeväni loppusairasloman. Nämä sukat pujahtavat yksiä lukuunottamatta joulumyyjäisiä varten - yhdet menevät joululahjakätköön...

Marimekon trikookankaista on valmistunut tässä pikkuhiljaa lisää juttuja - tässä aikaansaannokset (yhtä settiä en muistanut kuvata, joka lähti jo eteenpäin).

sori...en saanut tätä kuvaa mitenkään käännettyä oikein päin...murrr...

Nyt on kankaista käytetty kaikki isommat palat, nyt leikkasin osan lopuista kankaista pipoiksi, joihin jokaiseen aplikoin jonkin kuvan - pipot eivät ole vielä läheskään valmiit, mutta meinaan tehdä ne joulumyyjäisiä varten. Tai tietty jos joku on kiinnostunut ostamaan niitä jo aiemmin, hinta on 8 €/pipo sisältäen postikulut. Kaksinkertainen trikoopipo on tehty siis Marimekon trikookankaasta ja kokoja löytyy aina vastasyntyneestä aikuiseen. Jos kiinnostuit, hihkaise hynski(at)hotmail.fi. Laitan pipoista kyllä kuvia kunhan saan ne valmiiksi. 

Tuunausväkerryksiä on jatkettu - tuunasin spraymaalilla pari varastossa pitkään lojunutta rottinkikoria, jotka pääsivät heti sohvapöydän välikköön lehtikoreiksi, nyt ei lehdet loju pitkin poikin välikköä. Kunhan saan jalkani siihen kuntoon, että uskallan kiivetä vintille tikapuita pitkin, haen sieltä lisää tuunattavia juttuja...

Saas nähdä, onko pyykkäys mukavempaa, kun huuhteluaine on Anttilasta löytämässäni lasipullossa, johon laitoin "huuhteluaine"-tarran... Nyt tunnustan samantien yhden asian - tämänkin ihanan idean olen bongannut jonkun blogista, mutta tyhmyyksissäni en ole tajunnut laittaa ylös, mistä mitäkin ideoita olen löytänyt. Näitä "varastettujen" ideoiden toteutettuja hedelmiä tulette varmasti näkemään blogissani useinkin - olen pahoillani siitä, etten pysty läheskään aina kertomaan, kenen upean idean olen omaksi ilokseni toteuttanut...yritän parantaa tapani...Kiitos kuitenkin kaikille niille, jotka ovat antaneet omat upeat tekeleensä muille vinkeiksi!

 Vaikka tässä on pitkin vuotta syntynyt väkerryksiä joululahjakätköön, alkaa olla se aika vuodesta, jolloin niitä syntyy vielä tiuhempaan - taitaapa monet kuvat olla ennen joulua seuraavanlaisia...No, joulun jälkeen paljastan sitten senkin, mitä näistä langoista syntyi...

 Ottaisinkohan loppupäivän yhtä rennosti kuin Ropsu yhtenä iltana - poika venytti itsensä pitkin pituuttaan ja sohvalla lojui yli metrin pituinen katti ;o)

 Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille - itse odotan viikkoa innolla, sillä on oikeasti mukava mennä töihin!

p.s. Tervetuloa mukaan uusi lukijani!

Jippii, nyt se alkaa...

...nimittäin syksyn SNY-kierros ;o). Oma parini oli vikkelä ja ilahdutti minua jo kaunilla e-kortilla - KIITOS!! Itse otan huomisen "urakaksi" harrastaa teollisuusvakoilua ja tutkailla, millä voisin ilahduttaa pariani parhaiten, tosin pikaisella silmäyksellä jo jotain ideaa pukkaa...Kivaa, kivaa, kivaa - mukava syksy tulossa!

Hyvää yötä kaikille!

Ostoksia, tuunailua, vaahtokarkkeja ja väkerryksiä...

...taas on vierähtänyt tovi viime postauksesta ja nyt onkin paljon asiaa...Ensinnäkin vietimme jälleen tällä viikolla mukavan päivän serkkuni K:n kanssa - puhetta piisas taas koko päivän ja piipahdimme samalla pikaisesti Tokmannilla ostoksilla (jossa muuten en ollut aiemmin koskaan käynyt ja oli kyllä positiivinen yllätys). Tokmannilla sattui olemaan kaikki ruukut -40 %:n alessa, joten mukaani tarttui kaikki nämä alle 15 €:lla - tykkään! Vielä en tiedä, minne nuo laitan, mutta kyllä ne paikkansa löytää ennemmin tai myöhemmin...

Olen tässä jo aikaa sitten tuunannut vanhoja purkkeja ja purnukoita - eilen illalla tuunailin ne loppuun ja tuli kyllä aika mukavia, katsokaapa vaikka...

Vasemmalla ylhäällä oleva on ollut ennen tee-laatikko, josta hioin kyljestä kohokirjaimet pois ja maalasin sen uusiksi. Oikealla alhaalla olevat on Ikean puunväriset laatikot, jotka saivat (yllätys yllätys) valkoisen värin pintaansa ja tekstit kylkeensä. Keskimmäinen oli "entisessä elämässään" savenvärinen sipulipurkki, joka sai valkoisen värin spraypurkista ja kyytipojaksi tekstin. Oikealla ylhäällä olevista pienempi on niin ikään ollut savenvärinen ja sama "kohtalo" oli tälläkin purkilla kuin sipulipurkilla. Iso laatikko on ollut viininpunainen (jota en voi käsittää, että olen joskus sellaisen ostanut) leipälaatikko - tämä on huomattavasti enemmän "miunmaunmukkaan" kuin alkuperäisenä oli. Alemmassa kuvassa oikealla oleva purnukka oli myös viininpunainen aiemmin, nyt paaaaaaljoooon paaaljoooon hienompi (toim.huom. alhaalla oikealla olevassa kuvassa oleva kukkapurkki on tuunaamaton).

Tuosta edellisessä kuvassa vasemmalla ylhäällä ollut entinen teelaatikko pääsi heti uuteen käyttöönsä ompelutarvikelaatikkona - tykkään valtavasti. Muut tuunatut odottelevat vielä käyttöään, mutta varmasti löytävät käyttötarkoituksensa piankin.

Ei tuunailu tähän jäänyt - nämä lasipurkit saivat kaikki kylkeensä "Sweets"-tarran. Tuo vaahtokarkki-idea tuli nuoremmalta tyttäreltäni, hän suihkutti vielä hiuslakkaa vaahtokarkkien päälle, jotta ei tule kiusausta syödä niitä ;o). Vasemman puoleinen purkki on ostettu tätä tarkoitusta varten Pentikistä, kaksi oikeanpuoleista ovat olleet meillä varmasti 20 vuotta milloin missäkin käytössä. Vaahtokarkkeja sisältävät purkit koristavat nyt tyttärien huoneita, keskellä oleva odottelee vielä keittiön hyllyllä herkkuja sisälleen - siihen taidan ostaa sellaisia, mitkä voi syödä, tosin siinä voi käydä niin, että saan ostaa joka päivä uudet herkut. 

Onhan tässä muitakin väkerryksiä syntynyt - seuraavat villasukat ovat valmistuneet olympialaisten kisakatsomossa. Nämä menevät odottelemaan joulumyyjäisiä vai olisiko jollakulla tarvetta naisten villasukille (koko n. 38-39 ja lankana Nalle) jo nyt? Hihkaise, jos on - hynski(at)hotmail.fi.

jämälangoista syntyi pari pannulappua - joo...ei oikein mun makuun, mutta ehkäpä löytävät käyttäjän joskus...

Pikkuisen I:n raitasetti tuli valmiiksi, tein tänään vielä Ottobren (4/2012) ohjeilla housut (samasta lehdestä löytyi kaava myös aiemmin tekemälleni paidalle) - harmittaa vaan, että unohdin tohkeissani neuloa polvipaikat ja takataskut ennenkuin ompelin sivusaumat, joten jätin ne sitten loppuviimein näistä kokonaan pois. Aiemmat väkerrykset tähän settiin löytyy täältä. Aika kiva raitasetti, vaikka itse sanonkin, tekaisen pikkuiselle T:lle oman jahka on sopiva hetki. 

Nyt ruvetaan viettämään tyttärien kanssa tyttöjen iltaa - isäntä lähtee hurvittelemaan. Meillä naisväellä luvassa tortilloja, kynttilänvaloa ja ehkäpä jotain muutakin herkkua...Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

P.S. Vielä pakollinen "jalkapäivitys", kuten tässä viimeisen kahden kuukauden aikana on ollut tapana - kävin torstaina ortopedilla, kun jalka ei tuntunut yhtään hyvältä. Ortopedi ihmetteli kovasti jalan turvotusta, mutta antoi silti luvan ruveta varaamaan keppien kanssa ja viikon päästä saan jättää kepit pois. Sairaslomaa jatkettiin viikolla eli parin viikon päästä pitäisi jalka olla niin kunnossa, että pystyn menemään töihin. Nyt jalka tuntuu kyllä kieltämättä vähän paremmalta, kun sillä saa vähän varata, mutta silti turvotus ei ole paljonkaan vähentynyt, joten tällä hetkellä on yhdet ainoat kengät, jotka mahtuu jalkaan eli "feikki-crocksit".

Piristystä päivään...

...sain tänään seurakseni rakkaan serkkuni K:n, jonka kanssa parannamme maailmaa aina "suu vaahdossa" ja voimme jutella luottamuksella IHAN kaikesta! Ja täytyy sanoa, että oli TODELLA piristävä päivä, olimme samalla "ammana" pikkuisella T:lla, joka aurinkoisella olemuksellaan sai meidän molempien sydämet sulamaan ;o).

Jalka on edelleenkin kuin limppu ja se tuntuu siltä kuin olisin nukkunut sen päällä monta tuntia ja se on puutunut oikein kunnolla, mutta puutuminen ei mene ohi lainkaan. Ärsyttää, harmittaa ja pelottaa, jotta miten kauan tässä oikein menee ennenkuin jalka on ennallaan...

Huomenna aion huilata koko päivän, lukea kirjaa, väkertää villasukkia ja tuijottaa olympialaisia...

Tässä parin vuoden takainen kuva minusta ja Turresta ja meidän viiletyksestä syksyisellä pellolla...kyllä me vielä joskus, ehkäpä jo tänä syksynä...

Pelkkää raitaa mustikkametsällä...

...tästä se lähtee - kuvitelkaa, tällänen kasa Marimekon raitatrikoita n. 30 €, mun mielestä halpa! Tästä kasasta taitaa tulla useampikin tusina pipoja ;o)

Täytyihän näitä jo testata - tässä ensimmäiset värkkäykset, mun mielestä varsinkin tuo omasta päästä suunniteltu solmupipo on aika söpö...Tämä setti on muuten valmis, mutta housut meinaan vielä tehdä ja paidasta puuttuu neppari takaa. Nämä suuntaavat matkansa n. 40 kilometrin päähän pikkuiselle I:lle...

Kävin eilen mustikassa - nimittäin meidän pakastimessa, kun nyt ei sattuneesta syystä meikäläisestä ole mustikkametsään tänä vuonna. Mun on tehnyt niin monta päivää mustikkapiirakkaa mieli, jotta tein eilen pellillisen ja ai että oli hyvää - tuli maisteltua sitä ilman jäätelöä, jäätelön kera (pakastimessa ei ollut vaniljajätskiä, mutta tiikerijäätelökin sopi kovasti) ja vielä kermavaahdonkin kera - nam!

Nyt olen päättänyt, että loppusairasloman tehtailen vain perusvillasukkia ja katselen olympialaisia - ompelukone saa olla nyt ainakin ensi viikon loppuun saakka rauhassa. Kävin nimittäin tänään lääkärissä, kun jalka on ollut tässä viikon verran vähän ärhäkkänä. Kipsi napattiin pois, koska hermot olivat pinteessä (lääkäri pelotteli jo, että voi olla, että on tullut hermovaurio jalkaan, joka saattaa vuodenkin ärhennellä...). Luutumista oli jo onneksi kuitenkin tapahtunut, mutta ei kuitenkaan ollut kunnolla luutunut. Nyt ensi viikon perjantaihin saakka en saa varata jalalla yhtään, sitten viikon verran pikkuhiljaa puolivarauksella ja ensimmäisenä työpäivänä saan sitten ruveta pikkuhiljaa kävelemään. Jos tuo luu sattuisi nyt napsahtamaan uudestaan poikki, niin se olisi kuulemma sitten heti leikkaus edessä. Kysyin lääkäriltä varovasti, jotta koskahan voisin taas ratsastaa, niin kielsi ehdottomasti ainakaan ennen syyskuun alkua edes kokeilemaan...Ette muuten usko, miten mukavalta tuntui, kun tulin lääkäristä kotiin ja sain PESTÄ jalkani kunnolla! Oikein kun totta puhutaan, mun maalaisjärki kyllä vähän väittää, jotta tuosta kintusta, joka näyttää vartin pystyssä olemisen jälkeen tältä, ei kyllä vielä reilun parin viikon päästä ole kintuksi, jolla kävellään - ootteko samaa mieltä? Saas nähdä, miten käy, nyt pitää vaan olla tosi, tosi varovainen...

SNY-emo Heidi on muuten taas ahkeroinut ja laittanut alulle uuden kierroksen - arvatkaas kuka laittoi jo "hakemuksen" kierrokselle? Jos kiinnostuit, mistä on kyse, lue lisää täältä!

Palataan taas - mukavaa keskiviikon jatkoa kaikille!

Helteinen ukkospäivä...

Rännistä tuli vettä äsken kuin olisi saavista kaadettu ja ukkonen rytisi muutaman kerran vähän kovempaa, nyt kumisee vaan jossain kauempana, niin uskaltaa olla tietokoneella...

Näin hellepäivänä ei mun mielestä ole kiva syödä mitään lämmintä, joten tein broilerisalaatin ja paistoin patonkia - hyvää oli, kiitos ohjeesta Heidi!

Käytiin isännän kanssa anoppilassa tänään - tässä pari kuvaa anoppilan pihalta, tuo pihapiiri on mielestäni niin kaunis ja idyllinen...
 

 Nyt hetken lekottelua ja jalan "huiloottamista" sohvanpohjalla olympialaisia toisella silmällä seuraten ja toisella silmällä hyvää kirjaa lukien, sitten vielä illalla työkaverin ja rakkaan ystäväni tyttären rippijuhlille - saas nähdä, mitä juhlakalu on pitänyt saamistaan Pariisi-lapasista ja Pariisi-pussukasta...

Hommatouhuja...

...tässä kokoelma pitkin kesää valmistuneista väkerryksistä, joiden laatua tarkkailee tällä kertaa Ropsu - osa on valmistunut jo ennen sairaslomaa, mutta esim. alla oleva vironvillasta tehty revontuli-huivi on valmistunut sairasloman aikana. 

Valmiiksi asti on tullut viidet villasukat, joista neljät ovat tilaussukkia, yhdet lahjakätköön, jonne myös menevät virkatut lapaset ja huivi sekä tiskirätit. Noista tiskiräteistä en kyllä innostunut, tämä kasa jää kyllä varmasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi, yksi rätti on koekäytössä, mutta en kyllä ihastunut siihen käytössäkään, vaikka lankana onkin paljon kehuttu bambu-lanka. Tuosta kukkapurkin edessä olevasta pienestä pussukasta sentään innostuin kyllä - tein sen tyynynpäällisistä jääneistä jämäpaloista ja tuli mielestäni söpö...tässä tarkempi kuva.

Tässä kuva myös jo alkukesästä valmistuneesta virkatusta laukusta, joka on ollut ahkerassa käytössä. 

Askartelulipastokin on saanut laatikoiden osalta jo ensimmäisen maalikerroksen, mutta siitä kuvia myöhemmin. 

Ostin eilen joulukorttivärkit valmiiksi, ajattelin, että tässä sairaslomallahan sitä on joutilasta aikaa väkertää nekin valmiiksi.

Huusin muuten elämäni ensimmäisen kerran Huuto.netistä - sain yli 6 kiloa Marimekon raitatrikookankaita pilkkahintaan. Kankaita on vaikka kuinka monta eri väriä ja palat ovat sen kokoisia, että niistä saan väkerrettyä ainakin suvun pienille miehille pipoja, paitoja, housuja jne. - onko ehdotuksia ja jos suvun pienten miesten äidit lukevat, onko jotain tiettyä tarvetta? Muuten ajattelin kokeilla pussukoita ja mahdollisesti kangaskoreja kunhan vaan hankin lisää kovikekangasta. Saas nähdä koska näihin tartun, jotenkin nyt sairaslomalla ei huvita mikään (kuten olen aiemmissakin päivityksissä marissut) - täytyy pakottaa itsensä ottamaan käsityö käteen, kun lepuuttaa jalkaansa. Onneksi pakottaminen on aika hyvin onnistunut, kunhan saan vielä tämän suunnattoman ärsytyksen mielestäni pois.

Olen nyt kotona ollessani surffaillut paljon netissä ja löytänyt monta uutta mielenkiintoista blogia, lähinnä sisustukseen liittyen ja paljon, paljon upeita ideoita, jotka toivottavasti saan joskus toteutettua itsekin...

Sairaslomani muuten jatkuu ainakin 16.8. saakka - kävin reilu viikko sitten kontrolliröntgenissä ja vielä ei ollut lähes kolme viikkoa murtumisen jälkeen tapahtunut yhtään mitään luutumiseen viittaavaa. Lisäksi epäiltiin veritulppaa jalassa, kun marisin kipeää pohjetta, mutta onneksi verikoe oli normaali. Nyt jalka kuvataan seuraavan kerran  elokuun ensimmäisellä viikolla ja jos murtuma on luutunut, saan kipsin pois ja sitten vielä viikon verran toivutaan ennen töihin menoa. Jotenkin vaan pelottaa tuo asia, jotta onko sittenkään vielä kunnossa, koska jalka on ollut tällä viikolla melko kipeä (jomottaa murtuman kohdasta), jota se ei juurikaan ole ollut aiemmin ja jalka turpoaa mahdottoman äkkiä, kun sitä pitää alaspäin ja olo on muutenkin tuskainen. Lisäksi vielä pelkoa lisäsi se, kun juttelin ystäväni kanssa, jolla on ollut täysin vastaavassa paikassa murtuma, niin hän joutui silloin kävelemään puoli vuotta laskettelumonon tyyppisen kengän kanssa, koska luutuminen ei mennyt odotetusti...hohhoijaa...toivottavasti itselläni ei ole edessä sama "kohtalo".  

Vietimme muuten viime sunnuntaina rakkaan kummityttömme rippijuhlia - juhlat olivat lämminhenkiset ja kummityttö kauniina kuin mikä...tässä runo, jonka löysin netistä hänen rippikorttiinsa. En valitettavasti enää muista, mistä sen löysin, muuten runo on ihan alkuperäinen, ainoastaan kummityttö-sanan muutin tähän, kun alkuperäisessä taisi olla kyseessä oma tytär. 

Kuin eilisen muistan sen
kun kastepuvussa sinut näin.
Niin pieni ja vauvantuoksuinen,
olit kummityttö sylissäin. 

Vuosien huomaan vierineen,
tänään taas valkoiseen pukeudut.
Vie askelees kirkkoon hiljaiseen,
on kastepuku albaan vaihtunut. 

Miten neuvot parhaat antaa voisin,
ei puolestas elää voi kukaan.
Sulle polun turvallisen soisin,
ja suojelusenkeleitä mukaan.

Runo on niin älyttömän kaunis, etten sitä ole pystynyt itkemättä ja liikuttumatta lukemaan kertaakaan - onneksi minun ei tarvinnut lukea sitä ääneen...

Nyt paistaa aurinko kauniisti ulkona, joten taidan ottaa kirjan kainaloon ja köpötellä sinne, tytär ilmoitti juuri, että hän voi laittaa tänään ruuan, joten äitillä on vapaapäivä ;o)

Mukava kesäpäivä...

...vietin mukavan kesäpäivän siskoni pojan perheen kanssa - ensiksi kierrettiin kirppiksellä ja minä, joka en aiemmin niin kovasti kirppisfani ole ollut, tein löytöjä ;o). Itselleni pari paitaa ja hame, 2 upeaa kukkaruukkua, toiselle tyttärelle CSI-sarjan yksi kausi ja joku leffa ja toiselle tyttärelle kaksi sisustustyynyä - rahaa meni n. 30 €, joten varsin tyytyväinen olen. 

Kirpparikierroksen jälkeen kävimme syömässä Rosson terassilla ja hyvää oli - kera kylmän pitkän huurteisen...kiitos mukavasta päivästä M, J ja pikkuinen-T...Tämä piristi kovasti näin sairaslomalla! Nyt jalkaa huiloottamaan - on vähän turvoksissa ja pakottaa, kun on ollut liian pitkään alaspäin...

Tutkimusretkellä...

...omalla pihamaalla...

...tervetuloa meille...

 

 ...kuukausi sitten kaadettu piilipuu on kasvattanut jo paljon versoja...

...ruusu kukkii upeasti...

 ...meidän "sekametelikukkapenkki...

 ...kesäistä väriloistoa...

 ...takapihallamme kasvaa upea koivu...

 ...pionit upeimmillaan...

 ...kukkia ja nuppuja on yli 70...

 ...viinimarjojakin on tulossa ihan mukavasti...

 ...samoin omenoita - niitä ainakin toivottavasti niin paljon, että saa tehtyä omenapiirakan ja viedä Turrelle herkkuja...