Kirja-arvostelu: Laukaisu - Tiina Raevaara

3/5 pistettä - draama - noin 120 sivua - julkaistu 2014 - kustantanut Paasilinna - kirjastolaina

Runeberg -palkinnon voittaja Tiina Raevaara on kirjoittanut monenlaisia teoksia. Häneltä on tullut fantasiasävytteisiä kirjoja kuten novellikokoelma, En tunne sinua vierelläni, romaaneja Eräänä päivänä tyhjä taivas ja Hukkajoki, sekä tietokirja koirista, Koiraksi ihmiselle. Uusimmallaan Raevaara kokeilee jälleen täysin uusia alueita: Laukaisu on realistinen lyhyt romaani, joka yrittää kertoa jotain perhesurmista.

Kirja-arvostelu: Kuolleena palannut - Charlie Huston

3/5 pistettä - toiminta, rikos, vampyyri - noin 290 sivua - Joe Pitt sarjan ensimmäinen osa - alkuperäinen nimi: Already Dead - julkaistu vuonna 2005, suomennettu 2014 - kustantanut LIKE - arvostelukappale

Vuonna 2005, vielä kun vampyyrit olivat kova juttu, amerikkalainen kirjailija Charlie Huston otti ja kirjoitti oman versionsa näistä kammottavista verenimijöistä. Kuolleena palannut aloittaa Joe Pitt -sarjan, johon on ilmestynyt viisi osaa, näistä uusin vuonna 2009. Aiemmin Hustonilta on suomennettu kirja Kalmasiivouksen jalo taito.

Kirja-arvostelu: Lohikäärmetanssi, nide 1 - George R. R. Martin

4/5 pistettä - fantasia - noin 600 sivua - Tulen ja Jään laulu -sarjan viides osa - alkuperäinen nimi A Dance with Dragons - julkaistu vuonna 2011, suomennos 2014 - kustantanut Kirjava - oma ostos

Viimeistään Game of Thrones -televisiosarjan myötä, George R. R. Martinin eeppinen fantasia on noussut yhdeksi kuumimmaksi ja odotetuimmaksi kirjasarjaksi. Tällä hetkellä sarja on suunniteltu päättyvän seitsemänteen osaan, mutta sitä ennen suomalaisille tarjotaan loputtoman pitkän odotuksen jälkeen viidennen osan suomennos. Kuten Miekkamyrsky, on Lohikäärmetanssi kuitenkin niin massiivinen, että se on jaettu kahtia. Toisen osan julkaisusta ei ole tiedotettu, mutta oletuksella sen pitäisi tulla vielä tänä vuonna.

Kirja-arvostelu: FC Akateemiset - Terry Pratchett

3/5 pistettä - huumori, fantasia - noin 450 sivua - Kiekkomaailman 32. osa - alkuperäinen nimi Unseen Academicals - julkaistu vuonna 2009, suomennettu 2014 - kustantanut Karisto - arvostelukappale

Karisto on ollut hereillä kustannusohjelmansa kanssa ja julkaissut jalkapallon MM-kisojen alla Kiekkomaailma-tarinan, joka käsittelee niin ikään tuota hullua lajia, jossa ihmiset säntäävät pallon perässä outojen sääntöjen mukaan. FC Akateemiset eroaa MM-kisoista siinä, että ammattiurheilijoiden sijaan se heittää pallon Ankh-Morporkin velhoille. Eikä aina ole aivan selvää, miten säännöt menevät ja onko toista sallittua surmata kesken ottelun.

Kirja-arvostelu: Ja hän huutaa: Splatterpunk-antologi - toim. Juha Jyrkäs ja Tuomas Saloranta

2/5 pistettä - splatterpunk, novellikokoelma, kauhu, musta huumori - noin 220 sivua - julkaistu vuonna 2014 - kustantanut Tajunta Media, yhteistyössä URS:n ja Kuoriaiskirjojen kanssa - arvostelukappale

Suomalaiset novellistit ottivat viime vuonna tehtäväkseen tuoda takaisin genren, jota harva on muistanut kaipaavansa. Tuloksena on Ja hän huutaa: Splatterpunk-antologia. Splatterpunk on 80-luvulla alkunsa saanut kauhun alalaji, jossa väkivalta nostetaan etualalle. Tarinat ovat puhdasta verellä ja ruumiineritteillä mässäilyä. Punk-termin käyttö taas viittaisi siihen, että kyse on kuitenkin jostain syvällisemmästä: ihmisten kapinasta vallitsevaa yhteiskuntaa vastaan. Valitettavaa kyllä, antologian kirjoittajat näyttävät unohtaneen genren tämän puolen.

Kirja-arvostelu: Takana puhumisen taito - Anna-Leena Härkönen

3/5 pistettä - kirjoituskokoelma - noin 160 sivua - julkaistu vuonna 2014 Kirjan ja ruusun päivänä - kustantanut Kirjakauppaliitto - oma ostos

Huhtikuussa 2014 Suomessa juhlistettiin kolmatta kertaa Kirjan ja ruusun päivää. Tuona aikana oli saatavilla erikoiskirja, joka painettiin vain tätä tarkoitusta varten. Kirjan sai, jos osti yli kymmenellä eurolla kirjallisuutta, itse kirjaa ei siis voinut erikseen ostaa. Aiempina vuosina juhlittuina kirjailijoina ovat olleet Tuomas Kyrö ja Jari Tervo. Kolmantena vuonna Anna-Leena Härkönen sai toimia kirjan juhlapäivän keulakuvana.

Kirja-arvostelu: Valkoinen aura - Mia Vänskä

3/5 pistettä - kauhu, nuortenkirja - noin 280 sivua - julkaistu vuonna 2014 - kustantaja Atena - arvostelukappale

Suomalaista kauhua ei ole ollut paljon esillä ja suomalaisia naiskauhukirjailijoita vielä vähemmän. Jokainen lisä onkin tervetullut uutuus. Mia Vänskän kolmas kirja, Valkoinen aura, pyrkii vielä tuomaan kauhun kotimaiseen ympäristöön.
Iinan elämä on täynnä muutoksia: hän on juuri siirtymässä sairaanhoitajakouluun, minkä myötä koittaa muutto omilleen. Poikaystävä jää kotiin ja epävarmuus koettelee. Talossa, johon Iina on muuttamassa, on lisäksi jotain erikoista. Talon seitsemäs kerros vetää häntä tahtomattaan puoleensa ja saa Iinan kokemaan tunteita, joita hän ei osaa itsekään kuvailla. Selvää on, että jotain synkkää odottaa talossa.

Sarjakuva-arvostelu: Karim, osa 4

3/5 pistettä - rikos, draama - noin 28 sivua - käsikirjoittanut Karonen, kuvittanut Honkala - omakustanne - ilmestynyt vuonna 2014 - arvostelukappale

Kahden suomalaisen omakustanne sarjakuva, Karim, on edennyt neljänteen osaansa. Ensimmäiset osat (arvostelu) esittelivät juonen ja maailman, mutta kolmanteen osaansa mennessä sarja oli jo saanut toivottua vauhtia. Neljännen osan takakannessa luvataan yhä kiihkeämpää menoa väkivallan, räjähdysten ja jännityksen muodossa. Siinä he myös ovat oikeassa: toimintaa on luvassa.

Kirja-arvostelu: Tohtori Uni - Stephen King

3/5 pistettä - kauhu - noin 520 sivua - jatko-osa Hohto romaanille - kirjoitettu vuonna 2013, suomennettu vuonna 2014 - kustantaja Tammi - arvostelukappale

Vuonna 1977 julkaistu Hohto (linkki arvosteluun) on klassikko niin Stephen Kingin kirjana kuin Stanely Kubrcikin elokuvanakin. Klassikot herättävät luonnollisesti paljon keskustelua, ja kuultuaan samat kysymykset kerta toisensa jälkeen King alkoi itsekin miettiä, mitä Hohdon hahmoille tapahtui myöhemmin. Syntyi Tohtori Uni, Kingin sanojen mukaan paluu puhtaisiin kauhukirjoihin, joita ei voi lukea pitämättä kaikkia valoja päällä. Mitään muuta lupausta ei voikaan Hohdon jälkeen antaa, mutta kenties juuri sen takia Tohtori Uni tuntuu pettymykseltä.