Garey ja Fabry saivat tilaisuuden tarttua Neil Gaimanin tunnettuun ja arvostettuun romaaniin, Neverwhereen, ja tehdä siitä sarjakuvaversion. Version joka ainakin tämän fanin mielestä on onnistunut. Muokkauksia tarinaan on jouduttu tekemään, mutta kohdallani kirjan lukemisesta on jo aikaa. Onneksi? Sen täytyy jonkun toisen kertoa.
Neverwheren tarina kertoo Richard Mayhew'n, tavallisen toimistoarjen sankari ja maanlaiaisesta Lontoosta joka on oma maailmansa. Richardin ja Alisen maailman saattaa yhteen pulassa oleva neito, jota pelastamaan lähtiessään mies joutuu kohtaamaan toden ja mahdottomuuden rajat.
Neverwherestä ei voi puhua puhumatta samalla Neil Gaimanista. Herran kirjoissa on huumoria, joka on siirtynyt myös tähän sarjakuvateokseen. Synkkyytensä ja ajoittaisen julmuutensa vuoksi se sopii kuitenkin mielestäni vasta teineille ja heitä vanhemmille ihmisille. Gaimanin maailman outo ja kummallinen tunnelma sekä kiehtoo että kauhistuttaa, jättäen minut kuitenkin selkeästi mielihyvän puolelle.
Suosittelen tutustumaan tähän sarjakuvaan, olitpa lukenut Neverwhere-romaania tai et.
Tämä sarjakuva sisältää:
- Kelluvan torin
- Kaupungin, josta kaikuja näkyy meidänkin Lontoossamme
- Sini-ihoisen tytön
- Kiinteän kirjanmerkin (naru kiinni kirjassa)
Mike Carey (käsikirjoitus) ja Glenn Fabry (kuvat). Neil Gaimanin Neverwhere. Egmont Kustannus Oy Ab. 2007. Alun perin julkaissut Amerikassa DC Comics lehtinä Neil Gaiman’s Neverwhere 1-9. Suomennos Petri Silas.
Ps. Olen Gaimanin osafani, eli pidän Neverwherestä, Tähtisumusta ja Terry Pratchettin kanssa yhdessä kirjoitetusta Good Omensista, mutta lopetin American Godsin kesken koska tarina ja sen tapahtumat alkoivat inhottaa minua. Osaako joku suositella minulle rajoitukseni tietäen, mitä muuta Gaimanilta kannattaisi lukea?