Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sanna Marin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sanna Marin. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. elokuuta 2022

Säkkijärven polkka oisi tullut halvemmaks

Kävelin illalla Laukontorille ja ostin jäätelön. Ratinassa järjestetään Blockfest, joten meno oli sen mukainen. Ei minulle, kiitos. Enemmänkin pääministerin juttu. 

Nyt kun olen lukenut kymmeniä somekommentteja Marinin biletyksestä (olisin voinut käyttää aikani hyödyllisemminkin), niin minulle on tullut mieleen, että keskeistä oli se, että Marin osoittautui seksuaaliseksi olennoksi. Hän ei ole pelkästään pääministeri, äiti ja vaimo. Tätä asiaa pohti Instassa mm. Inari Niemi.

Olin epäillyt, että Marin on robotti, mutta hän osoittautuikin ihmiseksi.

Kun paheksumme sitä, että Marin jätti Suomen pärjäämään yksin, katsomme samalla kieroon sitä, että lapsi oli isänsä kanssa (tämä on oletus) ja että äiti keikutti itseään kännykkäkameran edessä. 

Nuhruinen video levisi laajemmalle kuin olisi pitänyt.

Pääministerin olisi kannattanut pukeutua Pirkanmaan pukuun ja tanssia polkkaa Paavo Väyrysen kanssa. 



perjantai 19. elokuuta 2022

Paratiisi

Minulla ei ole mitään omaperäistä sanottavaa Sanna Marinin biletysvideoista. Oli jotenkin vaikea katsoa kuvia, sillä Marinin poliitikkominä on niin kaukana Bilesannasta. 

Mietin narsistisesti miltä minusta tuntuisi, jos vastaavaa materiaalia meikäläisestä jaettaisiin somessa ja iltalehdissä. Ryömisin veneen alle.

Minun olisi vaikea asettua Marinin bilevaatteisiin. Ei siksi, etten olisi koskaan bilettänyt tai koska vaatteet eivät mahtuisi päälle (eivät mahtuisi), vaan siksi, että kuvaaminen tai kuvattavana oleminen ei ole minulle luontevaa.

Olen Sanna Marinin ihailija ja minusta hän on pärjännyt hyvin, mutta joskus minusta tuntuu, että Marin onkin tyyni palkkamurhaajarobotti. Ei enää. Somekuplassani Marinia puolustetaan ja mediaa haukutaan.

Juhlista puheen ollen: Kun luen somesta, miten hillittömän hauskaa joissakin juhlissa on ollut, alan epäillä, että olen ollut ihan toisissa pippaloissa.

Katsoin eilen Einari Paakkasen ohjaaman dokumentin Karaokeparatiisi. Elokuvasta tuli hyvä mieli. Dokumentin keskeinen henkilö on karaokelaitteiden kanssa Suomea kiertävä keski-ikäinen nainen. Nainen on kohdannut yhdeksänvuotiaana suuren tragedian ja hän kertoo halunneensa terapeutiksi. Se ei ollut mahdollista, joten hän tuo ihmisille lohtua karaokeyrittäjänä. 

Yksi elokuvan keskeisistä hahmoista on kuusikymppinen autokorjaamon omistava mies. Korjaamossa on karaokelaitteet, joita asiakkaat ja omistaja käyttävät. Autonasentaja on teini-ikäisen tytön yksinhuoltaja ja haaveilee parisuhteesta. 

Elokuvan ehkä humoristisimmat ja lämpimimmät keskustelut käytiin isän ja tytön välillä. Yksi hauskimmista oli ehkäisyvälinekeskustelu, jossa ei yhtään turhaa sanaa sanottu. 

Elokuvassa kaikilla karaokea laulavilla henkilöillä on omat kipunsa: lapsen kuolema, sairaus, yksinäisyys ja ujous. 

Elokuvassa on jotain niin suomalaista ja pakahduttavan koskettavaa.

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Kyllä me tästä selvitään

Sanna Marin on jonkinlainen kympin tytön ja konstaapelin risteytys. Hänestä tulee turvallinen olo. Kun tottelemme Sannaa niin kyllä me tästä selvitään!

Olettehan muistaneet käsiä pestessänne laulaa kahdesti "Happy birthday to you"? Suomeksikin saa laulaa. 

Tänään on tarkoitus toteuttaa yhteinen etäkirjoitustuokio kirjoitusystävän kanssa. Sovittiin, että soitan hänelle kymmeneltä, juttelemme hetken ja sitten kirjoitamme puoli tuntia, jonka jälkeen otamme seuraavan puhelinkontaktin. Jos tällaisia jaksoja saisi toteutettua vaikka kolme tai mielummin neljä, niin hyvä olisi. 

Pakko pitää romaaniani täällä esillä, sillä jos minä en sitä mainosta niin kuka? Kaikki tapahtumat, joissa olisin esiintynyt peruuntuivat. Otava osti helmikuun alussa Kariston ja tästä syystä sähkökirjan taitto on viivästynyt, eikä sitä ilmeisesti vieläkään ole kirjojen striimauspalveluissa. Jos joku tietää sen jostain löytyvän, niin olisi ihanaa kuulla siitä. Kirjastovarauksia on ollut mukavasti, mutta nyt sitten kirjastot menevät kiinni. Romaania ei ole saatavissa läheskään kaikissa kirjakaupoissa.

Romaanin nimi on siis "Ei saa elvyttää", jos joku ei ole vielä kuullut.