Maalla kuljeskelua

Maalla on mukavaa,
kuljeksia metsässä,
tutkia paikkoja, etsiä sieniä metsässä,
koluta kallioita, 
kurkistaa onkaloihin.
Jo pimenevät illat aikaisin kohta,
ja jätetään pian mökki pikkuinen yksikseensä,
siirrytään kaupunki kivikylään
ja ollaan kuin karhut pesässä talven yli.
Sitä ennen poimitaan puolukoita,
sieniä, kuvataan rakkaat maalismaisemat
ja käännetään vene.

Matkalle metsään lähden veräjästä,
risuaidan kaartamasta,
jossa aikoinaan Tuikku polle ulkoili.

Matkallani näen kaikenlaista syksyistä:
Kärpässienet on kieltämättä väriläiskä metsässä.

Saniaiset saa talvipuvun.

Sammaleiset kannot ovat söpöjä.

Kiipeän leppoisalle kalliolle.

Sammalpetillä voisin vaikka levätä.

Lillukat on värikkäitä.

Palatessani mökille huomaan
että joku on yrittänyt tehdä kotia tomaatteihini
on aika kerätä viimeiset tomaatit
sisälle kypsymään.

Viimeinen samettiruusu tahtoo vielä kukkia. 

Mukavaa  syksyistä viikonloppua ♥

Sieniä bongaamassa

Eilen olikin oiva puolipilvinen ja leppoisa
iltapäivä.
Metsä kutsui taas puoleensa!
Katsastin samalla tomaatit mökiltä
muutaman kypsän noukin,
mutta, mutta,mitä ihmettä teen vihreille 
onko kellään ideaa,

olen kuullut jostain säilykkeestä 
mihin käytetään vihreitä tomaatteja,

kertokaa  hyvät ihmiset jos teillä on idea taskussa.
Ja sitten päästäänkin sieniin!

Oikeastaan katsastelin haaparouskuja
niitä ei vielä näkynyt,
mutta komeita tatteja herkkusuille

ihan mukavasti.
Tottakai minä kuvaan myös muut sienet
vaikken toki niitä kerääkään!

Minusta nämä ovat hauskoja,
nimiä en tiedä, mutta mitäpä siitä,
ja jos jollakin on tietoa,

pistetään muistiin.
En itse oikeastaan kerää kuin haaparouskut,
karvalaukut, tatit, kanttikset, suppilovahverot,
vaaleat orakkaat, eli
ne mitkä tunnen varmasti.
Empä minä enempää tarvitsekaan
eikä näkynyt noista muuta kuin tatteja.
Tatit kyllä käy,
eipä muuta kuin puhdistus,
pannulle ,voita perään ja sipulia,
arvata saattaa onko hyvvää.
Sienibongauksen jälkeen
oli hyvä istahtaa laiturille hetkeksi

ja vain olla ja katsella tummenevalle järvelle,
kuvata kesän viimeinen ulpukka
joka jo muistuttaa possunkärsää.

Herra Amiraali

Minulla siis on nuo edellisessä postauksessa
mainitut tomaatit
kasvamassa säkissä aurinkoisella paikalla, 
siis todella kuumalla paikalla,
jossa kasvaa komeita koivuja,
niitä linnun laulupuita,
missä peipponen kesäisin lauloi,
päivät pitkät ja yöt.

Niin usein, joka toinen päivä viimeistään
on vaan lähdettävä kastelemaan tomaatteja
arkipäivinäkin kaupungista,
No niin nyt en kerro aina niistä tomaateista,
vaan,
toiseksi rakkaasta perhosesta,
elikkä
Herra amiraalista.

Jokaikinen kerta, kun katson koivunrunkoon
tomaattijeni takana,
mihin tomaattini nojaavat, 

on tämä komea amiraali.
Jo tuvan nurkalta,
polulta,kaukaa huomasin sen

ja ilahduin!
Siinä se vartioi taas tomaattejani,
samassa puussa,kuin niin monet kerrat tänä kesänä,

koivussa!
Ilahduin, tietenkin!
Suruvaippoja en enää nähnyt,
ehkä huomenna,
mutta toisaalta on sadetta luvannut,
haikeaa on se, 
että pian on perhosten aika mennä levolle,
ja amiraalitkin , vaeltajat,
liihottelee lämpimämpiin etelään..siis minne etelään,
jään aina miettimään?

Matkalla metsänkätköihin

Matkallani metsään, 
voin nähdä kaikenlaista mukavaa,

tomaatteja kannolla, 
kukahan ne siihen unohti?

Värikkäitä lehtiä ,puolukoita.

Lanttuperhosenkin, vielä viimeiset kukat 

tarkastaen.
Ja tämä reipas kookas yökkö, lienee siniritariyökkönen, joka lämmitteli punaisen tupamme seinällä.

Kunnon pötkylätoukan,

kuka tunnistaa?

Ja hauskat maitohorsman sydämelliset terveiset. 

Ihanat tomaatit

Arvatkaapa, ajatelkaapa
miltä maistuu kypsä ikioma tomaatti?
Punaposkinen, raikas sateen jäljiltä,
pehmeä puhdas ja ihan
itse kasvatettu?
Kaikkihan sen tietää,
että hyvältä, maukkaalta
ihan omalta.
Nyt on kuuma kesä ollut
suosiollinen tomaateille,
on saaneet aurinkoa
 ja vettäkin, kun
itse jaksan kastella,
Ja jaksanhan minä kastella
iloisin mielin,
kiitokseksi saan muhkean
mehukkaat ja ISOT
tomaatit palkaksi.
Maistuis varmaan sullekin !
* 



- Kun syö kotona kasvatettua
tomaattia,
ei pysty ajattelemaan
ikäviä ajatuksia -


-----Lewis Grizzard-----