Sateisena päivänä

Aiemmin virkkaamani oviverho sai siirtyä ikkunaan mökillä.
Se pahus olikin liian lyhyt lasioveen,
joten ikkunaan se sopiikin paremmin.. I think..
Kipaistiin taas mökillä,
alkoi sataa kaatamalla,
joten takasin kaupunkiasuntoon
ja saunaan.





Saunan päälle muistelen kaksosnaisen lahjuksia
mitä tässä mennä päivänä sain..ihania siilijuttuja
ja kaikkea, kaikkea ihanaa.
Tuo musta yöpaita on kyllä joululahjus,
mutta tahdoin ne yhteen laittaa,
kaikki siilijuttuni,
Pellavainen pyyhe on ihana ja muki...
alan keräämään noita vielä lissää.




Tää ihanuus kissa on niin suloinen että voi, voi..
Rakkaan tyttären yksi antama lahja, huom. yksi..
niitä on monta..
mullahan oli tässä joulu ihan.
Kaikkea kaunista kiuas siilestä palapeleihin.
Aiemmin täällä viuhahtanut marjapensaan vartija
pöllö kuuluu myös lahjoihin ja pihamaalla veikeä orava myös,
se pääsee vielä aikanaan esittäytymään.
Ihania ihmisiä minulla siis,
kiitos heille.
vietämme laatuaikaa kesällä,
suuntana mökki,
mutta kesälomailuun kuuluu myös Korkeasaari.
En pidä minäkään vangituista eläimistä,
mutta pitää niitä käydä katsomassa
ja uskon että meillä Suomessa on hyvät oltavat kaikilla
eläimillä Korkeasaaressa.

Nyt rankan työpäivän päälle alkaa uuvuttaa,
ja saunan päälle,
taidan mennä lepäämään.

Oviverho mökille

Iltapuhteella sain eilen valmiiksi oviverhon mökille.

Verho siis tulee mökille lasi oveen vähän näkösuojaksi.
Mitat on siinä noin 62 * 80.
Työ pingoitetaan vielä kehyksiin aikanaan,
kun kevät koittaa päästään mökille kokeilemaan.
Ei se ihan ovea peitä kuitenkaan,
mutta antaa suojaa edes vähän
ja on ihan kiva katsellakin.

Laitoin tuohon kuvaan tavallisen kirjan mukaan,
jotta suurinpiirtein verhon koko pääsee esiin.

Lankana minulla on tuossa kalalankaa, joko 9 tai 6 säikeistä.
Nyt en osaa enää sanoa kumpaako,
kun käsityökorissani on käynyt,
ilmeisesti kissa pyörittelemässä noita ja irroittanut vyyhti esitteet
ja sekoittanut ne.

Pidän virkkaamisesta, näin talvella se on ihan kivaa ajankulua.
Ohjeet on aina jostain lehdestä ,yleensä kirjaston kopsattuja.
Seuraavana ajattelin aloittaa kaitaliinaa,myöskin mökille,
kuvio on siinä ruusuaiheinen,
ja lanka samaa kalalankaa, olis niinkuin yhtenäiset oviverhon kanssa:)

Poppanoita

Poppana, hauska nimi, kun ajattelee syvällisemmin.
Poppana on puuvillasta KUDOTTU tuote esim. liina, joista minä tykkään.
Poppanaa on aikoinaan käytetty olkipatjojen päällä suojaamassa piikikkäiltä oljenpäiltä.
Poppanakude leikataan kankaasta täysvinoon ohuiksi kuteiksi.
Aiemmin materiaalina käytettiin vanhoja vaatteita, ja toki niitä voi vieläkin leikata ken tahtoo näin.
Nykyään ne kuitenkin valmistetaan teollisesti.
Vinoon leikkaamisen ansioista valmiin tuoteen pinta on sametin pehmeä.

Minulla tässä esillä kolme poppana liinaa jotka olen itse kutonut
Keski -Suomessa ollessani kun olin Käsityökeskuksen leivissä.
Poppanaliinat on yksinkertaisia ja helppoja kutoa, verrattuna maton kutomiseen ja nopeitakin.

Olen aika värikäs ihminen ja haluan ympärilleni värejä,
Mietin kovasti minkävärisen poppanan alkaisin kutomaan...

Minun liinani ovat noin pirttipöydälle sopivia, että helmaa jää vähän riippumaan.
Voi kumpa vain aikaa jostain saisin hankittua, että pääsisin taas kutomaan kevään korvilla.
Ja tässä kirjoitellessa värikin jo selkeni, eli punaista ja beessiä tulee seuraavaan poppanaan, jos vielä saan mahdollisuuden kutoa,värit sopii mökille mattoon, joka on plyyshiä.
Katsastellaan ja suunnitellaan...

TakkaKoriste

Meilläkin nyt takkatuli loimuaa ja lämmittää..
ei vainenkaan,
Muttaa liekin lepatus näyttää livenä ihan oikealta, kun pistämme illan hämärissä
valot päälle siihen.
Kuvat ei koskaan kerro totuutta, mutta tää on ihana!
Mieheni kätevillä kätösillä on tälläinen kotiimme valmistunut.
Minä pidän siitä oikeesti.
Pidänkin kaikesta kauniista.

Lamppuna toimii liekkivalo lamppu, jossa on kaksi metallilevyä ja ne alkaa lämpiessään väristä, niin liekki näyttää oikealta.
Takka on valmistettu kovasta pahvista ja pintaan liimakerros, ja siihen hienoa hiekkaa, ja kun liima on kuivanut, lakkakerros vielä päälle.
Mies on kätevä käsistään, kehun tässä, mutta näin on ja
seuraavaksi pyydän rakentamaan meillä iki oman talon.. kenties..:)

Virkkausta aloitellaan...

Virkkaus, pöytäliinojen, verhokappojen, peittojen, rentouttaa ja on hauskaa
tehdä vaikka TV.Tä seuraten.
Verhokapan sain siis valmiiksi joulun alla ja sängynpeiton,
ajattelin aloittaa virkaten lasioveen näkösuojaa.
Lintuaihe kuvassa kiinnostaa, ja siitä lähdetään.
Jätän kokkailut vähemmälle huomiolle ja siirryn käsitöitten pariin,
Ihan mielekästä.
Kuvissa näkyy muutamia viimesimpiä liinoja, joita olen väkertänyt.
Lintuaiheinen ovi näkösuoja on jostakin lehdestä kopioitu joskus.
Minusta sen on viehättävä.
Siis koukku ja langat esiin kätköistä ja aloittelemaan.
Käytän ,kuten verhokapassakin 6- säikeistä kalastajalankaa.
Minusta vaalea beige tai luonnonvaalea on hyvä väri, sopii sisustuksen muihin yksityiskohtiin.
Pidän siitä väristä sisustuksessa, aprikoosi tai sinappi on myös kiva väri.
Mökillä kun on puuta paljon, värit sointuu hyvin mielestäni keskenään.

Verhokappa

Viimeinkin, nyt on verhokappa päässyt makuuhuoneeni ikkunaan.
Pimeää taustaa vasten saattaa erottaa huuhkajakuviot juuri ja juuri.
Pari kukka amppelia siinä roikkuu vieressä ja vanha lastulintu jonka lapsi on tehnyt joskus.
Tuossa on pituutta 120cm, enkä tahdo makuuhuoneeseen muuta verhoa, kun asustan viidennessä kerroksessa, ja meillä muutenkin viherkasvit peittää ikkunat melkein, kuten olohuoneessa.
Minulla on taas uusia malliohjeita, joskus joulun kiireitten jälkeen alan virkata pikku vuokra mökillemme lasi oveen samantyylistä verhoa. Yksi aihe olisi kaksi lintua, mietin vielä valintaani.
Tykkään itse tuosta verhokapasta. :)

Hirsimökkityylillä mökkipeitto...

Levautin kissavieraitteni alle sängylleni kirjavan mökkipeitteeni, ja siinä taisikin olla Karvisen mieleen tuttuja hajuja viimekesältä. Peitto on parisängynlevyinen, tein joskus innokkaasti noita kaksi, toinen vähän ruskeaan ja beesiin vivahtava päiväpeitto. Leikkasin viivottimen kanssa käsin samanlevyisiä suikaleita kankaasta ja pyörittelin tutun hirsimökin tyyliin isoimmiksi paloiksi ja sitten kaikki lopulta yhteen. Mielenkiintoista käsityötä aikavaa mutta antoisaa. Nyt ajattelen, että voisin vielä tehdä yhden, sinisen samalla tyylillä joskus. Vaaleansinistä, tummansinistä, sinikukkaa joukkoon ja niin poispäin. Kun konekin on tullut hankittua ihan uusi, vuosi sitten joskus.Kangasta siis vaan keräämään. :)

Innostuimpa sitten enemmänkin virkkaamaan...

Kun päiväpeitto valmistui, tuumailin ja katselin käsityölehtiä, ja ajattelin peitteen kaveriksi makuuhuoneeseen virkata kapan ylös ikkunaan. Minulla on vähän sellasta viidakkoon ja safariin liittyvää kamaa makkarissa, ja paras ohje, minkä löysin ja sopiva, mielestäni on huuhkaja kappa. Pari päivää tuota nyt olen väkertänyt, ja ihan innostuu, sitä mukaa kun kuvio alkaa tulla esiin. Tuumailin aikani, mistä langasta sen tekisin, ja päädyin, että kalastajalanka on ihan hyvä, kun peittokin on samasta langasta sitten. Se on mulla aina vaan, kun johonkin innostuu, ei muuta malttas tehdäkään, kunnes sitten kyllästyy. Olishan tuossa kapassa töitä vielä, 160cm levee ainakin pitäs tulla, ehkä enemmänkin. Mutta kivaa, niin kauan kuin on kivaa, onkos sen väliä? :)

Päiväpeitto

Kylläpä kyllä, etten sanoisi, ahkera olen ollut, ja palat paloihin kiinnittyy. Peitto näyttää jo omaan silmään kivalta. Vielä on ostettava yksi rulla kalalankaa. Reunoille tulee tupsut, sitten joskus. Onnistumisen iloa tunnen, ei voi mitään. :)

Päiväpeitto

Viimein sain itseni houkuteltua ottamaan virkkuukoukku "kauniiseen" käteen ja väkertämään lappusia sängynpeittoon. Nyt olen ottanut päämääräkseni, että tänä jouluna peitto on valmis. Pitää kohta mitata ,miten paljon suunnilleen vielä paloja puuttuu. Täähän on hauskaa pitkästä aikaa ja ei kummosia tarvii miettiä kun antaa vaan mennä. 5 palaa päivässä on jo hyvä saavutus. Ehkä ennätän virkata sitten vielä liina tai pari tyttärellekin lahjaksi. Valkea on aina kaunis liinana ja sopii lasipöydälle, joka hänellä on. Joulun alla on toki muutakin mukava askarrella. Ovessa täytyy olla ainakin jouluna kranssi, ja aionkin tästä lähiaikoina taas Tiimariin käyskennellä, joulukranssi aiheita tutkiskelemaan. Punatulkkuja, havunoksia, marjoja ja silkkinauhaa, niin niistähän jo syntyy mukavaa. Mitä jos ostaisin tänä vuonna tekohavuja, tuumailen tässä. Joulukuusi on oltava aito, mutta ovikranssi alkaa varista ennen aikojaan, että ehkä päädyn tekohavuihin siis. Mutta ei vielä, nyt siirryn keittiön puolelle ja jauhelihasta piirakkaa on tarkoitus tänään kokata. Illalla on mukava virkata peiton paloja telkkaria katsoessa. Ainakin toivon niin.

Sängynpeite

Käsityöt on aina olleet minulle mieleen. Tässä valmistumassa toinen virkattu sängynpeitto. Suunnitteilla on, että se valmistuu jouluksi. Mutta niin sen piti valmistua jo viimekin jouluksi, mutta unohtui kaappiin. Nyt otin pitkästä aikaa esille, ja alan väkertää pikkuhiljaa palasia siihen. Ompelutyöt on myös minun mieleen. Tein parivuotta sitten tilkkupeitteen hirsimökki tyylillä mökille. On aika riemun kirjava, mutta mökkeilyyn sopiva ja lämmin. Pitää ottaa siitä kuva joskus. Itselle en tee vaatteita, mutta tyttärelle, prinsessalleni, tein mekkoja ja haalareita, kun oli vielä pienokainen. Oikeestaan haluaisinkin tehdä itselleni jakkutakin, blaserin, joka ulottuisi polveen asti, mustasta kankaasta, ja sitä pitäisin minihameen tai pitkisten kanssa. Sillä minä pidän vielä minihameita takuulla. Minulla on jo piirroksiakin valmiina tuosta takista, pitää vaan soveltaa ja joskus alkaa ostamaan kangas. Virkkauksesta puheenollen, jäi vielä kertomatta, että yhteen aikaan tein pikkuliinoja aivan mahdottomasti, ja annoin lahjaksi ja pidin itsekin.