Siirry sisältöön

hovi

Wikisanakirjasta
Katso myös: Hovi

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hovi (5)[1]

  1. hallitsijan asunto, tilukset ja muu lähiympäristö sekä siihen kuuluva henkilökunta, hoviväki
  2. (historia) myös korkeiden aatelisten tai kirkkoruhtinaiden yhteisö, kartano
  3. (puhekieltä) hoviväki
  4. (puhekieltä) hovioikeus
    Uskon että tuomio muuttuu hovissa.
  5. manipuloivan henkilön kannattajajoukko, jolle hän esiintyy hurmaavana

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhoʋi/
  • tavutus: ho‧vi

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hovi hovit
genetiivi hovin hovien
(hovein)
partitiivi hovia hoveja
akkusatiivi hovi;
hovin
hovit
sisäpaikallissijat
inessiivi hovissa hoveissa
elatiivi hovista hoveista
illatiivi hoviin hoveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hovilla hoveilla
ablatiivi hovilta hoveilta
allatiivi hoville hoveille
muut sijamuodot
essiivi hovina hoveina
translatiivi hoviksi hoveiksi
abessiivi hovitta hoveitta
instruktiivi hovein
komitatiivi hoveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hovi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

alasaksalainen laina[2]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hovietiketti, hovihankkija, hoviherra, hovikunta, hovilaulaja, hovimaalari, hovimarsalkka, hovimestari, hovimies, hoviministeri, hovinainen, hovinarri, hovineiti, hovineuvos, hoviniiaus, hovioikeus, hoviorkesteri, hovipuku, hovipuolue, hovirunous, hovisuru, hovitallimestari, hovitavat, hoviväki, keisarihovi, tervahovi

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hovi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).