Hommatouhuja...

...tässä kokoelma pitkin kesää valmistuneista väkerryksistä, joiden laatua tarkkailee tällä kertaa Ropsu - osa on valmistunut jo ennen sairaslomaa, mutta esim. alla oleva vironvillasta tehty revontuli-huivi on valmistunut sairasloman aikana. 

Valmiiksi asti on tullut viidet villasukat, joista neljät ovat tilaussukkia, yhdet lahjakätköön, jonne myös menevät virkatut lapaset ja huivi sekä tiskirätit. Noista tiskiräteistä en kyllä innostunut, tämä kasa jää kyllä varmasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi, yksi rätti on koekäytössä, mutta en kyllä ihastunut siihen käytössäkään, vaikka lankana onkin paljon kehuttu bambu-lanka. Tuosta kukkapurkin edessä olevasta pienestä pussukasta sentään innostuin kyllä - tein sen tyynynpäällisistä jääneistä jämäpaloista ja tuli mielestäni söpö...tässä tarkempi kuva.

Tässä kuva myös jo alkukesästä valmistuneesta virkatusta laukusta, joka on ollut ahkerassa käytössä. 

Askartelulipastokin on saanut laatikoiden osalta jo ensimmäisen maalikerroksen, mutta siitä kuvia myöhemmin. 

Ostin eilen joulukorttivärkit valmiiksi, ajattelin, että tässä sairaslomallahan sitä on joutilasta aikaa väkertää nekin valmiiksi.

Huusin muuten elämäni ensimmäisen kerran Huuto.netistä - sain yli 6 kiloa Marimekon raitatrikookankaita pilkkahintaan. Kankaita on vaikka kuinka monta eri väriä ja palat ovat sen kokoisia, että niistä saan väkerrettyä ainakin suvun pienille miehille pipoja, paitoja, housuja jne. - onko ehdotuksia ja jos suvun pienten miesten äidit lukevat, onko jotain tiettyä tarvetta? Muuten ajattelin kokeilla pussukoita ja mahdollisesti kangaskoreja kunhan vaan hankin lisää kovikekangasta. Saas nähdä koska näihin tartun, jotenkin nyt sairaslomalla ei huvita mikään (kuten olen aiemmissakin päivityksissä marissut) - täytyy pakottaa itsensä ottamaan käsityö käteen, kun lepuuttaa jalkaansa. Onneksi pakottaminen on aika hyvin onnistunut, kunhan saan vielä tämän suunnattoman ärsytyksen mielestäni pois.

Olen nyt kotona ollessani surffaillut paljon netissä ja löytänyt monta uutta mielenkiintoista blogia, lähinnä sisustukseen liittyen ja paljon, paljon upeita ideoita, jotka toivottavasti saan joskus toteutettua itsekin...

Sairaslomani muuten jatkuu ainakin 16.8. saakka - kävin reilu viikko sitten kontrolliröntgenissä ja vielä ei ollut lähes kolme viikkoa murtumisen jälkeen tapahtunut yhtään mitään luutumiseen viittaavaa. Lisäksi epäiltiin veritulppaa jalassa, kun marisin kipeää pohjetta, mutta onneksi verikoe oli normaali. Nyt jalka kuvataan seuraavan kerran  elokuun ensimmäisellä viikolla ja jos murtuma on luutunut, saan kipsin pois ja sitten vielä viikon verran toivutaan ennen töihin menoa. Jotenkin vaan pelottaa tuo asia, jotta onko sittenkään vielä kunnossa, koska jalka on ollut tällä viikolla melko kipeä (jomottaa murtuman kohdasta), jota se ei juurikaan ole ollut aiemmin ja jalka turpoaa mahdottoman äkkiä, kun sitä pitää alaspäin ja olo on muutenkin tuskainen. Lisäksi vielä pelkoa lisäsi se, kun juttelin ystäväni kanssa, jolla on ollut täysin vastaavassa paikassa murtuma, niin hän joutui silloin kävelemään puoli vuotta laskettelumonon tyyppisen kengän kanssa, koska luutuminen ei mennyt odotetusti...hohhoijaa...toivottavasti itselläni ei ole edessä sama "kohtalo".  

Vietimme muuten viime sunnuntaina rakkaan kummityttömme rippijuhlia - juhlat olivat lämminhenkiset ja kummityttö kauniina kuin mikä...tässä runo, jonka löysin netistä hänen rippikorttiinsa. En valitettavasti enää muista, mistä sen löysin, muuten runo on ihan alkuperäinen, ainoastaan kummityttö-sanan muutin tähän, kun alkuperäisessä taisi olla kyseessä oma tytär. 

Kuin eilisen muistan sen
kun kastepuvussa sinut näin.
Niin pieni ja vauvantuoksuinen,
olit kummityttö sylissäin. 

Vuosien huomaan vierineen,
tänään taas valkoiseen pukeudut.
Vie askelees kirkkoon hiljaiseen,
on kastepuku albaan vaihtunut. 

Miten neuvot parhaat antaa voisin,
ei puolestas elää voi kukaan.
Sulle polun turvallisen soisin,
ja suojelusenkeleitä mukaan.

Runo on niin älyttömän kaunis, etten sitä ole pystynyt itkemättä ja liikuttumatta lukemaan kertaakaan - onneksi minun ei tarvinnut lukea sitä ääneen...

Nyt paistaa aurinko kauniisti ulkona, joten taidan ottaa kirjan kainaloon ja köpötellä sinne, tytär ilmoitti juuri, että hän voi laittaa tänään ruuan, joten äitillä on vapaapäivä ;o)

"Vatkattu marjapuuro..."

...marjapuuron värisistä Janne-langoista piti tulla jossain edellisessä kirjotuksessa olevan kuvan mallilla sukat, mutta jotenkin vaan kyllästyin kesken kaiken ja purin koko jutun.Niinpä langoista tulikin "vatkattua marjapuuroa" - malli on muunneltu jostain Ullaneuleen mallista vähän lisäten ja vähän poistaen.

Käytiin muuten Rinkelin kanssa tiistaina eläinklinikalla, kun ontuu aina vaan toista takatassuaan - eikä ollut turha reissu, sillä takajalan polvesta on mennyt eturistiside poikki. Lääkäri kertoi, että on varmastikin mennyt pikkuhiljaa ja jokin loikkaus on sitten ollut se viimeinen "niitti", joka on katkaissut siteen kokonaan. Nyt sitten odotellaan vajaan kahden viikon päässä olevaa leikkausta, jossa jalka korjataan. Siihen asti vältetään (lue yritetään) pomppimista, hyppimistä ja juoksemista mahdollisimman hyvin ja annetaan särkylääkettä. Helpotuksesta huokaisin siinä vaiheessa, kun vika löytyi ja se on korjattavissa. Suosittelen Seinäjoen eläinklinikkaa lämpimästi, itse en siellä ollut aiemmin käynytkään. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja hellyttävää oli mielestäni se, että lääkäri kutsui meidät sisään sanoilla "nyt olisi Rinkelin vuoro" ja lääkäri kertoi Rinkelille, että "sulla on nyt kuule mennyt jalasta ristiside poikki, olet tainnut riehua vähän liikaa". Luottavaisin mielin menen sinne uudestaan 17.4.

Tuli muuten mieleen, että mun lankalakkoni on kestänyt 1,5 kuukautta, ainuttakaan kerää en ole ostanut eikä kyllä oikeastaan ole ollut kovin tuskallistakaan olla ostamatta, lankoja on kyllä riittänyt ja riittää vielä piiiiiiittttttkääääään...Hyvä minä!

Olen tänään tekemässä poikkeuksen - aloitan nimittäin uutta väkerrystä, vaikka edellinen on vielä puikoilla. Näillä kesken olevilla lapasilla ei onneksi vielä ole kiire - lapasten saajalla ei ole pienintäkään aavistusta siitä, että tulee tälläiset joskus saamaan, mutta hän on Pariisi-fani, joten mikä sopisi hänelle paremmin kuin Eiffel-torni-lapaset? Mallin löysin Ravelrysta ja muokkasin sitä hieman aloituksen osalta. 

Nyt aion aloittaa värikkäistä langoista lapasia, jossa kokeilen mallia, jonka itse suunnittelin tässä joku viikko sitten...katsotaan nyt, mitä tulee vai tuleeko mitään...

 Mukavaa muuten, kun on neljä päivää vapaata - siivosin jo viime viikonloppuna kunnolla ja nyt sitten torstaina töitten jälkeen pikaisesti, joten ei tarvitse siitäkään murehtia. Nyt saa vaan olla ja köllötellä ja tehdä mitä huvittaa. Tyttärilläkin tuntuu olevan mukava pääsiäinen - esikoinen oli eilen koko päivän "liikenteessä" kavereitten kanssa, nuorimmainen sai yökylään rakkaan ystävänsä, joka on myös meidän kummityttö.

Tässä kirjoittamisen lomassa odottelen, josko joku noita-akka osaisi meille - herkkuja on ainakin varattuna virpojille. Toivottavasti nyt ainakin joku tulee käymään, jottei tarvitse itse kaikki napostella ;o)

Aurinkoista ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille!