Sardiinirisotto / Aleksandrian ruusu

Jälleen palaamme ruokapostausten pariin ja niin kuin viimeksi varoitin (jos muistin varoittaa), niin tänäänkin on vuorossa risotto! Tämän postauksen ja ruuan innoittaja toimii Manuel Vazquez Montalbánin Aleksandrian ruusu, joka suorastaan vilisi mitä erikoisempia ja eksoottisempia ohjeita, espanjalaisia talonpoikaisruokia. Ruuanlaitto kuvaukset olivat hyvinkin tarkkoja.

"- Ensin sardiinit puhdistetaan huolellisesti. Niiden on parasta olla pienenpuoleisia. Ja kun sanon että huolellisesti, tarkoitan että hyvin huolellisesti: ei riitä että ne perataan vaan ne pitää myös suomustaa. Sen jälkeen pannaan savipataan melkoisesti öljyä ja pari valkosipulia, ja kun valkosipuli on kuullottunut mutta ei kärventynyt, pata otetaan tulelta ja sardiinit paistetaan kuumassa öljyssä niin että ne mehustuvat ja tulevat jäykiksi, muttei tietenkään liian koviksi. --"

Saitte varmaan jo hyvän kuvan, joten en jaksa enempää kirjoittaa, sillä tuota jatkuu sivukaupalla (jos vähän liiotellaan).

Resepti (2-3:lle)

1-2 prk sardiinia
2 valkosipulinkynttä
2 pientä sipulia
1 paprika
1 tl paprikajauhetta
2 dl / 100g vihanneksi (herneitä, papuja...)
1 dl riisiä
liemikuutio
n. 2dl vettä
½ dl persiljaa
tuoretta basilikaa
suolaa
pippuria

Keitä riisit kypsiksi liemikuutiolla maustetussa vedessä. Kuullota valkosipuli. Lisää sardiinit (en ihan tuoreita lähtenyt perkaamaan) ja paista suht' lyhyen aikaa niin, että ne mehustuvat. Nosta kalat pannulta ja laita tilalle sipuli, paprikajauhe, paprika ja herneet. Anna öljyn imeytyä ja lisää keitetty riisi. Riisien saatua vähän väriä, ladotaan päälle sardiinit ja persijasilppu. Mausta suolalla ja pippurilla. Koko keitos pitää kypsyttää tiiviiksi ilman, että sardiinit hajoaa. Lisää tarvittaessa n. 2 dl vettä, kuumenna. Risotto saa olla rakenteeltaan mehevää ja kosteaa.

Jälkiruuaksi sitten kirjan mukaan appelsiini tai omena.

Muita postauksiani
Ruokaa romaaneista 1: Paistetut vihreät tomaatit
Ruokaa romaaneista 2: Pekonisämpylät & Hedelmäkakku
Ruokaa romaaneista 3: Viikunat ja vaniljajäätelö
Ruokaa romaaneista 4: Parsarisotto

Parsarisotto / Nainen, jonka nimi on Nathalie

Ruuan innoittajana toimii David Foenkinoksen Nainen, jonka nimi on Nathalie, josta resepti löytyi suoraan kirjan hauskoista "välikevennyksistä". Otin tosin vapauden tehdä pienen pieniä muutoksia allaolevaan alkuperäiseen reseptiin.

"Parsarisottoon tarvittavat ainekset

200 g Arborio-riisiä (tai muuta pyöreäjyväistä riisiä)
500 g parsaa
100 g pinjansiemeniä
2 dl kuivaa valkoviiniä
1 dl kermaa
80 g raastettua parmesaanijuustoa
pähkinäöljyä
suolaa
pippuria

• 
  

Parmesaanilastuja varten
80 g raastettua parmesaanijuustoa
50 g pinjansiemeniä
2 rkl jauhoja
muutama tippa vettä"
 

Resepti (2-3:lle)

1,5 dl g risottoriisiä
1 kanaliemikuutio
nippu (500g) parsaa
1-2 sipulia
100 g pinjansiemeniä
2 dl kuivaa valkoviiniä
1 dl kermaa
80 g raastettua parmesaanijuustoa
2 rkl voita
2 rkl jauhoja
suolaa
pippuria

Pese parsat ja leikkaa niistä irti tyven puinen osa. Kuori parsat ja paloittele ne 3-4 osaan. Keitä riisit liemikuution kanssa. Sulata voi pannulla ja kuullota siinä parsat ja sipuli, jotka sitten lisätään kypsän riisin sekaan. Laita sekaan myös valkoviini (jonka voi myös korvata omenamehulla). Mausta suolalla ja pippurilla. Hauduta hetken aikaa, jonka jälkeen lisää kerma ja annosten päälle vielä juustoraastetta.

Lastuja varten laita kuumalle pannulle n. puolet parmesaanijuustoraasteesta, jotka paistetaan kullankeltaisiksi sekoittaen mukaan pienen osan pinjansiemenistä ja 2 rkl jauhoja. Juustolevyn jäähdyttyä siitä lohkotaan pieniä palasia, jotka laitetaan annoksen päälle.


Parsaa tulee todella harvoin (lue: ei juuri koskaan) syötyä, joten hauska jälleen kokeilla jotain uutta niiden vanhojen, jokapäiväisten ruokien tilalle. Tekeminen oli helppoa ja hyvää tuli.

Muita postauksiani
Ruokaa romaaneista 1: Paistetut vihreät tomaatit
Ruokaa romaaneista 2: Pekonisämpylät & Hedelmäkakku
Ruokaa romaaneista 3: Viikunat ja vaniljajäätelö

Viikunoita ja vaniljajäätelöä / Rakkaus on saari

Joskus aikoinaan oli Lue ja syö -haaste, jossa luettiin kirjoja ja kokattiin niissä esiintyviä ruokia ja jo silloin oli tarkoitus jatkaa haasteen ulkopuolella kokkailua, mutta ilmeisesti silmiini ei osunut mitään sopivia reseptejä - paitsi nyt. Tämän postauksen ja ruuan innoittaja toimii siis Claudie Gallayn Rakkaus on saari. Aivan ihana kirja ja makumatkalle päästään Ranskaan.

"Odon ottaa kulhoon viikunoita, hän halkaisee ne terävällä veitsellä.
   La Jogar istuutuu pöydän ääreen. Odonin liikkeissä on hitautta, joka on tullut laivassa asumisesta.
   Hän sulattaa voita pannulla ja lisää hedelmät kuumaan voihin. Toisella pannulla hän lämmittää hunajaa ja sitruunaa, lisää sitten viikunat. Muutama minuutti riittää.
   Kaksi palloa vaniljajäätelöä, yksi kummallekin lautaselle.
   He palaavat kannelle. He syövät vaiti. Viikunat ovat lämpimiä ja vaniljajäätelö jääkylmää. Pöydälle jäävät tyhjät lautaset, kaksi lusikkaa."

Resepti (kahdelle)

4 tuoretta viikunaa
2 rkl voita
2 rkl hunajaa
½ sitruuna
2 palloa vaniljajäätelöä

Huuhdo viikunat ja leikkaa ne pienemmiksi lohkoiksi esim. neljään osaan. Sulata voi pannulla ja lisää leikatut viikunat. Lämmitä toisella pannulla hunaja ja puolikkaan sitruunan mehu. Kokonainen sitruuna oli tähän varattu, mutta se oli jo puolikkaan jälkeen sen verran tujua, että jätin loput lisäämättä. Lisää pehmentyneet viikunat sitruunahunajan sekaan ja anna hetken maustua.
Kokoa viikunat kastikkeineen lautaselle vaniljajäätelöpallon kanssa. Ja nauti!


Oikein pitsakka jälkkäri, joka sopii loistavasti kesäpäivään, eikä tekemiseenkään mene kuin reilu vartti.

Muita postauksiani
Ruokaa romaaneista 1: Paistetut vihreät tomaatit
Ruokaa romaaneista 2: Pekonisämpylät & Hedelmäkakku

Pekonisämpylät & Hedelmäkakku / Tummaa suklaata

Osaa 1 seurasi kuin seurasi osa 2. Ja luonnollisesti siirryttiin jopa kahteen ruokalajiin. Iltapalaksi vähän pekonileipiä ja jälkiruuaksi hedelmäkakkua. Nami :) Ja innoittajana näihin resepteihin toimi Lokon Tummaa suklaata.

"Hän oli laatinut listan leipomuksista ja ruuista - kaikenlaisista herkullisista pekonisämpylöistä hänen omaan erityiseen kaneli-muskottipähkinä-hedelmäkakkuunsa. -- Pekonisämpylät olivat listalla ensimmäisinä. Ameline aloitti vaivaamalla taikinan sileäksi ja kimmoisaksi ja nautti sen tunnusta käsissään. Sen jälkeen hän peitti kulhon kelmulla, kuten ohjeessa neuvottiin, ja jätti sen odottamaan tunniksi. Sillä välin hän aloitti joulukakun valmistelun. Ei aikaakaan, kun ilman täyttivät muskottipähkinän, inkiväärin ja neilikan vahvat, kirpeät tuoksut. Ameline sekoitti kuivatut hedelmät - kirsikka, keltaiset ja ruskeat rusinat - ja lisäsi mantelit ja alkoi vatkata voita ja sokeria käsin. -- Ameline lisäsi kananmunat varoen juoksettamasta taikinaa ja sekoitti kaikki kevyeksi ja kuohkeaksi. Sitten hän käänteli mukaan jauhot ja hedelmät, lisäsi tujauksen rommia sekä raastetun inkiväärin... -- Sitten taas pekonisämpylöiden pariin: taikina pitkiksi pötköiksi ja pekoniviipale jokaisen pötkön päälle. Ameline nipisti päät umpeen, lisäsi vähän rosmariinia ja työnsi sämpylät uuniin."

Pekonisämpylät

5 dl vettä
50 g hiivaa
1 tl suolaa
3/4 leipäsiirappia
70 g pekonia paloiteltuna
10 kirsikkatomaattia lohkottuina
1/2 dl persiljasilppua
12-13 dl vehnäjauhoja
1-2 dl juustoraastetta

Liuota kädenlämpöiseen veteen hiiva ja suola.
Lisää leipäsiirappi, sekä kuumassa pannussa paistettu pekoni ja lohkotut kirsikkatomaatit.
Vaivaa taikinaan persiljasilppu ja jauhot, anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.
Pyöritä taikina pötköksi ja jaa tasakokoisiksi paloiksi.
Pyörittele sämpylöiksi.
Anna kohota hetki, suihkauta sämpylöille hieman vettä ja ripottele pinnalle juustoraastetta.
Paista 225 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut kauniin värin.
Alkuperäinen resepti löytyy täältä.

Pekonisämpylät, ei nyt äkkiseltään kuulosta niin kauhean houkuttelevilta, mutta kukapa olisi uskonut, että ne peittoavat mennen tullen tavalliset sämpylät. Sämpylän päälle ei edes tarvitse laittaa mitään, vaan pelkkä margariini tai voi riittää vallan mainiosti - sämpylän sisällä kun on jo tarvittavat "täytteet" ;D Lisäksi kohotin sämpylätaikinaa noin tunnin, joten se lienee syynä, että lopputulos oli erittäin kuohkea ja muhkea.

Hedelmäkakku

240g voita tai margariinia

240 g fariinisokeria

1½ rkl vaaleaa siirappia

4 munaa

1 tl leivinjauhetta

4 dl vehnäjauhoja

½ tl kanelia

1/4 tl mausteneilikkaa

1/4 tl muskottipähkinää

1 tl vaniljasokeria

1 dl rouhittuja hasselpähkinöitä

240 g kuivattuja sekahedelmiä

1 rkl hillottuja appelsiininkuoria

1 dl säilöttyjä kirsikoita (tai kuivatut marjat)

Leikkaa hedelmät pieniksi paloiksi.

Pyörittele hedelmäpalat jauhoissa, jotta ne ei kypsennyksen aikanavajoa kakkuvuoan pohjalle.

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri.

Lisää siirappi ja munat yksi kerrallaan välillä hyvin vatkaten.

Lisää lusikallinen jauhoja, jotta vaahto ei juoksetu.

Sekoita kuivat aineet keskenään, paitsi hasselpähkinät.

Lisää taikinaan hedelmät, jauhot ja hasselpähkinät.

Kaada taikina voideltuun rengasvuokaan, tasoita pinta.

Paista 150 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla n.1,5 tuntia.

Anna kakun jäähtyä 10-15 min. ennen kumoamista.

Voit kietoa jäähtyneen kakun alumiinifolioon.

Kakun pitää antaa maustua viileässä ainakin viikko, jotta maku paranee.

Alkuperäinen resepti löytyy täältä.

Ei nyt tullut ihan kaneli-muskottipähkinä-hedelmäkakkua, kun muskotti jäi pois. Reseptissä oli myös alkoholia, joka myöskin jäi tällä kertaa pois. Ehkä jouluna sitten ;) Ja joulusta puheenollen; keittiö tuoksui aivan joululle, kun ilmassa leijaili kanelin ja nelikan tuoksut. Ai että! Pitäähän sitä jo syksyllä alkaa joulun reseptejä kokeilemaan.

Lisäänpä nyt tähän muutamia kuvia ruuanlaitosta :)

Aprikooseja pilkkomasssa...

... ja paljon niitä tulikin.

Jauhotetut hedelmät ym.

Siellä se kakku paistuu.

Sämpyläaineksia valmistamassa.

Ja vähän persiljaa sekaan.

Juuri uunista tulleet, muhkeat sämpylät.

Lasi maitoa sopii kyytipojaksi.

Että sellaista tällä kertaa ja uskokaa tai älkää - osa 3 on jo suunnitteilla! Tehtävää vain vaikeuttaa huonosti löytyvät raaka-aineet, mutta peukut pystyyn :)

... joita ei koskaan löytynyt.

Muita postauksiani
Ruokaa romaaneista 1: Paistetut vihreät tomaatit